Yhtymävaltuusto, kokous 17.12.2020

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 43 Lausunto valtuustoaloitteseen hallinnon keventäminen ja talouden kuntoon laittaminen

KEUDno-2020-4992

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Monica Hostio, henkilöstöjohtaja, monica.hostio@keusote.fi
Päivi Tarsia, talous- ja hallintojohtaja, paivi.tarsia@keusote.fi

Perustelut

 Keskustan valtuustoryhmän 22.9.2020 jättämässä aloitteessa esitetään, että Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymälle teetetään rationalisointisuunnitelma hallinnon keventämiseksi ja talouden kuntoon saattamiseksi. Aloitteessa todetaan, että peruskunnissa on huono taloudellinen tilanne ja epävarmuutta lisää kuntayhtymän jatkuvat suuret talousarvion ylitykset eikä laadittu tuottavuusohjelma näyttäisi toteutuvan. Lisäksi aloitteessa todetaan, että koska kunnat siirsivät suurimman osan sote-henkilöstöstään kuntayhtymään, on siitä aiheutunut hallinnon paisuminen liian suureksi. 

Talouden kuntoon laittaminen


Keski-Uudenmaan kuntien taloudellinen tilanne on heikentynyt voimakkaasti ja vuosikate on heikentynyt negatiiviseksi Järvenpään, Mäntsälän ja Hyvinkään talouden myötä. Koko Uudenmaan sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvuennuste on selvästi maan keskiarvoa korkeampi, 27 % vuoteen 2030 mennessä (koko maa 17 %). Tätä selittää alueen väestömäärän kasvu (10 %) vuoteen 2030 mennessä. Väestö ikääntyy Uudellamaalla Suomen nopeinta vauhtia ja ikääntyneiden palvelujen kustannusten kasvuennuste vuoteen 2030 mennessä on 69 % (koko maa 50%). Väestörakenteen muutoksen perusteella Uudenmaan sosiaali- ja terveyspalvelujen reaalikasvuksi ennakoidaan vuoteen 2030 keskimäärin 1,8 % vuodessa (koko maassa 1,2 %). 

Jäsenkuntien heikentyneen taloustilanteen lisäksi on tiedossa, että myös mahdollinen sote-uudistus heikentää kuntayhtymän rahoitusasemaa. Vuoteen 2029 rahoitus vähenee tämänhetkisen arvion mukaan noin 20 Me, mikä edellyttää kuntayhtymältä lähivuosina merkittäviä ennakoivia ratkaisuja, mm. palvelujen verkoston tarkastelua sekä uusia toimintatapoja, kuten digitalisaation hyödyntämistä.

Kuntayhtymän tuottavuusohjelma vastaa edellä kuvattuihin haasteisiin. Tuottavuusohjelma vuosille 2020-2022 hyväksyttiin yhtymähallituksessa 28.4.2020.  Tuottavuusohjelman keskeisimpinä tavoitteina on, että kuntayhtymän kustannustaso laskee kuntien maksukyvyn mukaiselle tasolle, palveluiden painopiste siirtyy raskaista palveluista kevyempiin palveluihin ja että palvelut tuotetaan tarkoituksenmukaisella tavalla eli omaa tuotantoa ja ostopalveluvaihtoehtoa arvioidaan. 

Tuottavuusohjelman toimenpiteillä pyritään leikkaamaan kuntayhtymän ennustettu kustannusten kasvu, n. 40 Me, vuoteen 2022 mennessä. Ohjelman nettosäästötavoitteet jakautuvat kolmelle vuodelle siten, että vuonna 2020 tavoitellaan 8 Me:n säästöjä, vuonna 2021 tavoitellaan 12 Me:n säästöjä ja vuonna 2022 tavoitellaan 20 Me:n säästöjä. Vuoden 2021 talousarvion valmisteluun on sisällytetty kumulatiivinen 20 Me:n säästötavoite.  Lisäksi vuodelle 2023 on tarkoitus tavoitella uusia tuottavuustoimenpiteitä 7,5 Me:n edestä. Koska kaikki tuottavuusohjelman toimenpiteet eivät sellaisenaan toteudu vuonna 2020, yhtymähallitus on edellyttänyt uusien sopeutustoimenpiteiden etsimistä. Tuottavuusohjelmaa laajennettiinkin yhtymähallituksen päätöksellä 6.10.2020 ja vuodelle 2020 hyväksyttiin yhteensä 3,3 Me:n lisäsopeutustoimenpiteet. Näin vuoden 2020 sopeutustavoite, 8 Me, saataneen katetuksi.  Kuntayhtymässä tiedostetaan, että menojen kasvun hillitsemiseksi yhtymän tulee huolehtia tuottavuusohjelman noudattamisesta sekä arvioida tarvittaessa uudelleen yhdessä omistajakuntien kanssa asetettujen toimenpiteiden kiristämisen mahdollisuudet, mikäli tavoitteeseen ei päästä.

Kuntayhtymän talouden ohjaus tapahtuu yhteistyössä jäsenkuntien kanssa. Luottamustoimielinten lisäksi kuntayhtymässä toimii hallintosäännön mukaisesti kuntajohtajien neuvottelukunta, jonka tehtävänä on taloudellisen näkökulman esiin tuominen kuntayhtymän toiminnassa ja kehittämisessä. Lisäksi kuntayhtymän taloutta ja kuntiin liittyviä rajapintakysymyksiä käsitellään kuukausittain kuntayhtymän ja jäsenkuntien talousjohdon yhteistyöryhmässä.  Kuntayhtymän menojen muodostumiseen vaikuttavat myös kuntien omat linjaukset kuten vuokrattujen kiinteistöjen vuokratason määrä tai kunnilta ostettavien tukipalvelujen (esim. ateria- ja siivouspalvelut) tuottamistapa. Huomioitava on myös, että erikoissairaanhoidon kustannukset ovat kuntayhtymän kokonaiskustannuksista suurin yksittäinen menoerä (n. 40 %) ja niiden syntymiseen on rajalliset vaikuttamismahdollisuudet kuntayhtymässä. Kustannuksia pyritään alentamaan tuottavuusohjelmassa olevilla yhteistyöhankkeilla Hyvinkään sairaanhoitoalueen kanssa. 

Vuoden 2020 talousarvion arvioidusta oman toiminnan alkuperäisen talousarvion ylityksestä (21,5 Me) muodostuu pääosa (arviolta n. 19 Me) koronapandemian aiheuttamista kustannuksista. Koronapandemia on edellyttänyt kuntayhtymältä ja Husilta mittavia panostuksia varautumiseen, testaukseen ja hoitoon. Kustannuspaineet tulevat siirtymään myös vuodelle 2021, mikä näkyy lähes 8 Me:n lisämaksuosuutena hoitojonojen purkamiseksi erikoissairaanhoidossa. Valtio on kompensoinut koronasta syntyviä kustannuksia kuluvana vuonna suoraan kuntayhtymän jäsenkunnille mm. peruspalvelujen valtionosuutena yhteensä lähes 60 Me. Valtion tuki erikoissairaanhoidolle kohdistuu suoraan sairaanhoitopiireille.  Yhteistyö omistajakuntien kanssa on koronakriisin aikana tiivistynyt entisestään ja mahdollistanut uusien hyvinvointia ja terveyttä edistävien toimintamallien nopean käyttöönoton myös jatkossa pandemian laannuttua. Myös omassa toiminnassa uudistuminen on koronan myötä vauhdittunut erityisesti sähköisten palvelujen laajentumisen myötä.

Hallinnon keventäminen


Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstörakenteella ja osaamisen laaja-alaisella käytöllä voidaan vaikuttaa myös toiminnan kustannuksiin. Ennakoivan henkilöstösuunnittelun tavoitteena on oikea määrä osaavaa henkilöstöä palvelutarpeen mukaisesti ja että prosessit ja toimintamallit ovat tehokkaita ja laadukkaita. 

Kuntayhtymässä hallinnollisia ja tukipalvelutehtäviä tekevät johtajat, päälliköt, esimiehet ja asiantuntijat. Heidän osuutensa koko henkilöstä on noin 6 %, joka on vähemmän kuin organisaatioissa keskimäärin. Asiantuntijoista osa työskentelee keskitetyissä palveluissa, joita ovat esimerkiksi talous, HR, hankinnat, kiinteistö, ICT, jne. Kuntayhtymässä on tavoitteena hallinnollinen tehokkuus kaikessa toiminnassa, myös esimerkiksi asiakkaiden palveluihin liittyvien päätösten, laskutuksen ja vastineiden osalta. Kuntayhtymälle tulee myös runsaasti erilaisia tietopyyntöjä muilta viranomaisilta, poliittisilta päätöksentekijöiltä, asukkailta, asiakkailta ja potilailta ja nopea vastaaminen näihin on tarkoituksenmukaista.

Palvelualueilla asiantuntijat ovat osa sosiaali- ja terveydenhuollon moniammatillisia tiimejä. Heidän tehtävänään on lainsääsäädännön edellyttämän sekä johtamiseen ja päätöksentekoon liittyvän tiedon kerääminen ja analysointi. Lisäksi heillä on vahva rooli toiminnan kehittämisessä. Tällä hetkellä kuuden kunnan tietojärjestelmistä kerättävä tieto edellyttää paljon käsityötä ja useita eri vaiheita. Digitalisaation kehittyessä voidaan tätä henkilöstöryhmää pienentää mm. eläköitymisen ja muun vaihtuvuuden myötä. Vuosien 2019 ja 2020 aikana asiantuntijoiden lukumäärä on vähentynyt jo noin seitsemän henkilötyövuotta. 

Kun laskentaan otetaan mukaan edellä mainittujen lisäksi kaikki toimistotyyppistä työtä tekevät esimerkiksi erilaiset sihteerit, niin osuus koko henkilöstöstä on 15 % vuonna 2020. Vuonna 2019 se oli 17.5 %. Kuntayhtymässä on pyritty matalaan organisaatiohierarkiaan ja suorien alaisten lukumäärä vaihtelee esimiestä kohti 3-50 välillä, keskiarvon ollessa noin 27. Esimiestyö on myös tukipalvelutehtävä eli henkilöstön tehokkaan ja tarkoituksenmukaisen työteon mahdollistaminen. Hallintohenkilöstön vähentämiseen liittyy myös riskejä. Mikäli hallintohenkilöstöä vähennetään huomattavasti, lähiesimiesten työmäärä lisääntyy, koska osa hallinnollisista tehtävistä siirtyy heidän tehtäväkseen. Tämä heijastuisi palvelutuotannon laatuun, koska esimiehet eivät voisi keskittyä johtamiseen. Aikaa menisi hallinnollisiin töihin aikaisempaa enemmän. 

Hallintoon liittyvää kehitystyötä jatketaan edelleen tarkastelemalla prosessien tehokkuutta ja laatua, hyödyntämällä  mahdollisimman tehokkaasti tietojärjestelmiä ja robotisaatiota sekä kohdentamalla resursseja uudelleen palvelutarpeen mukaisesti. Eläköitymisen ja mahdollisen muun poistuman myötä tarkastellaan kriittisesti erityisesti hallinnon ja tukipalvelutehtävien täyttöä. Tässä yhteydessä on myös arvioitava  minkä ammattiryhmän on taloudellisesta ja toiminnallisesta näkökulmasta on järkevintä tehdä hallinnollisia työtehtäviä.

 

 
 

Ehdotus

Esittelijä

Pirjo Laitinen-Parkkonen, kuntayhtymän johtaja, pirjo.laitinen-parkkonen@keusote.fi

Yhtymähallitus
-päättää hyväksyä annetun selvityksen valtuustoaloitteeseen ja
-esittää yhtymävaltuustolle, että yhtymävaltuusto merkitsee asian tiedoksi.

Päätös

Hyväksyttiin esityksen mukaan.

Perustelut

      

Ehdotus

Yhtymävaltuusto merkitsee asian tiedoksi. 

Päätös

Merkittiin tiedoksi ja todettiin, että asia ei anna aihetta jatkotoimenpiteisiin.

Tiedoksi

Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymän jäsenkunnat