Yhtymähallitus, kokous 23.8.2022

Perustelut

Nurmijärveläiset sote-luottamushenkilöt Sirkka Rousu ja Riina Mattila, Keusoten nurmijärveläiset valtuutetut Keusoten ja HUS:n päätöksentekoelimissä, tekivät Nurmijärven kunnalle Nuuka-ohjelmaan liittyvän selvitystehtävän ja Keusotelle valtuustoaloitteen (valtuusto 11.2.2021) 21.1.2021 olleen yhteiskokouksen puolesta.

Nurmijärven kunnanvaltuusto hyväksyi 27.1.2021 Nuuka -talouden sopeuttamisen toimenpidesuunnitelman. Talouden sopeuttamisen toimenpidesuunnitelmaan Nurmijärven kunnan valtuusto lisäsi yksimielisesti uudeksi toimenpiteeksi selvitystehtävän, jonka tavoitteena on vaikuttaa tehokkaammin näköpirissä jo alati kasvaviin raskaampiin ja kalliimpiin tuen ja hoivan tarpeisiin.

Aloitteessa esitetään, että kunta ja Keusote selvittävät yhteistyössä keinoja vähentää sote-kustannuksia sekä lasten ja nuorten että ikäihmisten osalta. Selvitystehtävä tulee tehdä kunnan näkökulmasta ja päävastuu selvitystehtävästä on Nurmijärven kunnalla. Aloitteen mukaan kuntakohtaisesta tarkastelusta arvioidaan olevan toimintamallina myös hyötyä Keusoten muille kunnille - Case-kokonaistarkastelun esimerkkinä. Kustannussäästöjen ohella, toimenpiteellä vahvistetaan myös ihmisten hyvinvointia ja omia voimavaroja toimia erilaisissa elämäntilanteissa.

Nurmijärven kunnan sivistys ja hyvinvointitoimiala, tiiviissä yhteistyössä Keusoten kanssa, ovat valmisteleet aloitteeseen seuraavan vastauksen.

Lapset, nuoret ja lapsiperheet

• Huoli koulupudokkaista on suuri. Kunnan oppilashuolto tekeekin tiivistä yhteistyötä sivistyksen henkilöstön sekä kouluterveyshuollon kanssa koulupoissaolojen vähentämiseksi. Kunnan keväällä 2021 teettämän hyvinvointikyselyn perusteella 20 % lukiolaisista kaipasi keskustelutukea jonkun koulun aikuisen kanssa, näistä 63% opetushenkilökunnan kanssa. Oppilashuolto teetti kyselyn myös opetushenkilöstölle vuoden 2021 alussa kehittääkseen moniammatillista yhteistyötä koronan aiheuttamassa, haasteellisessa ajassa. 50 % vastaajista toivoi resursseja kohdennettavan yksilökohtaiseen työskentelyyn. Tukitoimia onkin pyritty kohdentamaan opiskelijoihin mm. tarjoamalla tukiopetusta ja hyödyntämällä koronatuen avulla rekrytoituja resurssiopettajia sekä tsempparia yhteistyössä opiskeluhuoltoryhmän kanssa.  Vuosina 2020-2021 koronatuki mahdollisti tsempparin eli psykososiaalisen tuen erityisohjaajan palkkaamisen kuntaan ajalle 1.12.2020-30.6.2021. Lisäksi oppilashuollon kuraattorit alkoivat syksystä 2021 alkaen vetää  yhtä ryhmää lisätäkseen keskustelumahdollisuuksien sekä nuorten kohtaamisten määrää.
• Esimerkkinä toisen asteen oppilaitoksista Keuda, jossa aloitti vuoden 2020 aikana 256 opiskelijaa, joista keskeyttäneitä oli 64. Keskeyttäneistä 18:sta ei ollut jatkosuunnitelmia (2019; 12, 2018; 12). Tilanne oli haastava, kun pitkittynyt poikkeustila ja muutokset aiheuttivat osassa opiskelijoita väsymystä. Lisäksi oli nähtävissä kasvua opintojen keskeyttämisessä.
• Työtehoseura Rajamäellä suurinpana nuorten hyvinvointiin liittyvänä haasteena nähdään päihteet, joilla paikataan yleistä pahaa oloa, yksinäisyyttä, talousongelmia ja näköalattomuutta. Kunnassa on kahdeksan (8) koulupsykologin toimea. Yksi koulupsykologi tukee noin 1070 koululaista, joista n. 53% on poikia ja 7% vieraskielisiä. Koulukuraattoreita kunnassa on 10. Yksi kuraattori tukee noin 856 koululaista, joista 51% on poikia ja 6% vieraskielisiä. Kunta on myös palkannut varhaiskasvatuspsykologin, joka edistää mm. yhteisöllistä työskentelyä päiväkodeissa ja kerhoissa.
• Erilaisten hankeavustuksien avulla, mm. Sitko-hanke, on ollut mahdollista palkata kouluihin, vuoden 2021 aikana, opetukseen sitoutumatonta, aikuista henkilöstöä. Myös Keusoten on palkannut erillisiä kouluvalmentajia, jotka tukevat koululaisia koulupäivän arjessa. Lisäksi kunnan nuorisopalvelut jalkautuvat kouluille säännöllisesti. Näiden turvallisten aikuisten tehtävänä on mm. kohdata ja kuunnella oppilaita, ennaltaehkäistä kiusaamista ja yksinjäämistä sekä edistää yhteisöllisyyttä ja hyvää ryhmähenkeä.
• Suomen harrastamisen mallin päätavoitteena on lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääminen. Tarkoituksena on mahdollistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä. Suomen mallissa yhdistyvät lasten ja nuorten kuuleminen harrastustoiveista, olemassa olevien hyvien käytäntöjen ja toimintatapojen koordinoiminen sekä koulun ja harrastustoimijoiden yhteistyö. Nurmijärvi sai OKM:n (Opetus – ja kulttuuriministeriö) rahoitusta vuoden 2021 aikana kaksi kertaamkehittääkseen omaa harrastamisen mallia yhteistyössä koulujen ja muiden toimijoiden kanssa. Nurmijärvellä on kartoitettu lasten harrastamisen toiveita ja 60 eri harrastusmahdollisuutta avautui 2021 syyskaudella. Harrastamisen malliin on valittu, 100 %:sta työaikaa tekevä, harrastamisenkoordinaattori. Myös kunnan jakamilla, kunnan urheiluseuroille kohdennetuilla, liikunta-avustuksilla pyritään ehkäisemään harrastuspudokkuutta.
• Nuorisopalveluiden aamu- ja iltapäiväkerhojen tavoitteena on järjestää ohjattua vapaa-ajantoimintaa välittömästi koulupäivän yhteyteen, turvallisessa ympäristössä ja ammattitaitoisen henkilökunnan toimesta. Aktiivisen toiminnan lisäksi toimintaan osallistuville lapsille turvataan lepo ja rauhoittuminen sekä mahdollisuus läksyjen tekoon. Toimintaa järjestää sekä kunta että tuettavat muut toimijat.
• Kunnan erityisnuorisotyössä pääpaino on nuorten elämänhallinnan tukemisessa sekä ehkäisevässä työssä. Työn keskiössä ovat ehkäisevä päihdetyö, syrjäytymisen ehkäisy ja sosiaalinen vahvistaminen. Tärkeä osa työtä on myös monipuolinen monialainen yhteistyö sekä alueellisten monialaisten työryhmien koordinointi. Erityisnuorisotyössä pyritään reagoimaan erilaisiin paikallisiin ilmiöihin nopeasti ja toimimaan kohdennetusti niin yksilöiden kuin ryhmien kanssa, nuoret kokonaisvaltaisesti kohdaten. Toimintamuotoja ovat esimerkiksi päihdetunnit, kaverikerhot, Omin jaloin –työ sekä kohdennettu kouluyhteistyö esim. ryhmän käytöksen parantamiseksi tai yhteishengen kohentamiseksi.
• Ehkäisevä päihdetyö on päihteiden aiheuttamien haittojen ehkäisyä ja vähentämistä. Työn tavoitteena on vähentää päihteiden kysyntää, saatavuutta, tarjontaa ja päihdehaittoja sekä edistää terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Ehkäisevää päihdetyötä tehdään monen eri toimijan voimin, esim. kouluissa, sosiaali- ja terveyspalveluissa, nuorisotoiminnassa sekä muussa vapaa-ajan toiminnassa. Nurmijärven nuorisopalvelujen toteuttamaan ehkäisevään päihdetyöhön kuuluvat esimerkiksi 6.-luokkalaisille suunnattu Kantti kestää –viikko, 7.-luokkalaisille järjestettävä päihdepäivä sekä nuorisotilojen teemaillat. Myös muunlaista ehkäisevää päihdetyötä tehdään eri toimintojen yhteydessä ja yhteistyössä eri tahojen kanssa. Keusote on valmistellut alueellisen päihdeohjelman yhteistyössä eri kuntien ja järjestösektorin kanssa. Nurmijärven kunta valmisteli oman päihde- ja mielenterveystyön toimintaohjeen. Kunnan toimintaohjeessa huomioidaan alueellisen päihdesuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet. Molemmat suunnitelmat valmistuivat vuoden 2021 aikana.
• Nuorisoaseman jonot ovat pitkät ja kunta sekä Keusote ovat tiedostaneet tämän. Tulosyinä on usein mieliala, neuropsykiatriset pulmat, syömishäiriöt sekä somesta nousevat itsetuntopulmat. Resurssina on psykologi, sosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaaja + lääkäri 1pv/vko + kaikkien nuorisoasemien yhteinen nuorisopsykiatri. Jonojen purkamiseksi nuorisoasemalle annettiin vuonna 2021 lisäresurssia yhden uuden työntekijän palkkaamiseksi. Elokuusta 2021 lähtien nuorisoasemalle tuli toinen sosiaaliohjaaja. Valitettavasti päihdesairaanhoitajan resurssi on edelleen epäselvä. Nuorisoaseman resurssi ei vieläkään vastaa tavoitetilaa ja tilannetta seurataan. Syksyllä 2021 toteutettiin etäryhmiä, joiden avulla pyrittiin mm. edistämään yhdyspintatyöskentelyä, vähentämään jonotusaikoja sekä mahdollistamaan nuorten tukeminen haastavassa tilanteessa. Myös lastensuojeluilmoitusten määrä on kasvanut, eikä määrä ei ole noussut vain Nurmijärvellä, vaan kyse on myös kansallisesta haasteesta. Vuonna 2020 yhtä lasta kohti tehtiin keskimäärin 1,8 lastensuojeluilmoitusta (THL, 7/2020).
• Perheneuvolasta saa apua perheenjäsenten välisiin vuorovaikutussuhteisiin, lapsen tunne-elämän kehitykseen ja käytökseen liittyvissä asioissa. Perheneuvolassa voi käsitellä lapsen kasvatukseen liittyviä kysymyksiä tai pulmallisia perhetilanteita. Perheneuvolan palvelut on tarkoitettu alle 13-vuotiaille lapsille perheineen. Palveluun voivat hakeutua myös lasta odottavat perheet. Työskentely lähtee aina lapsen ja perheen tarpeista. Palvelu on luottamuksellista ja maksutonta. Lähetettä ei tarvita. Perheneuvolassa työskentelee 5 psykologia ja 4 sosiaalityöntekijää. 
• Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, yhteistyössä kolmannen ja neljännen sektorin kanssa, on haasteellista. Nurmijärven kunnan yhdistys- ja järjestökenttä on pääsääntöisesti ikääntyneiden hyvinvointiin toimenpiteitä kohdentava. Kunnan ja seurakunnan vapaaehtoistyön kanssa, jossa on mukana noin 260 vapaaehtoista, tehdään säännöllistä yhteistyötä. Vapaaehtoiset soittavat mm. säännöllisesti yksinäisyyttä kokeville ikääntyneille, toimivat kävelykavereina ja lääkäriseurana. Kunta koulutti uusia vapaaehtoisia vuoden 2021 kurssilla.
• Keusoten sisäisen integraation kanssa on käyty keskusteluja asiakasohjauksen ja yhdyspinnan vahvistamisesta ja kehittämisestä.  Asiakasohjauksen sekä kunnan palveluista Keusoten palveluihin, että Keusoten palveluista takaisin kunnan palvelutuotantoon on ensiarvoisen tärkeää. Yhteistyötä tehdään yhdyspinnalla olevien matalan kynnyksen palveluiden vahvistamiseksi ja toiminnan sujuvuuden turvaamiseksi. Tästä esimerkkinä ohjaamotoiminta, jossa eri palveluntuottajat tekevät tiivistä yhteistyötä. Viestinnällä ja tiedon välittämisellä on tässä merkittävä rooli.
• Keusoten ja kunnan välisessä yhteistyössä pyritään kehittämään kunnan resursseihin ja tarpeeseen vastaavia toimintamalleja mm. lapsiperiheiden kohtaamispaikkatoimintaan sekä päihdetyöhön.

Ikääntyneet

• Kunnalla on tavoitteena edistää ikääntyneiden hyvinvointia. Voimaa Vanhuuteen -ohjelman (2021–2023) tavoitteina on mm. urheiluseura- ja järjestökentän kanssa tehtävän yhteistyön kehittäminen. Ohjelman puitteissa järjetetään erilaisia koulutuksia, yhteistyössä toteutettavia tapahtumia ja järjestökenttä otetaan mukaan palveluiden toteuttamiseen.  Lisäksi vahvistetaan kunnan liikuntapalveluiden kokonaisuutta, josta jo tällä hetkellä yli 50 % kohdentuu ikäihmisiin ja heidän toimintakykynsä tukemiseen.
• Ikääntyneiden palveluoppaan avulla lisätään tietoisuutta kunnassa jo olemassa olevista, hyvinvointia tukevista palveluista. Oppaassa on mukana myös Keusoten ikääntyvien kokonaisuus. Oppaasta on sekä paperinen että sähköinen versio.
• Ikääntyneiden kulttuurihyvinvointia edistetään kunnassa monin eri tavoin.  Kunnan kirjastot ovat kehittäneet moniammatillisia matalankynnyksen palveluita ikäihmisille. Kulttuuriklubi 60 eli K-60-tapahtumat ovat tuotekonsepti, jossa tehdään yhteistyötä kirjaston, museon ja kulttuuripalveluiden kanssa. Palvelut järjestävät vuorotellen kerran kuukaudessa ikäihmisille suunnattuja tapahtumia Klaukkalassa, Rajamäessä ja kirkonkylässä. Ilmaisissa tapahtumissa käy esiintymässä vieraita eri aloilta. Tapahtumat kestävät yleensä noin 40-60 minuuttia. Tilajärjestelyistä johtuen tapahtumiin saatetaan jakaa ilmaisia pääsylippuja kirjastojen palvelutiskeillä. Lippujen mahdollisesta jakamisesta ilmoitetaan kunkin tapahtuman yhteydessä.  Tapahtumat järjestetään yleensä arki-iltapäivisin kirjaston tiloissa tai muussa erikseen ilmoitetussa tilassa. Tapahtumia mainostetaan kirjastojen ilmoitustauluilla, kuukausittaisessa tapahtumatiedotteessa, Nurmijärven Uutisissa, kirjaston kotisivuilla sekä Facebookissa.  K-60 tuotteen levittämisestä liikunta – ja hyvinvointikokonaisuuksiin on käyty jo keskusteluja kunnan sisällä.
• Kirjaston maksuton kotipalvelu on tarkoitettu niille asiakkaille, jotka eivät itse pääse kirjastoon tai joilla ei ole perheenjäseniä tai muita läheisiä kirjastoasioita hoitamassa. Esteenä voivat olla esimerkiksi sairaus, vamma tai korkea ikä. Jokaisessa toimipisteessä on kotipalvelua hoitava henkilö, jonka puoleen asiakas voi kääntyä. Alkuhaastattelulomakkeilla selvitetään asiakkaan lukutoiveet ja aineiston kuljettamiseen liittyvät yksityiskohdat. Jos henkilöllä on sukulainen, ystävä tai joku muu henkilö, joka voi noutaa valmiiksi pakatun aineistokassin kirjastosta, sovitaan noutopäivistä. Jos tällaista mahdollisuutta ei ole, hoitaa kirjasto aineiston kuljetuksen asiakkaalle.  Kirjojen lisäksi kotipalvelu voi välittääsiakkaalle tavallisia äänikirjoja, Celian äänikirjoja, aikakauslehtiä, musiikkia ja elokuvia.  Asiakkaan toivomat lainat toimitetaan määräajoin asiakkaalle kotiin valmiiksi kassiin pakattuna, samalla palautetaan aiemmat lainat. Kirjastojen Celia-palvelut tuottavat ja välittävät kirjallisuutta saavutettavassa muodossa mm. äänikirjoina. Celian äänikirjoja voivat kuunnella kaikki, joille kirjojen lukeminen on vaikeaa tai mahdotonta esimerkiksi lukivaikeuden, sairauden tai vamman vuoksi.
• Yhteistyössä Keusoten kanssa on kehitetty kunnan tarpeisiin soveltuva konsepti ja rakenne Ikääntyneiden päivätoimintaan. Toiminnan tavoitteena on ennaltaehkäisevä näkökulma ikääntyneiden toimintakyvyn, henkisen vireyden ja sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen. Toimintaa pyritään toteuttamaan tiiviissä ja kehittävässä yhteistyössä kunnassa jo olemassa olevien palveluiden sekä järjestöjen ja yhdistyksien kesken. Lisäksi kartoitetaan mahdollisia hankehakuja. Haasteena yhdenmukaisen toiminnan järjestämisessä on kunnan rakenne, jossa on kolme (3) selkeästi erottuvaa keskusta sekä kasvat asutuskeskittymät.
• Erityisasumisen monialaisessa yhteistyöryhmässä käydään kunnan ja Keusoten vuoropuhelua mm. siitä, mikä on erityisen tuen asumisen kohderyhmä. 
• Keusote ja kunta näkevät, että Ikääntyneiden välimuotoasuminen, joka sijoittuu tehostetun palveluasumisen ja tavallisen asumisen väliin, on kannatettava, ikääntyneiden itsenäistä toimeentuloa tukeva asumismuoto. Välimuotoasumisessa itse asuminen ja palvelut ovat selkeästi erotettu toisistaan. Asukas itse ratkaisee mitä palveluja hän käyttää tai sitten hänelle on tehty hoito- ja palvelusuunnitelma kotihoidon kautta. Asuminen voi olla joko huonevuokralain alaista tai asukas asuu omistus- tai asumisoikeusasunnossa. Välimuotoasumisessa korostuu yhteisöllisyys, yhteinen toiminta, esteettömyys sekä sijainti palvelujen lähellä. Se, missä aikataulussa asuntojen lisääminen on mahdollista ja miten prosessi palvelun tuottajien kanssa etenee – on vielä auki.
• Tavoitteena on myös perhehoidon lisääminen. Perhehoidolla tarkoitetaan henkilön ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen oman kotinsa ulkopuolella yksityiskodissa. Tavallisimmin perhehoitoa käytetään lastensuojelun sijaishuoltopaikkana.

Säästövaikutukset

Mahdollisten säästövaikutuksien tai ylipäätänsä toimenpiteiden vaikuttavuuden toteaminen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on haasteellista, sillä kyse on yleensä monen asian yhtäaikaisesta vaikutuksesta. Kustannuksia voidaan toki arvioida aloitteessa ollen esimerkin mukaisesti, jossa yhden lapsen vuoden kestävän sijoituksen estäminen voi säästää 100 000 euroa (laskelmassa hoitovuorokausi-kustannus 274e/vrk), mutta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimet eivät yleensä ole yksittäisiä, tarkkarajaisia toimenpiteitä ja harvoin yksittäinen asia kohentaa tai heikentää väestön hyvinvointia ja terveyttä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimenpiteet ovat investointeja tulevaisuuteen. Niiden hyöty näkyy vasta pidemmällä aikavälillä ja seuraukset ilmenevät usealla eri tavalla. Joidenkin palveluiden tuottamat hyödyt ovat myös pääosin sellaisia, että niille on hyvin vaikeaa määritellä tarkkaa rahallista arvoa. Näiden vaikeasti mitattavien palveluiden arviointiin on kehitetty sosiaalisen tuottavuuden arvioinnin malli (SROI, social return of investment). Siinä arvioitavan palvelun tuottamille ei-rahallisille hyödyille pyritään määrittelemään tavalla tai toisella rahalliset arvot ja laskemaan sitten palvelun sosiaalinen tuottavuus. 

Käytännössä kunnallisten palveluiden ja erilaisten hyvinvointia ja terveyttä tuottavien toimintatapojen taloudellisten vaikutusten arviointi on kuitenkin erittäin haastavaa. 

Tosin, voidaan olettaa, että

• jos ei tehdä mitään, jatkuu nykyisen kaltainen kehitys myös tulevaisuudessa.
• jos ilmiö, johon pyritään vaikuttamaan, on negatiivinen, hyvinvointia ja terveyttä edistävät toimet vähentävät ilmiötä pitkällä tähtäimellä. Tämä tuonee säästöjä tai lykkää kalliita korjaavia hoiva- ja hoitokuluja.
• jos vaikutettava ilmiö on positiivinen, toimet voimistavat tätä hyvän kierrettä ja vähentävät pahoinvointia, osattomuutta tai sairautta ja edelleen näistä aiheutuvia kustannuksia.

Luotettavia ja käytännöllisiä, kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työn seurannan välineinä ja mittareina, toimivat säännöllisesti toteutettavat FinSote-tutkimus, TEA-viisari, kouluterveyskysely ja PYLL-arvot.

Ehdotus

Esittelijä

Yhtymähallitus päättää ehdottaa yhtymävaltuustolle, että se päättää

• hyväksyä edellä annetun vastauksen valtuustoaloitteeseen sekä
• todeta, ettei valtuustoaloite anna aihetta muihin toimenpiteisiin ja valtuustoaloite todetaan loppuun käsitellyksi.

Päätös

Hyväksyttiin esityksen mukaan.