Perustelut
Petri Kolmonen (Keskusta) jätti valtuustoaloitteen yhtymävaltuuston kokouksessa 7.10.2021. Aloitteessa esitetään, että lastensuojelun on puututtava lapseen ja vanhempaan kohdistuvaan vakavaan henkiseen väkivaltaan (vieraannuttaminen)
ALOITE:
Nykytila
Pitkittyneet huoltoriidat ovat yleistyneet, ja niiden määrä kasvoi huomattavasti vuosina 1995-2005. Sen jälkeen määrä on pysynyt suunnilleen samana. Vuosina 2015-2016 käräjäoikeudessa käsiteltiin 2 582 riitaista huolto- ja tapaamisasiaa, ja sosiaalilautakunnilta pyydettiin 1 179 olosuhdeselvitystä.
Vieraannuttamista esiintyy noin 10 %:ssa kaikista eroista ja 20-27 %:ssa pitkittyneistä huoltoriidoista. Osassa tapauksista kyse on jo liiton aikana alkaneesta prosessista, mutta useimmissa tapauksissa vieraannuttaminen alkaa eron tapahduttua. Joskus tilanne eskaloituu eron jälkeen taisteluksi, jossa otetaan käyttöön yhä voimakkaampia keinoja.
Huoltoriitoja käyvistä perheistä 67 prosenttia on lastensuojelun asiakkaita. Vähintään neljä vuotta jatkuneissa kiistoissa asiakkuus on käyt. katsoen kaikilla perheillä. 20 prosenttia lapsista on sijoitettu tai otettu huostaan (OTT Anja Hannuniemen tutkimus 2015).
Koska vieraannuttaminen johtaa ajan oloon otteiden kovenemiseen ja sekä lasten että aikuisten mielenterveyden järkkymiseen, parasta hoitoa on ehkäisy tai ainakin mahdollisimman nopea tilateeseen puuttuminen. Tämä edellyttää sitä, että oikeusoppineet, lasten mielenterveystyön ammattilaiset ja lastensuojelun työntekijät tuntevat ilmiön ja sen vahingollisuuden. Vanhemmille jo alkuvaiheessa suunnatulla informaatiolla, tietoiskulla, vieraannuttamisen vahingollisista seurauksista lapselle voi olla suuri merkitys, vaikka lapsi ei vielä oireilisikaan.
"Sosiaalityöllä on usein avainasema huoltoriidoissa, mutta isien kokemukset sosiaaliviranomaisista ovat pääosin negatiivisa ja myös muiden viranomaisten toiminta koettiin asenteellisena; kiusaamista ei tunnisteta eikä siihen puututa ja äitiä koettiin suosittavan isän ohitse". - Emilia Kumpusalo, 2018 - Isien kokemuksia huoltokiusaamisesta. Progradu - tutkielma, sosiaalityö, Lapin yliopisto. Vieraannuttamisen kriminalisointia on vaadittu vuodesta 2012, kun kansanedustaja Pauli Kiuru ja Juho Eerola tekivät asiasta lakialoitteen. Pauli Kiurun lakialoitteen allekirjoitti ennätykselliset 142 kansanedustajaa. Vaikka lakia ei lopulta muutettu ei se tarkoita sitä, että vakavaan henkiseen väkivaltaan ei tarvitsisi viranomaisten puuttua.
Vieraannuttamisen määritelmä
Vieraannuttamisella tarkoitetaan toimintaa, jossa toinen vanhempi pyrkii vaikeuttamaan lapsen suhdetta toiseen vanhempaan manipuloimalla lasta eri tavoin ja estämällä tapaamisia sekä yhteydenpitoa. Vieraannuttaminen alkaa tyypillisesti vanhempien eron jälkeen.
Vieraannuttaminen ei perustu todelliseen tai perusteltuun pelkoon siitä, että lapsi joutuisi väkivallan tai seksuaalisen riiston kohteeksi ollessaan toisen vanhemman luona.
Vieraanuttamisen vaikutukset lapseen
Vieraannuttamista esiintyy arviolta neljäsosassa oikeuteen päättyneistä eroista. Taustalla on usein vieraannuttajavanhemman persoonallisuushäiriö (yli 60%). Vieraannuttamisesta seuraa lapselle pitkäkestoisia psyykkisiä vaikeuksia, kuten syyllisyyttä, masennusta ja kyvyttömyyttä luottaa kehenkään. Siksi ilmiön tunnistaminen ja siihen varhain puuttuminen ovat tärkeitä. Psykologien arvion mukaan vieraannuttaminen ilmiönä on vakavuudeltaan verrattavissa lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön tai massiiviseen kaltoinkohteluun.
Kansainvälinen vertailu ja käytännöt
Maailmalla on kehitetty malleja vaikeiden ja pitkittyneiden erotilanteiden ratkaisemiseksi. Brasiliassa on käytännössä seitsenportainen malli vieraannuttamisen lopettamiseksi. Brasiliassa maksimi rangaistus vieraannuttamisesta on 10 vuotta vankeutta.
- Ensin vieraannuttavan vanhemman kanssa käydään vakava keskustelu siitä, mitä hänen käytöksensä aiheuttaa lapselle.
- Jos tämä ei auta, muutetaan asumisjärjestelyt toisen vanhemman hyväksi.
- Seuraavaksi vieraannuttajaa sakotetaan.
- Seuraava askel on psykologisen arvion tekeminen vieraannuttajasta.
- Sitten arvioidaan yksin- ja yhteishuoltajuutta.
- Tämän jälkeen tehdään määräys lapsen asuinpaikasta, jonka ulkopuolelle häntä ei saa viedä, jos on uhka lapsikaappauksesta.
- Viimeinen keino on mitätöidä vieraannuttajavanhemman huoltajuus.
Useissa eri maissa kuten Belgia, Saksa, Kanada tai Austraalia puututaan tiukasti vieraannuttamiseen tai lapsen tapaamisenestämiseen vanhemman toimesta. Tapaamisen estävää vanhempaa sakotetaan ja lapsi käydään hakemassa viranomaisen toimesta.
Esitys
Esitän, että lastensuojelu on velvollinen viipymättä selvittämään ja puuttumaan vieraannuttamiseen sen havaitessaan. Tarvittaessa sosiaalityöntekijät on koulutettava tunnistamaan vieraannuttaminen.
- Ensisijaisena ja nopeana keinona vieraannuttajavanhemman puhuttelu ja valistaminen vieraannuttamisen haitallisista vaikutuksista lapseen (avohuolon toimenpide).
- Mikäli vieraannuttaminen puhuttelusta huolimatta jatkuu ja/tai tapaamisia estetään toistuvasti ilman todellista näyttöä tai perustetta lastensuojelu on velvollinen huostaanottamaan ja sijoittamaan lapsi turvalliselle lähiomaiselle, kuten lapsen toinen vanhempi (lapseen kohdistuva välitön vaara).
- Epäselvissä tapauksissa lastensuojelu on velvollinen pyytämään psykiatrista arviota vanhemmista tai psykiatrin konsultaatiota.
Lastensuojelun tulee aina välttää sellaisia toimia jotka ovat haitallisia lapsen ja vanhemman väliselle vuorovaikutukselle.
Lähteet:
Tiivistelmä lapsenhuolto-, lastensuojelulainkohdista sekä lapsenoikeuksien-, että ihmisoikeussopimusten kohdista joihin aloitteessa viitataan
Liite 1
OTT Anja Hannuniemen tutkimus (2015)
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/154549
Pauli Kiurun lakialoite vuodelta 2012
https://wwwis.fi/kotimaa/art-2000000511273.html
Isät lasten asialla ry - opas viranomaisille vieraannuttamisen tunnistamiseen
https://vieraannuttaminen.files.wordpress.com/2020/10/mita-on-ja-miten-tunnistaa-vieraannuttaminen_opas_ila-1.10.2020.pdf
IS 17.9.2021 Oikeusministeri myöntää lasten vieraannuttamisen olevan todellinen ilmiö - asiantuntijat maalaavat karun kuvan huoltajuuskiisotista
https://www.is.fi/kotiaa/art-2000008213036.html?fbclid=IwAR0nsOgecPqwJWG2rylQda180YdRYeM_p4Suw97MixP7moHov1pa9dMUG2s
Emilia Kumousalo, Progradu - tutkielma.
https://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/63620/Kumpusalo.Emilia.pdf;sequence=1
Lapsen maailma lehden yhteishaastattelu 9.8.2021
"Sekä Kolmonen että Mattila lähtisivät mielellään pilotoimaan vaikkapa Espoossa kokeilua, jossa saataisiin kokemuksia moniammatillisen asiantuntijatiimin käytöstä."
https://lapsenmaailma.fi/artikkeli/mista-apua-kun-erokiista-karjistyy/
Tietoa vieraannuttamisesta (duodecim)
https://www.duodecimlehti.fi/duo14203
https://parentalalienation.eu/
VASTAUS ALOITTEESEEN:
VIERAANNUTTAMINEN KÄSITTEENÄ
Vieraannuttaminen on ilmiönä kompleksinen ja kiistanalainen. Kun puhutaan vieraannuttamisesta, on tarkasteltava myös vaihtoehtoisia selitysmalleja. Ennen kaikkea lapsen tilannetta on arvioitava eri näkökulmista silloin, kun lapsen ja toisen vanhemman suhde on katkennut (kokonaan) tai vahingoittunut.
Uuden lapsenhuoltolain yhtenä tavoitteena on ollut ehkäistä vieraannuttamista. Siinä korostetaan lapsen ihmissuhteiden vaalimista, mutta myös lapsen osallisuutta ja suojelua väkivallalta. Molempien vanhempien velvollisuutena on myötävaikuttaa tapaamisoikeuden toteutumiseen ja välttää haitan aiheuttamista lapsen ja toisen vanhemman väliselle suhteelle. Vanhemman tulee myös ilmoittaa toiselle vanhemmalle etukäteen muuttoaikeista. (LHL 190/2019)
Vieraannuttava käyttäytyminen voi olla esim. toisen vanhemman mustamaalaamista lapselle, perusteettomien pelkojen herättämistä, tapaamisten ja kontaktin rajoittamista tai lapsen emotionaalista manipulointia. Vieraannuttamisen taustalla on ajatus siitä, että ennen eroa lapsen ja vieraannuttamista kokevan vanhemman suhde on ollut ”normaali”, hyvä ja myönteinen. Vieraannuttaminen ei näin ollen koske esimerkiksi tilanteita, joissa tapaajavanhempi on käyttäytynyt väkivaltaisesti lasta kohtaan tai lapsi pelkää tapaajavanhempaa. Vieraannuttaminen ei koske myöskään tilanteita, joissa toinen vanhempi on itse halunnut olla vähemmän vuorovaikutuksessa lapsensa kanssa tai lapsi haluaa etääntyä vanhemmasta omaehtoisesti. (Häkkänen-Nyholm, Laajasalo & Tuuri 2013.)
Joskus lähivanhempi voi myös tiedostamattaan toimia tai puhua tavoilla, joka etäännyttää lasta toisesta vanhemmasta. Lapsilla ilmenee vieraannuttamisen myötä esimerkiksi psyykkisiä oireita ja kouluvaikeuksia (Häkkänen-Nyholm, Laajasalo & Tuuri, 2013). Vieraannuttaminen heikentää merkittävästi myös torjutun vanhemman psyykkistä vointia.
Vaikeiden eroriitojen yhteydessä esitetään usein väitteitä lapsen vieraannuttamisesta tai kaltoinkohtelusta vanhempien tehdessä rikos- ja lastensuojeluilmoituksia toisistaan. Vieraannuttamiskeskustelun vaikeuteen liittyy, että vieraannuttamista käytetään myös väkivallan välineenä ja jatkona aiemmissa perhesuhteissa alkaneelle väkivallalle. Ennen kuin voidaan sanoa, että vieraannuttamista on tapahtunut, tulee selvittää, onko väkivaltaa ollut ennen eroa ja onko kyse lasten tai toisen vanhemman suojaamisesta väkivallalta ja vainolta, vai vieraannuttamisesta.
Lapsen edun ja oikeuksien näkökulmasta lapsen turvallisuuden varmistaminen on aina etusijalla. Huoltoriidan yhteydessä ilmenevää lapsen haluttomuutta pitää yhteyttä toiseen vanhempaan tai tavata tätä tulee aina tarkastella yksityiskohtaisesti. Lapsen kielteinen suhtautuminen toiseen vanhempaan voi johtua siitä, että lapsi on kokenut vanhemman kohdelleen häntä kaltoin tai että toinen vanhempi vieraannuttaa lasta, tai lapsen ikä- ja kehitystasoon liittyvästä halusta ottaa etäisyyttä vanhempaansa esimerkiksi murrosiässä. (ks. Laitinen ym. 2017.)
Vanhempien eroriidan alkumetreillä onkin siksi tärkeää pysähtyä lapsen kokemusten äärelle, jos toinen vanhemmista tuottaa vieraannuttamispuhetta. Myös vanhemmat tarvitsevat apua oman toimintansa vahingollisuuden tunnistamiseksi. Lapsen toivomusten ja mielipiteen selvittäminen erotilanteessa on ensisijaisesti vanhempien tehtävä. Vanhempien näkemykset lapsen parhaasta ovat joskus kuitenkin hyvin kaukana toisistaan ja keskinäiset välit niin tulehtuneet, että tarvitaan ammattilaisten apua lapsen äänen kuulemiseen eroriidan keskellä.
Tutkimusten mukaan pitkittyneen eroriidan keskellä eläminen on vahingollista lapsen kehitykselle. Vanhempien pitkittyneet konfliktit ero- ja huoltoriidoissa tulisikin siten tunnistaa lapsen kaltoinkohteluksi. Jokaisella lapsella on vanhempien erotessa oikeus tulla kuulluksi, säilyttää hänelle tärkeät ihmissuhteet ja kokea olonsa turvalliseksi. Lapsen turvallinen yhteys hänestä erossa asuvaan vanhempaan voidaan konfliktoituneissa tilanteissa varmistaa esimerkiksi lapsen ja vanhemman valvotuilla tai tuetuilla tapaamisilla tapaamispaikassa. (Ensi-ja turvakotien liiton Turvassa-hankkeen projektipäällikkö Johanna Vaitomaa ja väkivaltatyön kehittämispäällikkö Tiina Muukkonen)
EROAUTTAMISEN MUODOT KESKI-UUDENMAAN SOTE-KUNTAYHTYMÄSSÄ
Perheoikeudellinen yksikkö
Perheoikeudellisten palvelujen yksikössä hoidetaan keskitetysti vanhempien erotilanteessa lastenvalvojien sopimuspalvelut (asumis-, huolto- ja tapaamissopimukset), olosuhdeselvitykset lapsen huoltoriitatilanteessa, valvotut ja tuetut tapaamiset sekä valvotut vaihdot, perheasioiden sovittelut ja täytäntöönpanosovitteluiden koordinointi.
Lapsenhuoltolain 2019 uudistuksella on täsmennetty huoltajien velvollisuutta suojella lasta väkivallalta, vaalia lapselle läheisiä ihmissuhteita ja myötävaikuttaa tapaamisoikeuden toteutumiseen. Lapsenhuoltolain 2019 uudistuksella on täsmennetty huoltajien velvollisuutta suojella lasta väkivallalta, vaalia lapselle läheisiä ihmissuhteita ja myötävaikuttaa tapaamisoikeuden toteutumiseen. Vuoroasuminen on kirjattu lakiin ja lapselle voidaan vahvistaa oikeus tavata erityisen läheistä henkilöä.
Lapsen oikeutta osallistua häntä koskevien asioiden käsittelyyn parannetaan. Mahdollisuuksia sopia lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta sosiaaliviranomaisen vahvistamalla sopimuksella laajennetaan.
Muutokset vaikuttavat erityisesti lastenvalvojan tehtäviin, mutta myös esimerkiksi huoltajien tehtäviä, tehtävänjakoa sekä tiedonsaantioikeuksia koskevat muutokset on tärkeää tiedostaa muissakin sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä.
Perheoikeudellisen yksikön lastenvalvojapalvelun saavutettavuutta asiakkaille on tehostettu lastenvalvojien puhelin ajanvaraus-, ohjaus- ja neuvonta-aikaa lisäämällä sekä lisäämällä puhelinpalveluun takaisinsoittojärjestelmä. Kaikkiin asiakkaiden neuvontapuhelin yhteydenottoihin on vastattu saman päivän tai seuraavan päivän aikana.
Perheoikeudellisesta yksiköstä koordinoidaan perheasioiden sovittelijoiden ns. sovittelupankkia. Perheasiainsovittelijat antavat pyynnöstä apua ja tukea sovittelupalvelulla, kun perheessä on ristiriitoja. Perheasioiden sovitteluun hakeudutaan tavallisimmin silloin, kun vanhemmat harkitsevat eroa tai ovat jo eronneet. Sovittelu on vapaaehtoista.
Kunnat ovat velvollisia järjestämään tuen lapsen ja vanhemman välisille tapaamisille tai valvottuihin tapaamisiin ja luovutustilanteisiin. Asiantuntija-avusteinen tuomioistuinsovittelu on tarkoituksenmukaista silloin, kun muu eropalveluissa tarjottu apu osoittautuu riittämättömäksi.
Järjestöjen kanssa yhteistyössä toteutetaan Puhutaan lapsista ja erosta -iltoja ja miesten eroryhmä kaksi kertaa vuodessa. Perheasiain neuvottelukeskuksien perheneuvojia on mukana sovittelijoiden sovittelupankissa. Järjestöt ja seurakunnat tuottavat myös paljon muita palveluja eroauttamisessa. Kirkon perheasianeuvottelukeskukset toimivat eri puolella maata ja tarjoavat keskusteluapua perheille. Järjestöt tarjoavat laajasti erilaisia sekä vastaanotto-, sähköisiä että kurssimuotoisia palveluja.
Valtion oikeusaputoimistot antavat tietoa avioeroon liittyvissä oikeudellisissa kysymyksissä.
PERHEIDEN PSYKOSOSIAALINEN TUKI KESKI-UUDENMAAN SOTE-KUNTAYHTYMÄSSÄ
Perheneuvola antaa Sosiaalihuoltolain 26 § mukaista kasvatus- ja perheneuvontaa, mutta se on vapaaehtoista palvelua ja edellyttää molempien vanhempien omaa halua ja suostumusta.
Kasvatus- ja perheneuvonnan tavoitteeksi on laissa säädetty edellytysten luominen lasten turvallisille kasvuoloille, vanhempien tuleminen heidän kasvatustehtävässään, perheiden ja perheenjäsenten toimintakyvyn ja psykososiaalisen hyvinvoinnin lisääminen sekä niitä haittaavien esteiden poistaminen.
Erityisesti eroperheissä ja huolto- ja tapaamiskiistoissa tavoiteltuja asioita ovat lapsen psyykkisen hyvinvoinnin lisääntyminen, lapsen ja vanhemman välisen kiintymys- ja vuorovaikutussuhteen vahvistuminen, vanhemmuustaitojen lisääntyminen ja yhteistyövanhemmuuden vahvistuminen.
Jotta perheneuvolan palvelut olisivat mahdollisia, kummankin vanhemman – myös huolto- ja tapaamiskiistoissa – tulisi sitoutua toimivan vuorovaikutuksen ja keskinäisen ymmärryksen lisääntymiseen, kommunikoinnin parantumiseen ja myönteisten voimavarojen löytymiseen. Edellytyksenä on, että kummatkin vanhemmat haluavat tulla tietoisemmiksi oman toimintansa vaikutuksesta lapseen ja toisiinsa ja etsivät uusia ratkaisuja toimia haastavissakin tilanteissa.
LASTENSUOJELU JA HUOLTORIIDAT
Lastensuojelun toimintaa ohjaa lastensuojelulaki. Lastensuojelulain soveltamista ohjaa THL:n lastensuojelun käsikirja.
”Lastensuojelun käsikirjassa kiireellisen sijoituksen käytöstä ohjataan seuraavasti:
Kiireelliseen sijoitukseen voi olla monia syitä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi:
- Kodin olosuhteet tai puutteet lapsen huolenpidossa vaarantavat välittömästi lapsen terveyden tai kehityksen.
- Lapsen vanhemmat ovat väliaikaisesti kykenemättömiä hoitamaan lastaan, mikä välittömästi vaarantaa lapsen terveyden tai kehityksen.
- Lapsen vanhemmat eivät kykene huolehtimaan lapsestaan päihteiden tai akuutin mielenterveysongelman syntymisen takia.
- Vanhemmille on tapahtunut onnettomuus tai sairastuminen, joka asettaa lapsen välittömään vaaraan.
- Lapsi on jätetty heitteille tai häntä on kohdeltu kaltoin, ja hänen henkensä ja hyvinvointinsa on välittömässä vaarassa.
- Lapsi käyttäytyy itsetuhoisesti, käyttää päihteitä tai tekee rikoksia.
Lapsen kiireellistä sijoitusta ei saa käyttää vanhempien välisen huoltoriidan ratkaisukeinona tai tapaamisoikeutta koskevan riidan täytäntöönpanokeinona.”
Lastensuojelun yksilö- ja perhekohtaisessa työskentelyssä lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle nimetään lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä, joka laatii lapselle asiakassuunnitelman, jossa kuvataan tuen tarve, tarpeeseen vastaavat tukitoimet ja niiden seuranta. Vanhemmuuden tukeminen ja kotiin annettavat tukitoimet ovat toiminnan keskiössä. Avohuollon tukitoimet perustuvat vapaaehtoisuuteen
Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymässä lastensuojelun toimintaa kehitetään vastaamaan lasten ja perheiden muuttuviin tarpeisiin. Lastensuojelun sosiaalityössä toteutetaan systeemistä ajattelu- ja toimintamallia. Systeemisessä toimintamallissa korostuu sosiaalityöntekijän suhde lapseen ja vanhempaan. Systeemisessä tiimissä pysähdytään ja reflektoidaan; nopeiden johtopäätösten ja toiminnan sijaan pysähdytään tiimin kanssa pohtimaan taustalla vaikuttavia tekijöitä, eri näkökulmia ja etenemistapoja asiakkaan läsnä ollessa. Työtä tukevina menetelminä käytetään mm. sukupuuta ja verkostokarttaa. Systeemiseen tiimiin kuuluu konsultoiva perheterapeutti, joka tuo oman koulutukseensa pohjautuen osaamista ja näkökulmia perheenjäsenten vuorovaikutussuhteiden ymmärtämiseen ja tukemiseen.
Lastensuojelulain 14 § mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä on käytettävissään lapsen kasvun ja kehityksen, terveydenhuollon, oikeudellista sekä muuta lastensuojelutyössä tarvittavaa asiantuntemusta. Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymässä moniammatillisen asiantuntemuksen turvaamisesta on huolehdittu perustamalla moniammatillinen asiantuntijaryhmä, joka kokoontuu säännöllisesti, noin kahdeksan kertaa vuodessa. Lastensuojelun asiantuntijaryhmä on tarkoitettu ensisijaisesti lakisääteistä viranhaltijatyötä tekevän sosiaalityöntekijän esittämien asiakasasioiden käsittelyyn. Ennen asian käsittelyä asiantuntijaryhmässä sosiaalityöntekijä toimittaa kaikille asiantuntijaryhmään kuuluville jäsenille tarpeelliseksi katsomansa asiakasta koskevat asiakirjat ja päätökset. Lisäksi sosiaalityöntekijä laatii erillisen tiivistelmän tai yhteenvedon asiakkaan ja asiakasperheen tilanteesta. Yhteenvedon loppuun kirjataan yhdestä viiteen kysymystä, jotka asiantuntijaryhmälle esitetään ja joihin pyydetään asiantuntijaryhmältä kannanottoa. Sosiaalityöntekijä pyytää vanhemmilta tai huoltajilta suostumuksen asian käsittelyyn ryhmässä ja tarjoaa heille mahdollisuuden oman yhteenvedon toimittamiseen asiantuntijaryhmän jäsenille.
KOULUTUS JA MUU TUKI AMMATTILAISILLE
Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymässä järjestetään ammattilaisille työtä tukevia koulutuksia koulutusmäärärahojen puitteissa. Koulutusmäärärahat on leikattu vuosina 2021 ja 2022, joten lastensuojelussa pyritään lisäämään osaamista sisäisen koulutuksen sekä maksuttomien koulutusten puitteissa.
Vieraannuttaminen on lapseen kohdistuvaa väkivaltaa, se on kompleksinen ilmiö ja sen tunnistaminen ei ole ongelmatonta. Aiheesta on valitettavan vähän tutkimustietoa ja esim. lapsen haastattelu / kuuleminen haastavissa erotilanteissa on aihe, josta ei ole juurikaan tutkittua tietoa. Lastensuojelun työntekijät tarvitsevat ilmiön tunnistamiseen ja yleensäkin haastavissa erotilanteissa työskentelyyn koulutusta ja työkaluja. Ensi- ja turvakotien liiton Turvassa-hankkeessa (2019-2021) on kehitetty ammattilaisille työkaluja käynnistää dialogi tilanteissa, jossa eronneiden vanhempien tilanne on konfliktoitunut. Ammattilaiset voivat käyttää alku- ja loppukartoitus-lomakkeita keskustelun ja arvioinnin tukena asiakastyössä eronneiden vanhempien kanssa, vahvistaen asiakkaan osallisuutta oman tilanteensa määrittelyssä. Kartoituksen tavoitteensa on saada käsitys eroperheen kokonaistilanteesta, erovanhemmuudesta ja konfliktia ylläpitävistä tekijöistä, lapsen ja vanhempien hyvinvoinnista ja turvallisuuden kokemuksesta, vanhempien yhteistyötä tai sen esteitä lapsen asioissa. Kartoitus tukee myös väkivallan puheeksi ottamista erotilanteissa. Ensi- ja turvakotien liitto järjestää v. 2022 maksuttomia teams-koulutuksia työkalujen käyttöön. Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän sosiaalityöntekijöitä on kannustettu osallistumaan koulutuksiin. Koulutuksen lisäksi ammattilaisten työtä tuetaan esimiestyön, työnohjauksen ja konsultaatioiden avulla.
Lähteet:
Häkkänen-Nyholm, H., Laajasalo, T., & Tuuri, T. (2013). Lapsen vieraannuttaminen vanhemmasta: toimintatavat ja niiden vaikutus lapsen ja vanhemman hyvinvointiin. Helsinki: PsyJuridica Oy.
Laitinen, Kinnunen ja Hannus (toim.) (2017) Varjosta valoon. Eron jälkeisen vainon tunnistaminen, katkaisu ja uhrien selviytymisen tukeminen. Ensi- ja turvakotien liiton julkaisu 41/2017.
Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (190/2019)
Lastensuojelulaki (417/2007)
Lastensuojelun käsikirja (THL)
Turvassa-hankkeen esite, Ensi- ja turvakotien liitto.