Perustelut
Yhtymähallitus, 09.04.2019, § 51
Liitteet
- Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän omaishoidon tuen myöntämisperusteet ja soveltamisohjeet
- Hoitoisuusryhmät, palkkiot ja vapaaoikeus
- Omaishoitajan lyhytaikainen sijaistaminen kotiin vietävänä palveluna
- Vaihtoehtojen vertailu
Yhtymähallituksen valmisteluohjeiden mukaisten vaihtoehtoisten omaishoidon tuen mallien laskemiseksi on toteutettu uusi myöntämisperusteiden vaikutusarvio. Syksyllä 2017 tehty arvio todettiin liian karkeaksi ja osin jo vanhentuneeksi, eikä se antanut tietoa palkkioryhmien sisällä tapahtuvista muutoksista. Vuoden 2017 arviointiaineistosta ei ollut mahdollista arvioida sitä, miten eri myöntämisperusteiden osa-alueet näyttävät toteutuvan eri hoitoisuusryhmissä.
Uuteen vaikutusarvioon koottiin marraskuussa 2018 Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän kunnissa omaishoidon tuen piirissä olleiden asiakasperheiden osalta arvio asiakkaiden todennäköisestä sijoittumisesta uusien myöntämisperusteiden mukaisiin hoitoisuusryhmiin tai muun omaishoidon (ei sopimusta) piiriin. Vaikutusarviointi koostuu yhteensä 857 asiakkuutta koskevasta arviosta. Koko alueen omaishoidon tuen piirissä on ollut arviointiajanjakson aikaan noin 900 omaishoidon tuen saajaa. Vaikutusarviossa ei ole ollut mahdollista perehtyä jokaisen asiakasperheen ajankohtaiseen tilanteeseen yksityiskohtaisesti, joten sitä on pidettävä vain karkeasti suuntaa antavana. Uusi vaikutusarvio antaa kuitenkin kokonaisuudessaan aiempaa tarkempaa tietoa muutosten mahdollisista vaikutuksista. Palkkioiden muutosten tai omaishoidon tuen lakkaamisen syynä ei aina ole myöntämisperusteiden muuttuminen, vaan taustalla voi olla myös hoidettavan hoidon tarpeen muuttuminen, joka johtaisi palkkioryhmän muutoksiin tai omaishoidon tuen lakkaamiseen myös nykyisin kriteerein. Tätä arvioinnissa ei ole eritelty. Uusien myöntämisperusteiden tullessa voimaan arvioidaan jokaisen asiakasperheen tilanne huolellisesti, eikä vaikutusarvioinnin yhteydessä tehty arvio vaikuta tässä vaiheessa millään ta-valla asiakasperheen asemaan tai päätökseen omaishoidon tuen myöntämisestä ja hoitoisuusryhmästä.
Syksyn 2018 vaikutusarvioinnin perusteella näyttää siltä, että muun omaishoidon piiriin siirtyvien määrä olisi vain noin puolet siitä, mitä vuonna 2017 ennakoitiin. Uuden arvion mukaan sopimusomaishoidon piiristä muun omaishoidon piiriin olisi siirtymässä noin 9,5% alueen omaishoitoperheistä painottuen Järvenpäähän ja Tuusulaan. Toinen merkittävä havainto arviointiaineistosta on palkkioiden sisällä tapahtuvien muutosten määrä ja suunta.
Omaishoidon tuen osalta on uuden vaikutusarvion pohjatietoja hyödyntäen valmisteltu neljä vaihtoehtoista laskelmaa. Vaihtoehdoissa 0 ja 1 omaishoidon tuen myöntämisperusteet ovat syksyn 2018 esityksen mukaiset. Vaihtoehdossa 0 siirtymäaika on korotettu yhtymähallituksen valmisteluohjeen mukaisesti 3 kuukauteen ja vaihtoehdossa 1 on laskettu kustannukset pidennetylle siirtymäajalle aina 12 kuukauteen saakka. Vaihtoehdossa 2 on laskettu kustannuksia siltä pohjalta, että myöntämisperusteita kevennettäisiin koko kuntayhtymän alueelle nykyisen kevyimmän tason mukaiseksi. 2A –mallissa palkkioita on pienennetty niin, että muutosvaikutus ilman omaishoidon tuen kasvua on neutraali suhteessa vuoden 2019 talousarvioon. 2B malli on laskettu korkeimman esitetyn palkkiorakenteen pohjalta. (Liite Vaihtoehtojen vertailu)
Kokonaisuuden valmistelussa on jatkettu yhteistyötä ja neuvonpitoa omaishoitojärjestöjen kanssa. Omaishoitajaliitto on esittänyt vaihtoehtoisena laskelmanaan, että omaishoidon määrällistä kattavuutta tulisi kuntayhtymässä kasvattaa noin 10% vuosittain vuoteen 2023 saakka, jolloin kuntayhtymä saavuttaisi valtakunnallisen omaishoidon tuen kattavuustason vuosien 2022-2023 aikana. Liiton arvion mukaan tämä edellyttäisi vuosittain keskimäärin 1,9m€ lisäpanostusta omaishoitoon. Tästä arviolta 50% kohdentuu hoitopalkkioihin ja 50% palveluihin. Omaishoitajaliitto laskee panostuksen säästävän kuntayhtymän menoissa noin 3,3-16,9m€ vuosittain. Säästölaskelma pohjautuu keskimääräiseen vaihtoehtoisen hoidon kustannusarvioon ja käytännössä siihen olettamaan, että ilman omaishoidon tukea kaikkien asiakkaiden hoito siirtyisi kuntayhtymän raskaampien palvelujen kustannuksiksi. Omaishoitajaliitto huomauttaa, että valtio on ohjannut lisämäärärahaa omaishoidon tukemiseen 2,67m€ vuonna 2018 ja tuki jatkuu nykyisen suunnitelman mukaan vuosina 2019 ja 2020.
Kuntayhtymän valmistelussa on lähdetty siitä, että omaishoidon tuen kattavuutta on lyhyellä aikavälillä tarkoituksenmukaisempaa vertailla Uudenmaan kattavuustasoon kuin valtakunnalliseen kattavuuteen. Valmistelun lähtökohtana on maltillisempi ja hallittu kasvuvauhti, joka mahdollistaa myös palvelujen kehittämisen ja niiden saatavuuden turvaamisen osana omaishoidon kokonaisuutta. Omaishoidon kattavuudelle on esitetyin myön-tämisperustein realistista tavoitella maakunnan keskiarvoa ja sitä hieman korkeampaa tasoa vuoteen 2022. Muun omaishoidon määrän kasvun kanssa yhdessä päästään jo lähelle koko maan keskiarvoa nykytilanteeseen nähden. Omaishoidon myöntämisperusteilla tavoitellaan hallittua kattavuuden kasvua ja samaan aikaan vaikuttavuutta kohdentamalla omaishoidon tuen hoitopalkkio niihin tilanteisiin, joissa omaishoito selkeästi korvaa muita palveluja, sekä kehittämällä omaishoidon palveluohjauksen ja tukipalvelujen sisältöä laadullisesti ja määrällisesti vastaamaan omaishoitoperheiden tarpeita.
Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän ja omaishoitojärjestöjen yhteisissä neuvotteluissa on oltu hyvin yksimielisiä omaishoidon laadullisen kehittämisen kokonaisuudesta ja siihen liittyvistä tarpeista ja kehittämiseen liittyvän yhteistyön jatkamisesta.
Muu omaishoito
Yhtymähallitus on palautuspäätöksessään ohjeistanut määrittelemään kriteerit muulle omaishoidolle. Valmistelussa on alkujaan haluttu jättää muun omaishoidon kriteerit melko avoimiksi. Syynä tähän on ollut tahtotila turvata muutosprosessissa muun omaishoidon piiriin siirtyville asiakkaille tarvelähtöisesti ne palvelut, joihin he olisivat olleet oikeutettuja myös omaishoidon tukea saadessaan. Tarkkarajaiset kriteerit voivat kääntyä kevyemmissä omaishoitotilanteissa myös esteeksi palvelujen myöntämiselle.
Valmistelussa on kuitenkin tarkennettu muun omaishoidon määritelmiä. Kriteerit määritel-lään edelleen sanallisessa muodossa, eli esimerkiksi RAI-arviointiin perustuvia kriteereitä ei esitetä yllä kuvatuin perustein. Omaishoidon tuen ja muun omaishoidon palvelujen myöntämisperusteita arvioidaan muutosprosessin ja vuoden 2020 aikana, ja tarvittaessa asiakirjaa ja myös muun omaishoidon kriteereitä voidaan päivittää tämän arvion pohjalta.
Omaishoidon sijaisapumalli
Omaishoitajan on sijaisapupalvelun avulla mahdollista saada kotiin hoitoapua hoidettavan hoitoon esimerkiksi asioinnin, virkistysvapaan tai omaishoidon lakisääteisen vapaan toteuttamiseksi
Sijaisapupalvelu on ollut jo useita vuosia käytössä hieman erilaisin käytännöin Järvenpäässä ja Tuusulassa, ja Nurmijärvellä pilottina vuodesta 2018 alkaen. Kokemukset palvelusta ovat kaikissa kunnissa erittäin myönteisiä sekä omaishoitajien, omaishoidettavien että henkilökunnan kokemana. Omaishoitajan sijaistaminen mahdollistaa myös muiden omaishoitoperheen tarpeiden tunnistamisen ja niihin vastaamisen. Hoitajan kotikäyntien avulla on voitu esimerkiksi löytää ratkaisuja haastaviin omaishoidettavan käytösoireisiin ja tätä kautta mahdollistaa omaishoidon turvin kotona asuminen entistä pidempään. Hyvinkää, Mäntsälä ja Pornainen ovat tarjonneet apua kotiin vain omaishoitajan vapaiden järjestämiseksi, jolloin sijaisavun käyttö on vähentänyt omaishoitajan oikeutta lakisääteisiin vapaisiin.
Järvenpään, Tuusulan ja Nurmijärven käytössä olevien mallien pohjalta voidaan lähteä kehittämään yhtenäistä ja koko alueen tarpeisiin vastaavaa Keusoten toimintamallia, jossa hoitoapua on mahdollista saada kotiin joko Keusoten tai yksityisten toimijoiden tuottamana palveluna asiakasryhmän tarpeiden pohjalta. Tarkempi yhtenäinen malli luodaan omaishoidon palvelukokonaisuuden kehittämisen osana vuoden 2019 aikana siten, että malli on otettavissa käyttöön vuoden 2020 alusta koko kuntayhtymän alueella. Lähtökohtana mallin kehittämisessä on tarvelähtöisyys. Omaishoitajan sijaistuspalvelusta luodaan alueelle oma erillinen palvelunsa, joka ei vähennä oikeutta omaishoitajan lakisääteisten vapaiden käyttämiseen. Malli edellyttää toteutustavasta riippuen joko henkilöstöresurssia tai määrärahoja palvelun järjestämiseen palvelusetelillä, tai mahdollisesti molempia. Määrärahatarve huomioidaan TA 2020 valmistelun yhteydessä.
Omaishoitoa tukevat palvelut edellyttävät kokonaisuudessaan kehittämistä ja yhtenäistämistä Keusote –alueella hyödyntäen mm. henkilökohtaisen budjetoinnin kokeilun tuloksia ja kuntayhtymän alueella jo käytössä olevia sekä hallituksen kärkihankkeissa luotuja hyviä käytäntöjä. Palvelukokonaisuutta päästään kehittämään yhtenäiseksi vuoden 2019 aikana.
Omaishoidon tuen myöntämisperusteiden vaikutuksia tullaan seuraamaan säännöllisin väliajoin, ensimmäinen arvio kootaan vuoden 2020 alussa.
OHEISMATERIAALI Omaishoidontuen myöntämisperusteet
Esitys KYJ
Yhtymähallitus päättää
- hyväksyä vaihtoehdon 0 mukaisen toteutusvaihtoehdon ja omaishoidon tuen hoitopalkkiot
- hyväksyä päivitetyn omaishoidon myöntämisperusteet ja soveltamisohjeet -asiakirjan
siten, että uudet myöntämisperusteet otetaan käyttöön 1.8.2019 alkaen
- hyväksyä uuden omaishoidon tuen soveltamisohjeen käyttöönoton siten, että
nykyisten asiakkaiden osalta noudatetaan kolmen kuukauden irtisanomisaikaa
kuitenkin siten, että sopimuksen mukaista kahden kuukauden irtisanomisaikaa
noudatetaan silloin, kun uusi omaishoitosopimus turvaa omaishoitajalle
paremman aseman kuin päättyvä sopimus
- hyväksyä asiakasmaksut koskien omaishoitajan lyhytaikaista sijaistamista kotiin
vietävänä palveluna
- hyväksyä omaishoidon sijaisapumallin valmistelun jatkamisen siten, että palvelu
on otettavissa käyttöön koko kuntayhtymän alueella vuoden 2020 alusta alkaen
- esittää valtuustolle, että valtuusto merkitsee asian tiedoksi
Päätös
Esitys hyväksyttiin lukuun ottamatta niitä mahdollisesti kriteerien ulkopuolelle jääviä
omaishoidon tuensaajia, joiden kokonaistilanne arvioidaan uudelleen ja asia
tuodaan tältä osin erikseen päätöksentekoon.
_______________________________________________________________________________________
Yhtymähallitus, 22.09.2020, § 122
Yhtymähallituksen päätöksen 9.4.2019 §51 mukaiset Keski-Uudenmaan sote-
kuntayhtymän omaishoidon tuen myöntämisperusteet ovat olleet voimassa
1.8.2019 alkaen. Uusien myöntämisperusteiden mukaiset omaishoidon
tuen päätökset on tehty kaikille tämän jälkeen omaishoidon tukea
hakeneille. Lisäksi vanhoille omaishoidon tuen asiakkaille
on tehty uusien myöntämisperusteiden mukaisia päätöksiä
sitä mukaa kun heille ontehty palvelutarpeen arviointeja.
Yhtymähallituksen päätöksen mukaisesti palvelutarpeenarvioinnin
perusteella uusien kriteerien ulkopuolelle jäämässä olevien
asiakkaiden päätökset on kuitenkin jätetty odottamaan
yhtymähallituksen käsittelyä. Heidän osaltaan voimassa
ovat edelleen vanhat omaishoidon tuen sopimukset.
Yhtymähallituksen käsittelyä varten on tehty arviointien
pohjalta kooste omaishoidon tuen päättymisen syistä
ja muista käytössä olevista tai käytettävissä olevista palveluista.
Samassa yhteydessä on koostettu myös tietoa omaishoidon
tuen piiriin jääviä asiakkaille aiheutuneista muutoksista sekä arvioitu uusia
myöntämisperusteita ja niiden toimivuutta käytännössä.
Omaishoidon tukea koskevan koosteen aineistossa on mukana
ajalla 1.8.2019 – 31.3.2020 tehdyt 424 vanhan asiakkaan
palvelutarpeen arviointia sekä 193 uutta omaishoidon tuen hakemusta.
Uudet myöntämisperusteet eivät arvioinnin perusteella täyty 10%:lla
424 vanhasta asiakkaasta. Näistä 44% on alle 18-vuotiaita,
30% 18-64 -vuotiaita ja 26% yli 65-vuotiaita.
Yleisin syy myöntämisperusteiden täyttymättä jäämiseen on
hoidettavan vähäinen avun tarve, jonka vuoksi omaishoidon sitovuutta
kuvaavat kriteerit eivät täyty. Lapsilla ja nuorilla erityisenhoidon tai valvonnan
tarve ei poikkea merkittävästi suhteessa normaaliin ikätason edellyttämään hoidon
ja valvonnan tarpeeseen, eikä omaishoidon sitovuus sen vuoksi
oikeuta omaishoidon tukeen. Toinen, pienempi ryhmä on hoidettavat,
joilla muiden sosiaalipalvelujen määrä on niin runsas, että omais-
hoitajan rooli jää tämän takia sitovuudeltaan vähäiseksi. Tällöin asiakkailla
voi olla esimerkiksi runsaat päivittäiset kotihoidon palvelut ja
säännölliset pidempikestoiset intervallijaksot (esim. 1-2 viikkoa
joka kuukausi) palveluasumisyksikössä.
Omaishoidon tuen lisäksi näillä omaishoitoperheillä on ollut käytössään
mm. tukihenkilöitä, perheohjausta, terapioita, tilapäishoitoa, lastensuojelun
tukitoimia, henkilökohtaista apua, asumisvalmennusta, kotihoitoa,
päivätoimintaa ja säännöllisiä intervallijaksoja sekä kolmannen
sektorin tukimuotoja. Osalla vähäisen sitovuuden asiakkuuksista
ei ole ollut mitään muita tukimuotoja, eivätkä he ole käyttäneet
myöskään omaishoidon lakisääteisiä vapaita tai omaishoidon
tukipalveluja. Omaishoidon tuen merkitys on ollut tällöin puhtaasti
taloudellinen. Lisäksi omaishoidon koetaan tällaisissakin
tilanteissa tunnustuksena ja arvostuksen osoituksena.
Suurin osa nyt omaishoidon tuen ulkopuolelle jäämässä olevista
ei ole arviointien yhteydessä kokenut tarvetta omaishoidon
palveluille omaishoidon tuen mahdollisesti päättyessä. Poikkeuksena
tästä ovat ne perheet, joissa omaishoidon vapaat tai muu omaishoitoa
tukeva palvelu, kuten ikääntyneiden päivätoiminta tai omaishoidon
ryhmätoiminta, on ollut aktiivisessa käytössä omaishoidon tuen
palkkion rinnalla. Näissä tilanteissa ao. palvelu voidaan tarvittaessa
jatkossa myöntää sosiaalihuoltolain nojalla. Omaishoidon päättyessä
omaishoidon vapaita käyttäville voidaan tarvittaessa myöntää
edelleen oikeus vapaisiin sosiaalihuoltolain nojalla silloin, kun
omaisen antama apu katsotaan osaksi hoidettavan palvelukokonaisuutta
vähäisemmästä sitovuudestaan huolimatta (ns. muu omaishoito).
Uusien myöntämisperusteiden päivitykset
Omaishoidon tuen myöntämisperusteita ja soveltamisohjetta on
arvioitu asiakastyön ja käytännön päätöksenteon välineenä
syksystä 2019 alkaen. Nyt asiakirjaan esitetään päivityksiä,
joilla pääsääntöisesti korjataan ilmenneitä puutteita, virheitä
ja epäselviä kirjauksia, jotka vaikeuttavat myöntämisperusteiden
soveltamista ja tulkintaa sekä muuta käytettävyyttä.
Omaishoidon tuen myöntämisperusteiden ja soveltamisohjeen
päivityksen valmistelussa pyydettiin lausunnot kuntien vanhus-
ja vammaisneuvostoilta sekä alueen omaishoitaja-yhdistyksiltä.
Vastauksen lausuntopyyntöön antoivat Pornaisten vammaisneuvosto,
Nurmijärven vanhusneuvosto, Tuusulan ikäihmisten neuvosto,
Tuusulan vammaisneuvosto ja Hyvinkään vammaisneuvosto.
Lisäksi Hyvinkään seudun omaishoitajat ry, Keski-Uudenmaan omaishoitajat
ja läheiset ry ja Järvenpään vammaisneuvosto antoivat yhteisen vastauksen.
Vastaukset ja kooste vastauksista sekä niiden pohjalta tehdyistä
muutoksista ovat esityslistan liitteinä.
Kokonaisuutena myöntämisperusteisiin ei esitetä muutoksia, jotka
vaikuttaisivat merkittävällä tavalla omaishoidon tuen myöntämiseen
tai hoitoisuusryhmien porrastuksiin.
Pääosin tehdyt korjaukset eivät aiheuta myöskään muutoksia
omaishoidon tuen kustannuksissakahta poikkeusta lukuun ottamatta:
omaishoidon sitovuuden arviointiin lisätyt laadulliset elementit sekä
omaishoidon tuen alkamisajankohtaa koskeva muutos lisäävät
omaishoidon tuen kustannuksia. Sitovuuden laadullista arviointia
koskevat muutokset vaikuttavat arviolta kuitenkin lähinnä yksittäisissä
tilanteissa, joissa ajallisen sitovuuden osalta myöntämisperusteet
jäävät niukasti täyttymättä. Toisena kustannusvaikutuksia aiheuttavana
muutoksena on omaishoidon tuen myöntäminen hakemuskuukauden
alusta lukien. Nyt päivitettävänä olleessa soveltamis-
ohjeessa omaishoidon tuki on myönnetty hakemuskuukautta seuraavan
kuukauden alusta. Tämä on osoittautunut käytännössä ongelmalliseksi
ja kohtuuttomaksi erityisesti saattohoidosta tai muista syistä lyhyt-
aikaiseksi jäävissä omaishoitotilanteissa, joissa omaishoito saattaa
päättyä myönteisestä päätöksestä huolimatta ennen kuin tuen
maksatus alkaa. Omaishoidon tuen myöntäminen hakemuskuukauden
alusta onkin tavallisempi käytäntö kuntien omaishoidon tuen sovel-
tamisessa ja tältä osin kyse myös on paluusta kuntien aikaisten
sopimusten käytäntöön. Muutoksen taloudellinen vaikutus on yhden kuukauden
palkkion verran kutakin uutta omaishoitosopimusta kohden.
Omaishoidon tuen myöntämisperusteiden päivittämisen jälkeen omaishoidon
tuen muutos viedään loppuun myös niiden vanhojen omaishoidon tuen
saajien osalta, joilla aikaisemman arvion mukaan Keusoten omaishoidon
tuen edellytykset eivät ole täyttyneet. Päätökset tehdään päivitettyjen
omaishoidon tuen myöntämisperusteiden mukaan ja arviointia tarken-
netaan tarvittaessa ennen päätöksentekoa siten, että mahdolliset tilanteen
muutokset ja päivitetyt myöntämisperusteet huomioidaan asiakaskohtaista
päätöstä tehtäessä.