Perustelut
Tausta
Keski-Uudenmaan kuntayhtymän (myöhemmin Keusote) yhtymähallitus teki nuorisoasemien ikärajojen yhtenäistämisestä päätöksen 16.6.2020. Päätöksen mukaan Keusoten nuorisoasemapalvelut on kohdennettu jatkossa koko alueella 13–18-vuotiaille. Päätöksen mukaan 18 vuotta täyttäneet asiakkaat saavat tarvitsemansa palvelut aikuisten palveluista kaikissa kunnissa. Päätös muutti tilannetta erityisesti Hyvinkäällä ja Tuusulassa, joissa nuorisoasemien ikärajat ovat aiemmin olleet korkeammat. Nurmijärvellä ikäraja nuorisoaseman asiakkailla nousi aiemmasta.
Nuorisoasemien asiakkaiden ikärajat ennen yhtymähallituksen päätöstä:
- Hyvinkää 13–22 vuotta,
- Järvenpää 13–18 vuotta,
- Mäntsälä ja Pornainen 13–18 vuotta,
- Nurmijärvi 13–17 vuotta sekä
- Tuusula 13–21 vuotta.
Valtuustoaloite
Laura Alkula jätti 17.2.2022 valtuustoaloitteen ikärajauudistusta koskevan hallituksen päätöksen täytäntöönpanon lykkäämiseksi.
Valtuustoaloitteen käsittelyssä 5.5.2022 valtuusto päätti keskustelun jälkeen palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi. Keskustelussa nousi esiin mm. nuorisoasemien nykyisen alaikärajan laskeminen nykyisestä 13 vuodesta 12 vuoteen sekä mahdollisuus nostaa yläikärajaa. Keskustelussa myös pohdittiin onko nyt perustettava nuorten aikuisten tiimi päällekkäistä toimintaa tai uuden organisaation perustamista toimivien nuorisoasemien tilalle samojen palvelujen tuottamiseksi.
Nuorisoasemien palvelut ja ikärajat Keusotessa
Nuorisoasemat vastaavat Keusoten alueella nuorten matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelusta. Nuorisoasemapalvelu on kuntayhtymän toteuttamaa sosiaalihuoltolain ja terveydenhuoltolain mukaista palvelua 13–17-vuotiaille nuorille ja heidän perheilleen liittyen nuoren lieviin tai keskivaikeisiin mielenterveyden ongelmiin, päihteiden käyttöön, nuoren kasvuun ja kehitykseen sekä perheen sisäisiin vuorovaikutussuhteisiin liittyviin ongelmiin. Nuorisoasemapalvelu ovat moniammatillista työtä. Työryhmissä on sekä sosiaalihuollollista että terveydenhuollollista osaamista.
Keväällä 2023 nuorisoasemalla aletaan tarjoamaan myös 13–17-vuotiaiden kasvatus- ja perheneuvontaan, joka on lakisääteinen tehtävä.
Nuorisoasemalla tehdään uuden asiakkaan palvelu/hoitotarpeen arviointi, jonka yhteydessä arvioidaan palvelu tarpeen kiireellisyys ja tuen tarve. Palvelutarpeen arvion perusteella toteutuva työskentely sisältää mm. tukitapaamiset, hoidolliset keskustelut ja tarpeen mukaan perheen ja verkoston kanssa työskentelyn. Palvelun tarve arvioidaan ja hoidon suunnittelu toteutetaan tarvittavassa laajuudessa ja yhdessä nuoren ja hänen vanhempiensa kanssa. Asiakas/hoitosuunnitelmaa laadittaessa huomioidaan mm. nuoren kehitysvaihe, oireiden vakavuus ja kesto, mahdollinen itsetuhoisuus, oireiden aiheuttama arjen toimintakyvyn lasku sekä perhetilanne ja sosiaaliset verkostot. Työskentely tapahtuu tavoitteellisesti ja nuoren mielialan muutosta arvioidaan suunnitellusti.
Nuorisoasemapalvelu on asiakaslähtöistä ja toimii joustavassa yhteistyössä muiden nuorten palveluista vastaavien tahojen kanssa. Nuorisoasema tekee tiivistä yhteistyötä Husin nuorisopsykiatrian poliklinikan kanssa, nuorisopsykiatrian poliklinikka palvelee 13–17-vuotiaita asiakkaita. Nuorisoaseman ja nuorisopsykiatrian yhteistyö on sujuvaa ja yhteistyölle ja konsultaatiolle on luotu yhteiset rakenteet. Nuorisopsykiatrian asiakkuuden loppuessa nuoren jatkohoito järjestetään tarvittaessa nuorisoasemalla, jossa lääkäripalvelua saatavilla kerran viikossa.
Lievien ja keskivaikeiden mielenterveysongelmien hoidon tulee Keusotessa vastata erikoissairaanhoidon ikärajoja, jotta lasten ja nuorten sekä aikuisten mielenterveyspalvelujen jatkumo ja porrasteisuus hoidossa perustasolta erikoissairaanhoitoon säilyy potilasturvallisesti laadukkaana palvelukokonaisuutena.
Nuorisoaseman ikärajojen laajentaminen sekä ylös- että alaspäin tarkoittaisi monien uusien eri yhteistyörakenteiden luomista suhteessa erikoissairaanhoitoon. 12-vuotiaat asiakkaat palvellaan erikoissairaanhoidossa lastenpsykiatriassa, 13–17- vuotiaat nuorisopsykiatriassa ja yli 18-vuotiaat asiakkaat palvellaan aikuispsykiatrissa. Näiden kaikkien hoitopalveluketjujen ja yhteistyörakenteiden luominen nuorisoasemalle tekisi nuorisoaseman työstä sekavaa ja vaikeasti hallittavaa useiden erilaisten palvelu- ja yhteistyöpolkujen johdosta, joka vaikeuttaisi asiakkaiden palvelujen tuottamista tarpeita vastaavasti.
Perheneuvolapalveluissa on olemassa jo toimivat yhteistyörakenteet lastenpsykiatrin kanssa samoin aikuisten mielenterveys- ja päihdepalveluissa aikuispsykiatrian kanssa. HUS:ssa nuorisopsykiatrian ja lastenpsykiatrian sekä aikuispsykiatrian linjajohto ja neuvottelu ja kehittämiskumppanit ovat eri henkilöitä ja hankkeissa tehtävään kehittämistyötä tehdään HUS:n ikärajojen mukaisesti. Yhteinen kehittämistyö Husin kanssa on erittäin tärkeässä roolissa hyvinvointialueille siirryttäessä, jotta lasten, nuorten ja aikuisten tuen ja hoidon porrasteisuus saadaan joustavasti ja asiakaslähtöisesti toteutumaan kaikissa ikäluokissa. Tästä näkökulmasta katsoen nuorisoasemapalveluissa jouduttaisiin uusien ikärajamuutoksen myötä tekemään päällekkäistä työtä perheneuvoloiden ja aikuisten mielenterveys- ja päihdepalveluiden kanssa. Lisäksi erikoissairaanhoidon asiakaskonsultaatioaikojen ja psykoterapian saaminen voisi päällekkäisyyksien vuoksi vaarantua.
Nuorisoaseman tiimeissä työskentelee 4–5 henkilöä, jos nuorisoaseman ikärajoja käydyn keskustelun mukaan laajennetaan tulisi yksittäisen työntekijän hallita mittava määrä erilaisia interventio- ja hoitomuotoja, koska alaikäisille tarjottavat interventiot- ja hoidot ovat sisällöltään erilaisia kuin nuorten tai aikuisten. Nuorisoasemapalveluiden henkilöstöä ei ole koulutettu riippuvuuksien hoitoon, tämä on olennaista osaamista nuorten aikuisten kanssa tehtävässä työssä. Nuorisoasemalla ei ole myöskään valmiiksi luotuja yhteistyörakenteita päihdehoitolaitoksiin tms.
Nuorisoasemapalveluissa ei ole pystytty nykyisin tarjoamaan palveluita lakisääteisissä ajoissa. Ainoastaan ensiarvio on pystytty tekemään pääsääntöisesti kaikille asiakkaille 7 arkipäivässä. Nuorisoasemalla tulisi kyetä tarjoamaan oikea-aikaista apua, ilman kohtuuttomia jonoja ja nuorten yksilökäyntien rinnalla tulisi tarjota jatkossa laajemmin kasvatus- ja perheneuvontaa. Nuorisoasemien resurssit tulisi kohdentaa varhaiseen tukeen ja apuun ennen kuin nuoren ongelmista tulee vakavia ja pitkäaikaisia. Tällä tavoin myös erikoissairaanhoidon kustannuskehitystä saadaan hillittyä.
Valtakunnallisten linjausten mukaan kasvatus- ja perheneuvontaa on hyvinvointialueilla annettava 18 ikävuoteen saakka. Nuorisoasemapalveluiden hajanaisuuden vuoksi nuorisoasemalla on pystytty vain vähäisissä määrin tarjoamaan kasvatus- ja perheneuvontaa. Kasvatus- ja perheneuvonta on lakisääteinen palvelu, jonka ydintehtäviä ovat vanhemmuuden tuki ja tuki nuoren kasvuun ja kehitykseen sekä tuki pari- ja perhesuhteisiin. Kasvatus- ja perheneuvonta ei ole kouluterveydenhuoltoon tai opiskeluhuoltoon kuuluva tehtävä. Kasvatus- ja perheneuvontaa lisäämällä voidaan ennaltaehkäistä erityisesti lastensuojelu asiakkuuden syntymistä.
Nuorisoasemapalveluita tulisi kyetä jatkossakin johtamaan yhtenä hajauttamattomana ja eheänä kokonaisuutena osana perhekeskuksia, jossa voidaan hyödyntää moniammatillista osaamista ja tuottaa palveluita voidaan joustavasti alaikäisille nuorille ja heidän vanhemmilleen. Perhekeskuspalvelut kansallisen näkökulman mukaan on perheiden tukemista ja palvelujen ulottamista 18 vuoden ikään saakka. Perhekeskuspalvelujen kehittämistyö lähtee pitkälti tästä lähtökohdasta.
Ehdotuksessa asian palauttamisessa uudelleen valmisteluun on esitetty nuorisoaseman aloitusikärajan muuttamiseksi 12 vuoteen. Tämän ehdotuksen seurauksena olisi muuttumassa myös kasvatus- ja perheneuvolan palvelut, mikäli edellytettäisiin 12-vuotiaiden asiakkaiden palvelujen siirtämistä nuorisoasemalle. Tätä muutosta ei voida pitää nykyisen ajattelutavan mukaan kannatettavana.
Aikuisten palvelut ja niiden kehitys ikärajojen yhtenäistämisessä
Nuorten aikuisten siirtymistä aikuisten palvelujen käyttäjiksi Hyvinkäällä ja Tuusulassa, sekä asiakasohjausyksikössä on valmisteltu yhtymähallituksen päätöksestä alkaen. Palveluita on kehitetty päätöksen jälkeen siten, että 18 vuotta täyttäneiden palvelun tarpeet osataan huomioida myös Hyvinkäällä ja Tuusulassa nuorten ikää vastaavalla tavalla. Lisäksi kehittämistyötä on tehty koko alueella ja palveluja on parannettu kautta linjan Keusoten palvelujen osalta.
Lähtökohtana muutoksen toteutuksessa on ollut asiakaslähtöisen toiminnan periaatteiden mukaisesti ajatus, että siirtymäajan päättyessä Hyvinkään ja Tuusulan nuorisoasemien olemassa olevat asiakkuudet hoidetaan nykyisten asiakasta hoitavien tahojen toimesta loppuun saakka, ellei siirrolle ole muita erityisiä perusteita. Asiakas ei siis joudu vaihtamaan nuorisoasemalta aikuisten palvelujen piiriin vain ikärajamuutoksen vuoksi tai siksi, että täyttää 18 vuotta. Olemassa olevat asiakkuudet pyritään hoitamaan loppuun nuorisoasemilla. Näin myös päätöksen jälkeen asiakkaan täyttäessä 18 vuotta. Asiakas voi jatkaa nuorisoasemien asiakkaana vielä täytettyään 18 vuotta, mikäli asiakkuus on alkanut ennen kuin asiakas täyttää 18.
Mikäli asiakkaita on tarpeellista siirtää aikuisten palvelujen piiriin, asiakkuudet siirtyvät suoraan aikuisten palvelujen pariin ikään kuin saattaen vaihdettuna, ilman kiertoa asiakasohjausyksikön kautta. Mikäli jonkun asiakkaan edun mukaisen erityisperusteen vuoksi nuorisoaseman asiakkuudessa olevan asiakkaan palvelu arvioidaan kannattavaksi siirtää aikuisten palvelujen piiriin, asiakkaan kanssa järjestetään tarvittaessa siirtopalaveri nuorisoaseman ja aikuisten palvelujen kanssa yhdessä asiakkaan kanssa. Tällaisissa tapauksissa nuorisoasemilta otetaan yhteyttä alkuvaiheessa ensin mielenterveys- ja päihdepalvelujen esimiehiin tarpeenmukaisen siirtopalaverin järjestämiseksi. Toimintaperiaatteen mukaan asiakkaiden hoitokontaktien ei pidä lisääntyä tässäkään yhteydessä organisaation toiminnan vuoksi tarpeettomasti.
Uudet 18 vuotta täyttäneet asiakkaat, joilla ei ole olemassa olevaa asiakkuutta, ohjautuvat kuntayhtymän käytännön mukaisesti käyttämään keskitetyn asiakasohjausyksikön palvelua kuten Järvenpään, Nurmijärven, Mäntsälän ja Pornaisten 18 vuotta täyttäneet ovat tehneet jo ennen ko. päätöstäkin.
Asiakasohjauksen työtä on nimenomaan kehitetty kuntayhtymässä nopeaan hoidontarpeen arvion tekemiseen ja alkuvaiheen palvelun antamiseen. Yhtymähallituksen tekemän päätöksen mukaan 18 vuotta täyttäneet uudet asiakkaat saavat palvelut yhdenvertaisesti koko kuntayhtymän alueella ja ohjautuvat aikuisten mielenterveys- ja päihdepalveluiden, sosiaalipalvelujen tai muun tarpeen mukaisten palvelujen saamiseksi asiakasohjausyksikköön hoidon- ja palvelutarpeen arvioimiseksi.
Asiakasohjausyksikön neuvonta palvelee koko kuntayhtymän alueen asukkaita joka arkipäivä puhelimitse ja sähköisen yhteydenottokanavan välityksellä 24/7. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden asiakasohjaukseen on oma neuvontanumero, joka palvelee kaikkia 18 vuotta täyttäneitä. Neuvonnassa puheluihin pyritään vastaamaan seuraavana päivänä. Yhteydenoton perusteella selvitetään nuoren tilannetta ja pyritään löytämään hänelle oikea palvelu myös muista kuin Keusoten omista palveluista. Asiakas voi ottaa yhteyttä myös sähköisten palvelujen esimerkiksi Omaolon kautta. Terveyspalveluiden vastaanotto sulkee ensin pois somaattiset sairaudet ja tämän jälkeen ohjaa yhteydenoton aikuisten mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakasohjauksen jonoon. Asiakasohjausyksikössä on myös suunnitteilla lähipalvelupisteiden perustaminen tulevaisuudessa, jonka kautta asiakkaat voivat saapua palveluun.
Keusoten alueella mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakkaaksi pääsee tällä hetkellä kiireellisissä tapauksissa käytännössä samana tai viimeistään seuraavana päivänä, kun Matalan kynnyksen palvelupisteet kaikille Keusoten alueen asukkaille ovat auki Hyvinkäällä (ma-pe klo 8–11) ja Järvenpäässä (ma-ke 12–14.30).
Koska kaikkia 18 vuotta täyttäneitä nuoria ei luonnollisestikaan ole tarpeellista ohjata päihde- ja mielenterveyspalveluihin, hyvien palvelupolkujen löytämiseksi on palvelujen kehittämisessä huomioitu myös Keusoten muut palvelut, organisaatiorajat ylittävä yhteistyö, kolmas sektori mukaan lukien. Nuoret aikuiset saavat apua esimerkiksi tukien hakemiseen, työpaikkahakemusten tekemiseen ym. asioihin Keusoten keskitetystä asiakasohjausyksiköstä, kuntien nuorisopalveluista ja Ohjaamo-toiminnasta sekä Kelasta.
Aikuisten mielenterveys- ja päihdepalveluihin nimettiin jo vuoden 2021 alkupuolella henkilöstöstä nuorten aikuisten tiimi, johon kuuluvat päihdepalvelujen sosiaalityöntekijä, päihdehoidon koordinaattori, avopäihdekuntoutuksen vastaava ohjaaja, kolme sairaanhoitajaa sekä yksi lähihoitaja. Nimetty tiimi toimii käytännön työssä ko. asiakasryhmän kanssa mutta samalla myös huomioi ja koordinoi ko. asiakasryhmän palvelujen koulutuksia, koulutustarpeita osaamista sekä muuta kehittämistä kokonaisuutena huomioiden asiakasryhmän erityistarpeet. Tiimissä on vahva osaaminen ja kokemus sekä mielenterveys- että päihdetyöstä. Nuorten asiakkaiden kanssa työskentelee tämän nimetyn tiimin lisäksi myös muut mielenterveys- ja päihdepalvelujen työntekijät. Tiimi tekee yhteistyötä muiden tahojen kanssa sekä osallistuu tarvittaessa yhteistyöpalavereihin nuoren asiakkaan hoidon osalta. Toiminta tämän asiakasryhmän osalta ei suinkaan ole uutta mielenterveys- ja päihdepalvelujen osalta Keusotessa. Keusotessa on Hyvinkäätä ja Tuusulaa lukuun ottamatta nuoret aikuiset ohjautuneet jo aiemminkin aikuisten palvelujen piiriin.
Nuoren aikuisen palvelupolku mielenterveys- ja päihdepalveluissa mukailee aikuisten palvelupolkua. Palvelun lähtökohtana on aina asiakkaan yksilölliset tarpeet ja toisaalta myös valmiudet. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa on käytössä porrasteinen palvelupolku, joka sisältää sekä kevyempiä, että raskaampia palveluja asiakkaan tarpeen mukaan. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen geneerinen palvelupolkujen kuvaus saatiin toukokuussa valmiiksi koko Keusoten ensimmäisenä palveluna. Mielenterveys- ja päihdepalvelut toimivat konsernin vetämässä kehityshankkeessa pilottina ja syntyneen palvelupolkukuvauksen sekä hyvien kokemusten myötä kuvaamista on päätetty jatkaa samalla tavalla muidenkin palvelujen osalta. Geneeristen palvelupolkujen kuvaaminen on suuri ponnistus ja siihen osallistuu asiantuntijoita, esimiehiä ja työntekijöitä kaikista Keusoten toiminnoista yli palvelu- ja tulosaluerajojen aina konsernia myöten.
Nuori tekee yhdessä asiakasohjaajan kanssa hoidon tarpeen arvion, jota ennen nuoren tilanne on arvioitu terapianavigaattorin avulla. Mikäli nuorella todetaan hoidon tarve, ohjaa asiakasohjaaja nuoren palvelutoimintaan hoidon porrastusmallin mukaisesti. Palvelutoiminnassa pyritään siihen, että hoito alkaa oikeaan aikaan oikeassa paikassa.
Nuorten aikuisten kohdalla korostuu kokonaisvaltainen palvelun suunnittelu siten, että otetaan huomioon, mitä toimijoita nuoren asian edistämiseksi tarvitaan. Näitä yhteistyökumppaneita voivat olla esimerkiksi Ohjaamo, etsivä nuorisotyö, aikuissosiaalityö, oppilaitokset ja terveyspalvelut. Aikuissosiaalityö voi esimerkiksi tarjota ammatillisen tukihenkilön nuoren aikuisen tueksi.
Aikuisten mielenterveys- ja päihdepalvelujen henkilöstö on saanut lisäkoulutusta menetelmäosaamiseen. Hyväksymis- ja omistautumisterapeuttinen menetelmä HOT (myös ohjaamoissa) sekä Etulinjan lyhytterapeutti -koulutukset antavat henkilöstölle valmiudet kohdata ja hoitaa nuoria aikuisia. Aikuisten mielenterveyspalvelut ovat yhtymähallituksen päätöksen jälkeisenä siirtymäaikana ottaneet käyttöön terapianavigaattorin, sekä varhaisvaiheen palvelussa ohjatun omahoidon, nettiterapian ja HOT-terapiaryhmät, jotka antavat asiakkaalle merkittävää lisäarvoa palvelussa ja joilla on saavutettu merkittäviä, valtakunnallisestikin huomioituja tuloksia palvelun kehittämisessä.
Mielenterveys- ja päihdepalveluissa on myös suunniteltu lisä- ja täydennyskoulutusta yhteistyössä nuorisoasemapalvelujen kanssa osaamisen kehittämiseksi nuorten asiakkaiden erityistarpeiden huomioimiseksi. Molempien tahojen osaamista on suunniteltu vahvistettavan tarpeen mukaan. Tämä koulutustarve on huomioitu STM:n rahoittaman Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen suunnittelussa.
Keusote osallistuu myös tulevan Kestävä kasvu -hankkeen (RRF) rahoitushakuun ja siinä yhdeksi hankkeen tavoitteeksi on kirjattu helposti saavutettavat, tehokkaat nuorten aikuisten mielenterveys- ja päihdepalvelut. Tavoitteena on kehittää nuorten aikuisten mielenterveys- ja päihdepalveluiden asiakasohjaukseen oma palvelumuoto, joka voisi sisältää palvelutuotannon nykyisen käytännön mukaisesti sekä lähitapaamisia että tapaamisia etäyhteyksin. Nuorille aikuisille olisi hyvä kyetä asiakasohjauksessa tarjoamaan omana palveluna neuvontaa, ohjausta sekä 1–5 kerran lyhytterapiapalveluita, minkä odotetaan edelleen muualla saatujen kokemusten perusteella olevan riittävä apu suurelle osalle nuorista myös Keusoten alueella. Nuorten matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluja vahvistamalla, palvelupolkujen kehittämisellä, koulutuksella ja palvelujen porrastamisella tarpeen mukaan kohdennettaviksi pyritään vaikuttamaan myös ESH-tasoisten psykiatrian palvelujen vähenemiseen.
Tehtyjen selvitysten mukaan aikuisten mielenterveys- ja päihdepalveluissa asiakasmäärä per työntekijä on matalampi kuin nuorisoasemalla, joka luonnollisesti mahdollistaa tiiviimmän yhteydenpidon asiakkaisiin ja käytännössä enemmän työntekijän aikaa asiakasta kohden. Siten voidaan arvioida, ettei palvelutaso ei vaikuta heikkenevän Tuusulan ja Hyvinkään 18 vuotta täyttäneillä nuorilla asiakkailla. Hyvinkään nuorisoasemalla vuoden 2021 aikana oli 94 asiakasta/työntekijä ja Tuusulan nuorisoasemalla oli 113 asiakasta/työntekijä. Aikuisten palveluissa mielenterveys- ja päihdepalveluissa asiakasmääristä ei ole saatavissa tilastotietoa asiakas- ja potilastietojärjestelmän kautta. Esimiesten arvion mukaan aikuisten mielenterveys- ja päihdepalveluissa on keskimäärin n. 50 asiakasta/työntekijä tällä hetkellä. Aikuisten mielenterveys- ja päihdepalvelujen käyntimäärät sen sijaan ovat tiedossa. Hyvinkäällä vuonna 2021 oli keskimäärin 1620 käyntiä/työntekijä/vuosi, eli 135 käyntiä/työntekijä/kk ja 6,75 käyntiä/työntekijä/pv. Tuusulassa vastaavat luvut olivat 1238 käyntiä/työntekijä/vuosi, eli 103 käyntiä/työntekijä/kk ja 5,15 käyntiä/työntekijä/päivä.
Aikuisten palveluissa asiakkaan tarve määrittelee palvelun hyvin samalla tavalla kuin nuorisoasemillakin. Palvelu ja hoito on yksilöllistä, noudattaa aikuisten palvelujen normaalia kaavaa, mutta huomioi mahdolliset nuorten erityistarpeet. Nuorisoasemien työ koostuu psykiatristen sairaanhoitajien ja sosiaaliohjaajien asiakasvastaanotoista mielenterveys- ja päihdeasioilla oireileville nuorille ja heidän vanhemmilleen. Keusoten nuorisoasemilla ei ole matalankynnyksen olohuonetoimintaa.
Mielenterveys- ja päihdepalvelussa suunniteltu vuoden 2022 aikana 18–24-vuotiaille nuorille aikuisille suunnattu avopäihdekuntoutuspiste, joka on tarkoitus avata vuonna 2023. Tavoitteena on tarjota vaikeasti riippuvuusoireisille nuorille toipumisorientaatioon perustuvaa yhteisömuotoista pitkäkestoista avokuntoutusta. Tämä toiminta myötäilee aikuisten vastaavaa toimintaa, josta on saatu merkittävän hyviä tuloksia.
Yhtymähallituksen päätöksen mukaisesti 18 vuotta täyttäneiden uusien asiakkaiden palvelut ovat siirtyneet kahden vuoden siirtymäajan jälkeen aikuistenpalveluihin ja asiakasohjausyksikköön. Nuorisoasemilta ei ole siirtynyt merkittävää määrää asiakkaita aikuisten palvelujen piiriin ainakaan toistaiseksi.