Valmistelija
Päivi Tarsia, rahoitus- ja talousjohtaja, paivi.tarsia@keusote.fi
Perustelut
Kuntayhtymän valtuusto hyväksyi vuoden 2020 talousarvion kokouksessaan 19.12.2019 § 48. Talousarvion toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan neljännesvuosittain yhtymävaltuustolle. Vuoden toinen osavuosikatsaus on laadittu ajalta 1.1.-30.6.2020.
Vuoden 2020 ensimmäinen puolikas on ollut poikkeuksellista aikaa koronaepidemian levittyä Suomeen ja erityisesti Uudenmaan alueelle alkuvuodesta. Kuntayhtymän toiminnassa on keskitytty tilanteen vaatiman valmiuden nostamiseen ja toimintamallien muuttamiseen siten, että välttämättömät peruspalvelut on voitu tuottaa mahdollisimman laajasti samalla, kun toimintaa on muovattu epidemian hoitamiseksi. Kevään voimakkaan ensimmäisen korona-aallon jälkeen kesäkuussa koronapotilaiden määrä alkoi vähentyä, mutta nyt koronatilanne on alueella jälleen hankaloitumassa. Tilanteen hallinta edellyttää lisäresurssien hankintaa erityisesti koronanäytteenottoon ja hoitopuhelimiin, jotta koronasta johtuvaan palveluatarpeeseen voidaan vastata ja samalla estää hoitovelan kasvamista.
Tällä hetkellä näyttää siltä, että epidemia tulee jatkumaan vähintäänkin pitkälle ensi vuoteen. Epidemia vaikuttaa laajasti alueemme asukkaiden terveyteen ja hyvinvointiin sekä omistajakuntien talouteen. Palvelutarpeen muutoksia seurataan tarkasti ja niitä pyritään myös ennustamaan tietopohjan kertyessä. Yhteistyö omistajakuntien kanssa on koronakriisin aikana tiivistynyt entisestään, ja mahdollistanut uusien hyvinvointia ja terveyttä edistävien toimintamallien nopean käyttöönoton myös jatkossa epidemian laannuttua käytettäväksi. Myös omassa toiminnassa uudistuminen on koronan myötä vauhdittunut erityisesti sähköisten palvelujen laajentumisen myötä. Etätyötä hyödynnetään jatkossa laajasti, ja monia hyväksi havaittuja toimintamalleja jatketaan. Motivoitunut henkilöstö on osoittanut koronaepidemian aikana erinomaista ammattitaitoa ja joustavuutta.
Epidemiatilanteen hoitamisen lisäksi kaudella on käyty läpi laaja yhteistoimintamenettely ja laaja-alainen tuottavuusohjelman valmistelu. Palveluverkkohanke on menossa alkusyksystä valtuuston päätettäväksi ja järjestämis- ja tuottamissuunnitelmaa on viety eteenpäin. Keskitetyn asiakasohjauksen hanketta on myös toteutettu suunnitelmien mukaan. Yhteisöohjautuvuutta on edistetty, ja saatu kokemuksia sen toimivuudetsa myös koronaepidemian aikana. Lean-mentelmän käyttöönottoa on myös jatkettu.
Sote-uudistuksen valmisteluun on osallistuttu Uudenmaan viiden itsehallintoalueen mallin mukaisesti. Kuntayhtymälle on myönnetty uudistuvien sote-keskusten ja sote-palvelujen rakennemuutoksen toteuttamisen valtionavustusta, ja hankkeiden tarkennus on käynnissä.
Epidemia lisää kuntayhtymän taloudellisia haasteita. Vaikutuksia tulee paitsi välittömistä hoitoon, testaukseen ja varautumiseen liittyvistä kustannuksista, myös laajemmin vaikutuksista yhteiskuntana. Erikoissairaanhoidon kustannuksiin vaikuttaa myös epidemian aikana kertyvä hoitovelka normaalin toiminnan supistuttua. Kuntayhtymän perustoiminta-ajatuksen mukaista kustannustehokkaiden toimintamallien kehittämistä ja tuottavuusohjelman toteuttamista on jatkettu koronatilanteesta huolimatta.
Tilinpäätösennuste
Tilinpäätösennusteen mukaan omassa palvelutuotannossa on noin 18,7 Me:n ylitysuhka. Luvussa on huomioitu kuluvalle vuodelle kohdistettujen tuottavuustoimenpiteiden toteutuminen sekä koronakustannuksia vajaa 10 Me. Ikäihmisten palvelualueella ylitysuhka on lähinnä palvelujen ostoissa - asumispalveluissa, kuljetuspalveluissa, henkilökohtaisessa avussa sekä kotiin annettavissa palveluissa. Terveyspalveluihin kohdentuu koronan suurimmat kustannukset. Asiakasmaksutuottojen aleneminen näkyy eniten terveyspalveluissa, koska varattuja aikoja on Keusoten toimesta peruttu. Asiakkaat eivät myöskään ole hakeutuneet palveluihin normaaliin tapaan koronatilanteen vuoksi. Lastensuojelun palvelujen arvioidaan ylittyvän 2,3 Me. Strateginen kehittäminen ja tukipalvelut -kokonaisuus on alittamassa talousarvion n. 0,7 Me.
Pandemian alkaessa arvioitiin koronasta kertyvän kustannuksia n. 5,5 Me olettaen, että pandemia ei jatku kesän yli. Kesäkuun lopun toteutuma oli yhteensä 4,5 Me ja tilanne 18.8. oli 5,4 Me. Pandemian jatkuessa oletettavaa on kuitenkin, että kustannuksia syntyy loppuvuoden aikana yhtä paljon kuin keväällä. Lisäksi maksutuotoissa on toteutunut noin 2 Me:n euron vaje talousarvioon verrattuna, koska tartuntatautilain perusteella koronapotilaiden hoito on maksutonta. Avopalvelujen asiakasmaksutuottojen lisäksi tuottojen kertymisen vaje näkyy myös suun terveydenhuollossa, sillä sen henkilöstöä siirrettiin koronaan liittyviin tehtäviin. Kaiken kaikkiaan epidemian jatkuessa kustannukset voivat nousta 15 Me:n tasolle.
Edellä mainittujen kustannusten lisäksi THL:n ja STM:n antaman ohjeistuksen mukaan laajennettava koronavirustestaus aiheuttaa rauhallisen epidemiatilanteenkin aikana n. 2 Me:n kustannukset kuukaudessa. Loppuvuoden osalta tämä tarkoittaa noin 10 Me:n lisäkustannusta. Koko valtakunnan tasolla tehostetun testauksen kustannusten arvioidaan olevan noin 250 Me.
Yhteensä koronaepidemian vuoden 2020 kustannukset kuntayhtymän omassa toiminnassa voivat nousta arviolta n. 25 Me suuruisiksi. Mikäli epidemiatilanne vaikeutuu, ei tämäkään summa ole riittävä. Koronakustannukset eivät pääosin sisälly kuntayhtymän vuoden 2020 talousarvioon, mikä johtaa merkittävään talouden ylityspaineeseen jo valmiiksi kireässä taloustilanteessa.
Erikoissairaanhoidon kuluvan vuoden palvelusuunnitelman mukaisen laskutuksen arvioidaan toteutuvan koronan vuoksi lähes 12 Me alle Husin talousarvion. Huomioitava on kuitenkin, että Husin talousarviossa palvelusuunnitelman mukaiset maksuosuudet ovat 12 Me suuremmat kuin Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymän talousarviossa. Lisäksi ei ole varmaa tietoa siitä, miten sairaanhoitopiireille kohdentuu valtiolta luvattu noin 200 Me:n tuki. Alustavien tietojen mukaan tuki olisi jakaantumassa sairaanhoitopiireille asukasmäärän ja tehohoitovuorokausien suhteessa. Valtion tuen jälkeenkin Husin tilinpäätöksestä on tulossa alijäämäinen ja mikäli alijäämä katetaan jäsenkuntien maksuosuuksilla, tulee se nostamaan jäsenkuntien maksuosuuksien toteutumaa.
Edellä kerrottu aiheuttaa talousarviomuutostarpeen, mutta muutosesitys tuodaan päätöksentekoon vasta kolmannen osavuosikatsauksen yhteydessä, jolloin ennuste on tarkentunut.
Ehdotus
Esittelijä
Pirjo Laitinen-Parkkonen, kuntayhtymän johtaja, pirjo.laitinen-parkkonen@keusote.fi
Yhtymähallitus päättää esittää yhtymävaltuustolle, että valtuusto merkitsee tiedoksi vuoden 2020 toisen osavuosikatsauksen ajalta 1.1.-30.6.2020.
Päätös
Hyväksyttiin esityksen mukaan.