Yhtymävaltuusto, kokous 17.12.2020

Perustelut

Vuoden 2020 talousarviovalmistelun tavoitteena on saavuttaa realistinen, mutta tavoitteellinen talousarvio. Paineita kustannustason kasvuun tulee vuosittain väestön ikärakenteen muutoksista ja yleisestä kustannustason noususta. Valtiovarainministeriö ennustaa inflaatioksi kuluttajahintaindeksin muutosta +1,5 %. Kunta-alan palkkaratkaisun kustannusvaikutuksista ei ole tällä hetkellä vielä tietoa, kehyksen laadinnassa on lähtökohdaksi otettu 1 %:n korotus. Toimintatuotoissa avoimena on asiakasmaksutuottojen indeksitarkistusten taso. Esitettyyn kehykseen ei sisälly uuden hallitusohjelman mahdollisesti tuomat lisävelvoitteet.

Tulevan suunnitelmakauden kehystä on valmisteltu kevään aikana palvelualueiden muutostarpeita kartoittaen sekä jäsenkuntien virkamiesjohtoa kuullen. Kuntien kuulemisten perusteella lähdettiin kehystä valmistelemaan siten, että erikoissairaanhoidon kasvuun varauduttaisiin 1,5 %:n korotuksella ja oman palvelutuotannon muutokseen 2 %:n korotuksella vuoden 2019 korjatusta talousarviosta. Asiakas- ja potilastietojärjestelmäratkaisu päädyttiin irrottamaan kokonaan omaksi kokonaisuudekseen eikä se sisälly em. prosentuaaliseen kasvuun.

Kehyksen pohjana on vuoden 2019 korjattu talousarvio. Ensimmäisen osavuosikatsauksen yhteydessä tehdyn tilinpäätösennusteen perusteella tunnistetaan kuluvana vuonna ylitysuhkaa erikoissairaanhoidossa. HUS:n ennusteiden mukaan erikoissairaanhoidon kasvu on 3-4 % vuodesta 2018 ja joidenkin jäsenkuntien erikoissairaanhoidon määräraha-arvio vuodelle 2019 on pienempi kuin vuoden 2018 tilinpäätös. Vuodelle 2020 HUS ennustaa niin ikään 3-4 %:n kasvua, mutta kuntayhtymässä on arvioitu, että suunnitteilla oleva ohjaus- ja yhteistyömalli erikoissairaanhoidon kanssa luo edellytykset integraation toteuttamiselle ja yhteistyön vahvistamiselle toiminnassa ja taloudessa. Erikoissairaanhoidon kehystä on kuitenkin syytä tarkistaa alkusyksystä kuluvan vuoden tilinpäätösennusteen tarkennuttua.

Oman palvelutuotannon osalta kevään tilinpäätösennuste näyttää kuntayhtymätasolla kohtuulliselta, mutta erityisesti Hyvinkään ja Mäntsälän osalta ennustetaan maksuosuuden ylittymistä. Hyvinkään talousjohdon kanssa käydyn keskustelun perusteella vuodelle 2020 on lisätty 5 Me ennen 2 %:n muutoksen laskemista. Mäntsälän ja mahdollisesti muidenkin jäsenkuntien osalta lähtötasoa on syytä tarkentaa alkusyksystä tilinpäätösennusteen tarkennuttua.

Palvelualueiden ilmoittamista muutostekijöistä on kehyksessä pyritty vastaamaan erityisesti ikäihmisten sekä lasten, nuorten ja perheiden palvelujen tarpeisiin. Kehys on tiukka ja sen mukaisessa talousarviossa pysyminen edellyttää talouden kehittämissuunnitelmassa esitetyissä toimenpiteissä onnistumista, erikoissairaanhoidon kanssa tehtävän ohjaus- ja yhteistyömallin toteutumista, palveluohjauksen rakennemuutosta sekä palveluverkon kriittistä tarkastelua.

Liitteenä oleva kehys ja talousarvion laadintaohjeet esitetään virkamiesvalmistelun pohjaksi. Palvelualuekohtaiset toimintakatteet ovat ohjeellisia ja pääpaino on kuntayhtymän toimintakatteessa.

Perustelut

Yhtymähallitus hyväksyi 2.7.2019 § 101 talousarviokehyksen ja laadintaohjeet vuosille 2020-2022, minkä perusteella palvelualueet laativat ensimmäisen talousarvioesityksen. Kuntatalouden nopean heikkenemisen johdosta esitykseen on tehty lisäkarsintaa siten, että omaan palvelutuontantoon on kohdistettu kehittämis- ja tuottavuustoimenpiteitä, joilla tavoitellaan n. 4,5 Me:n kuluvähennystä alkuperäiseen kehykseen verrattuna.

Oman palvelutuotannon kasvu vuoden 2019 muutettuun talousarvioon verrattuna on n. 1 %. Palkkojen sopimuskorotukset eivät ole vielä tiedossa ja talousarviossa on varauduttu 1 %:n sopimuskorotuksiin. Palkkojen harmonisointiin on varattu 0,9 Me. Ostopalvelujen sopimuskorotuksiin ei ole pystytty varautumaan. Vuokramenot on budjetoitu vuoden 2019 tasoisina.

Erikoissairaanhoitoon oli alkuperäisessä kehyksessä varattu 1,5 %:n kasvu verrattuna vuoden 2019 muutettuun talousarvioon. HUS:n ilmoittaman maksuosuuden kasvuprosentti on 2,9 % HUS:n vuoden 2019 tilinpäätösennusteesta laskettuna. HUS:n tilinpäätösennusteen mukaan vuoden 2019 palvelusuunnitelman mukaiset maksuosuudet ovat n. 223 Me, jossa on ylitystä n. 20 Me verrattuna talousarvioon. Ylitys johtuu HUS:n antamien tietojen mukaan palvelujen käytön lisääntymisestä mm. psykiatriassa sekä lasten ja nuorten sairauksissa. Lähetteiden ja kalliin hoidon potilaiden määrä on myös kasvanut. Kuntayhtymän talousarvioesityksessä erikoissairaanhoitoon varataan 2 %:n kasvu suhteessa kuntayhtymän muutettuun talousarvioon. Määrärahan riittävyys vuodelle 2020 on merkittävä riski, mikäli vuoden 2019 menokehitys jatkuu tulevina vuosina.  

Heinäkuun talousarviokehyksessä Apotin kustannuksiin oli varattu 11,8 Me vuodelle 2020. Oletuksena oli, että kunnat liittyvät Apottiin, jolloin osa kustannuksista menee suoraan kuntiin ja osa tulee kuntayhtymälle. Kuntien yhteinen näkemys kuitenkin on, että kuntayhtymä liittyy Apottiin, jolloin kaikki kustannukset kohdistuvat kuntayhtymälle. Apotti Oy:n kanssa on neuvoteltu siten, että vuodelle 2020 käyttötalouteen kohdentuu vain kuntayhtymän oman hanketoimiston kustannukset, n. 2,2 Me. Investointiosaan vuodelle 2020 tulee kustannuksia liittymisestä sekä SVOP:ista, n. 4 Me. Apotti Oy:n varsinainen laskutus alkaa vuonna 2021.

Muihin kuin Apottiin liittyviin tietohallinnon investointeihin on varattu n. 4,9 Me.

Kuntien maksuosuudet vuodelle 2020 ovat yhteensä n. 583,6 Me. Vuoden 2019 maksuosuudet ovat 568,9 Me, joten kasvua on n. 14,7 Me eli 2,6 %. Kuntien maksuosuudet on esitetty liitteessä.

Kuntayhtymässä on valmisteilla tuottavuusohjelma, jolla pyritään hillitsemään vuosien 2021-2022 kasvupaineita vuosittain runsaalla 10 Me:lla. Vuoden 2021 maksuosuuksien muutos on arvion mukaan n. 1 % ja vuonna 2022 muutos on n. -1 %.

Perustelut

Liitteenä oleva vuoden 2020 talousarvio sisältää käyttötalous-, tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosan. Talousarvioesityksen toimintatuottojen loppusumma on 644,6 milj. euroa ja toimintakulujen 642,9 milj. euroa. Rahoituskulujen ja poistojen jälkeen talousarvio päätyy nollatulokseen.

Kuntien maksuosuudet muodostuvat kuntien laatimien sosiaali- ja terveyspalvelujen ta-lousarvioista muutoskustannuksilla lisättynä. Maksuosuuksien kokonaissumma on 583,6 milj. euroa.

Investointien loppusumma on 8,9 milj. euroa, sisältäen kunnilta hankittavan irtaimiston sekä uudet ict –investoinnit.

Perustelut

Perustelut

Vuoden 2021 talousarviovalmistelun tavoitteena on saavuttaa realistinen, mutta tavoitteellinen talousarvio. Paineita kustannustason kasvuun tulee vuosittain väestön ikärakenteen muutoksista ja yleisestä kustannustason noususta. Toisaalta kuntatalouden heikentynyt tilanne ja kuntien kantokyky eivät mahdollista sote-kustannusten kasvamista.

 
Tulevan vuoden kehystä on valmisteltu kevään aikana palvelualueiden muutostarpeita kartoittaen sekä jäsenkuntien virkamiesjohtoa kuullen.

 
Kehyksen pohjana on vuoden 2020 talousarvio. Vuoden 2020 tilinpäätösennusteen mukaan omassa toiminnassa tunnistetaan n. 12,5 Me:n ylitysuhka, josta korona-pandemian osuudeksi on arvioitu n. 5,5 Me. Vaikka koronatautitilanne on Suomessa tällä hetkellä verrattain hyvä, on mahdollista, että taudin toinen aalto tulee syksyllä ja sen myötä keväällä tehty arvio osoittautuu liian matalaksi. Oman toiminnan ylitysuhkaa pyritään kattamaan huhtikuussa 2020 hyväksytyn tuottavuusohjelman toimenpitein. Tuottavuusohjelman toimenpiteiden vaikutukset vuodelle 2020 on n. 8 Me ja vuoden 2021 vaikutukset n. 11 Me, joten kehyksen laadinnassa on huomioitu tuottavuusohjelman kahden vuoden kumulatiivinen vaikutus n. 19 Me.

Kuntayhtymän talousarviossa vuoden 2020 erikoissairaanhoidon määräraha on lähes 20 Me pienempi kuin HUS:n talousarviossa, minkä vuoksi erikoissairaanhoitoon on arvioitu ylitysuhkaa 17,3 Me vuodelle 2020. Tuottavuusohjelman toimenpiteistä erikoissairaanhoitoon kohdentuu vuonna 2021 n. 1,4 Me. HUS on ennustanut, että erikoissairaanhoidon kasvu vuonna 2021 tulisi olemaan 2,6-2,9 % HUS:n vuoden 2020 talousarvioon verrattuna. Kehyslaskennassa kasvuna on käytetty 2,6 %, mikä tarkoittaa n. 5,8 Me:n kasvua palvelusuunnitelman mukaiseen laskutukseen ja n. 0,2 Me:n kasvua muuhun erikoissairaanhoitoon.

Kehyksessä on muutostekijöinä vuoden 2020 talousarvioon verrattuna huomioitu palkkojen sopimuskorotukset, joiden vaikutus on runsaat 1,3 Me. Virka- ja työehtosopimukseen sisältyviä järjestelyeriä kohdennetaan palkkaharmonisaatioon, johon on yhtymähallituksen harmonisointisuunnitelman mukaisesti varattu n. 2,2 Me vuodelle 2021, joka on harmonisointisuunnitelman painopistevuosi. Harmonisointisuunnitelma ulottuu vuoteen 2022 saakka ja viimeisenä vuonna harmonisointiin käytetään n. 1 Me. Vuoden 2021 henkilöstökulujen muutoksen arvioidaan olevan n. 3,5 Me vuoden 2020 talousarvioon verrattuna.

Asiakaspalvelujen ostojen hinnanmuutoksiin (ei sisällä erikoissairaanhoitoa) on varauduttu 2 %:n kasvulla eli n. 2,9 Me. Tietohallinnon kasvuksi on arvioitu 4,3 Me, josta Tuusulan Apotti Oy:n laskutuksen osuus on n. 2,9 Me ja muun tietohallinnon kasvu n. 1,4 Me. Tietohallinnon kasvu johtuu uusista tietojärjestelmistä, jotka mahdollistavat palvelujen kehittämisen ja tuottavuusohjelman toimenpiteiden toteuttamisen (esim. etäpalvelujen lisääminen, robotisointi).

Tilavuokriin on kehyksessä varauduttu 1 %:n korotuksella, mikä tarkoittaa n. 250.000 euron kasvua. Leasing-vuokriin on arvioitu 2 %:n korotus, mikä tarkoittaa n. 40.000 euron kasvua.

Toimintatuotot on kehyksessä vuoden 2020 tasoisina. Vuodelle 2021 ei tehdä asiakasmaksujen indeksikorotuksia.

Mahdollisia valtakunnallisia ratkaisuja esimerkiksi hoitajakäyntien maksuttomuudesta ei ole huomioitu kehyksessä.

 
Oman toiminnan toimintakatteen kasvuksi arvioidaan n. 1,2 % ja erikoissairaanhoidon n. 10,2 % vuoden 2020 talousarvioon verrattuna. Poistojen arvioidaan olevan n. 1 Me suuremmat kuin vuoden 2020 talousarviossa, joten kuntien maksuosuudet vuonna 2021 olisivat n. 609,3 Me eli n. 25,8 Me suuremmat kuin vuoden 2020 talousarviossa. Muutoksesta erikoissairaanhoidon osuus on n. 21,9 Me.

Investointien kokonaismäärä vuonna 2021 on kehyksessä n. 5,2 Me. Investointien määrään vaikuttaa olennaisesti asiakas- ja potilastietojärjestelmäkokonaisuuden ratkaisut. Investointitaso tarkentuu talousarviovalmistelun edetessä.

Vuosien 2022-2023 kehys tuodaan päätöksentekoon alkusyksystä, kun valtakunnallisesta ratkaisusta on saatu enemmän tietoa.

Liitteenä oleva kehys ja talousarvion laadintaohjeet esitetään virkamiesvalmistelun pohjaksi. Palvelualuekohtaiset toimintakatteet ovat ohjeellisia ja pääpaino on kuntayhtymän toimintakatteessa. Palvelualuekohtainen jako tarkentuu talousarviovalmistelun kuluessa.

Perustelut

Yhtymähallitus hyväksyi 24.6.2020 § 106 talousarviokehyksen ja laadintaohjeet vuodelle 2021, minkä perusteella palvelualueet laativat talousarvioesityksen.

Talousarvion valmistelu on edennyt suunnitelman mukaisesti ja palvelualueiden talousarvioesitykset ovat valmistuneet. Oman palvelutuotannon maksuosuuksien kasvu vuoden 2020 talousarvioon verrattuna on n. 1,5 %. Talousarviossa on varauduttu palkkojen sopimuskorotuksiin ja sopimusten mukaista järjestelyerää käytetään palkkaharmonisaatioon. Kaiken kaikkiaan palkkojen harmonisointiin on vuodelle 2021 varattu n. 2,2 Me yhtymähallituksen harmonisointipäätöksen mukaisesti. Palkkaharmonisaatioon varattu määräraha on talousarviossa henkilöstöpalveluissa. Kun harmonisointipäätökset tehdään, määrärahat kohdennetaan palvelualueille päätöksen mukaisesti. Koska henkilöstöpalvelujen ja palvelutuotannon kustannukset jakautuvat kunnille eri perustein, on muutoksella vaikutusta maksuosuuskokonaisuuden jakautumiseen kuntien välillä.

Kehyksessä asiakaspalvelujen ostojen hinnankorotuksiin varauduttiin 2 %:n kasvulla. Joidenkin palvelujen hintojen korotukset ovat tätä suuremmat, mikä aiheuttaa riskin talousarviossa pysymiselle. Vuokramenojen kasvuun varauduttiin 1 %:n kasvulla.

Erikoissairaanhoidon määrärahavaraus on budjetoitu HUS:lta saadun tiedon mukaisena. Määräraha sisältää n. 7,9 Me koronan vuoksi vuonna 2020 syntyneiden hoitojonojen purkuun.

Palvelualueiden talousarvioesityksiin ei ole sisällytetty koronakustannuksia, koska niitä on mahdotonta arvioida. Varausta ei myöskään ole mm. suun terveydenhuollossa syntyneiden hoitojonojen purkamiseen. Koronasta aiheutuvista kustannuksista on tehtävä talousarviomuutos vuonna 2021, kun tautitilanteen kehittyminen ja sen vaikutukset talouteen ovat selvillä.

Talousarviossa ei ole varauduttu Apotin käyttöönottoon Tuusulan toimipisteissä aiemmin suunnitellussa aikataulussa Käyttöönottoa on suunniteltu siirrettävän vuoteen 2023. Tarkoitus on kilpailuttaa Keusoten käyttöön yhtenäinen asiakas- ja potilastietojärjestelmäkokonaisuus.

Palvelualueiden esityksen mukaisessa talousarviossa kuntien maksuosuudet vuodelle 2021 ovat yhteensä n. 625,4 Me. Vuoden 2020 talousarviossa maksuosuudet ovat n. 583,6 Me ja tilinpäätösennusteen (8/2020) mukaiset maksuosuudet ovat n. 612,0 Me, josta noin 0,1 Me on aikaisempien vuosien (2017 ja 2018) alijäämän kattamista. Vuoden 2019 tilinpäätöksen mukaiset maksuosuudet olivat yhteensä n. 617,4 Me. Oman toiminnan maksuosuuden muutos suhteessa vuoden 2020 tilinpäätösennusteeseen on n. -4,4 % ja suhteessa vuoden 2019 tilinpäätökseen n. 0,1 %. Talousarvio on hyvin tavoitteellinen ja edellyttää keväällä 2020 hyväksytyn tuottavuusohjelman toimenpiteiden toteutumista täysimääräisenä.

Kuntakohtaiset maksuosuudet on esitetty liitteessä.

Hallitus käsittelee kuntayhtymän johtajan talousarvioesitystä kokouksessaan 8.12.2020 ja antaa tuolloin talousarvioesityksen valtuustolle. Valtuusto päättää vuoden 2021 talousarviosta kokouksessaan 17.12.2020.

Perustelut

Liitteenä oleva vuosien 2021-2023 taloussuunnitelma ja vuoden 2021 talousarvio sisältää käyttötalous-, tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosan. Talousarviovuoden 2021 toimintatuottojen loppusumma on 684,7 Me ja toimintakulujen 682,0 Me. Rahoituskulujen ja poistojen jälkeen talousarvio päätyy nollatulokseen.

Käyttötalousosassa sitovuustasoja on kaksi: erikoissairaanhoito ja kuntayhtymän oma toiminta. Kuntayhtymän oma toiminta sisältää Yhtymän johdon sekä Strateginen kehittäminen ja tukipalvelut -kokonaisuuden, Ikäihmisten ja vammaisten palvelualueen, Terveyspalvelut ja sairaanhoito -palvelualueen sekä Aikuisten mielenterveys-, päihde- ja sosiaalipalvelut sekä lasten, nuorten ja perheiden palvelut -palvelualueen.

Kuntien maksuosuudet ovat talousarviovuonna 2021 yhteensä 625,4 Me, josta oman toiminnan maksuosuudet ovat 375,1 Me ja erikoissairaanhoidon maksuosuudet 250,3 Me. Suunnitelmavuonna 2022 maksuosuudet ovat yhteensä 620,0 Me (-0,9 % verrattuna vuoteen 2021), josta oman toiminnan maksuosuudet 363,6 Me ja erikoissairaanhoidon maksuosuudet 256,4 Me. Vuonna 2023 maksuosuudet ovat yhteensä 622,3 Me (0,4 % verrattuna vuoteen 2022), josta oman toiminnan maksuosuudet 360,8 Me ja erikoissairaanhoidon maksuosuudet 261,5 Me.

Investoinnit sisältävät tietohallintoon liittyviä investointeja ja niiden yhteismäärä vuonna 2021 on n. 5,4 Me. Suunnitelmavuonna 2022 investointien yhteismäärä on n. 6,9 Me ja vuonna 2023 yhteismäärä on n. 6,2 Me. Investoinnit sisältävät mm. asiakas- ja potilastietojärjestelmän kilpailuttamisen, perustietotekniikan kilpailuttamisen, järjestelmien lakisääteisiä päivityksiä, tietoaltaan sekä automatisointeja.

Keskeisiä muutoksia omassa toiminnassa ovat mm.

• Asiakasohjauksen keskittäminen sisäisten integraatiopalveluiden alle. Asiakasohjauksen henkilöstö (74 henkilöä) siirtyy palvelualueilta keskitettyyn yksikköön.
• Kiljavan sairaalan kuntoutustoiminta siirtyy kuntayhtymän kuntoutuskeskus-toiminnaksi. Kuntayhtymän henkilöstömäärä kasvaa tämän myötä n. 80 henkilöllä.
• Ikäihmisten päivätoimintaa uudistetaan ja uudesta toimintamallista päätetään erikseen keväällä 2021. Samassa yhteydessä hyväksytään myös tästä aiheutuvat mahdolliset talousarviomuutostarpeet. Vuoden 2021 talousarvio ei sisällä määrärahaa ikäihmisten päivätoimintaan.

Taloussuunnitelma on hyvin tavoitteellinen ja edellyttää hallituksen hyväksymän tuottavuusohjelman toimenpiteiden ja hallituksen hyväksymien lisätoimenpiteiden toteutumista täysimääräisenä. Taloussuunnitelmassa on tunnistettu mm. seuraavia riskejä:

• korona (ei huomioitu talousarviossa)
• henkilöstön vaihtuvuus, saatavuus ja työhyvinvointi
• asiakasohjauksen keskittäminen
• Kiljavan siirtäminen omaksi toiminnaksi
• tietoturva- ja tietosuoja-asiat
• hintojen muutokset kilpailutusten myötä
• tilavuokramäärärahojen riittävyys ja soveltuvien tilojen puute
• tietohallinnon järjestelmäkustannusten kasvaminen ja määrärahojen riittävyys
• asiakasmäärien suunniteltua suurempi kasvu