Valmistelija
Sanna Kaukua, talouspäällikkö, yhtymän johto, sanna.kaukua@keusote.fi
Perustelut
Vuoden 2022 talousarviovalmistelun tavoitteena on saada aikaan realistinen, mutta tavoitteellinen talousarvio. Paineita kustannustason kasvuun tulee vuosittain väestön ikärakenteen muutoksista ja yleisestä kustannustason noususta. Toisaalta kuntatalouden heikentynyt tilanne ja kuntien kantokyky eivät mahdollista sote-kustannusten merkittävää kasvamista. Lisäksi mahdollinen tuleva hyvinvointialueratkaisu edellyttää merkittävää sote-kustannusten hillitsemistä.
Kehyksen valmistelu aloitettiin keväällä ja kehystä on valmisteltu palvelualueiden muutostarpeita kartoittaen sekä jäsenkuntien virkamiesjohtoa kuullen.
Kehyksen pohjana on maaliskuun 2021 tilinpäätösennuste ilman vuodelle 2021 arvioituja koronakustannuksia. Maaliskuun tilinpäätösennusteessa oli omassa palvelutuotannossa ylitysuhkaa vuoden 2021 talousarvioon verrattuna n. 14,3 Me. Tilinpäätösennuste tarkentuu vuoden edetessä. Oman toiminnan ylitysuhkaa pyritään kuromaan umpeen uusilla tuottavuustoimenpiteillä, jotka ovat yhtymähallituksessa päätettävänä 22.6.2021. Erikoissairaanhoidon ennuste on vuoden 2021 talousarvion mukainen.
Keväällä 2020 hyväksytty tuottavuusohjelma ajoittuu vuosille 2020-2022. Tuottavuusohjelman kokonaisvaikutukset ovat n. 40 Me ja vuoden 2022 kehyksessä on huomioitu tuottavuusohjelman viimeiselle vuodelle kohdentuvat lisävaikutukset n. 20 Me.
Talousarvion taloudellisten tavoitteiden sitovuustaso yhtymävaltuustoon on oma palvelutuotanto ja erikoissairaanhoito.
Oma palvelutuotanto
Omassa palvelutuotannossa muutostekijöinä vuoteen 2021 verrattuna on huomioitu palkkojen sopimuskorotuksiin 1,5 %. Virka- ja työehtosopimukset päättyvät 28.2.2022 eikä tulevan kauden sopimuskorotuksista ole vielä tietoja. Palkkojen harmonisointia on toteutettu etupainotteisena henkilöstön saatavuuden varmistamiseksi yhtymähallituksen 29.10.2019 § 144 päättämän harmonisointikehyksen puitteissa. Tämä tarkoittaa, että hallituksen vuodelle 2022 päättämä summa on käytännössä lähes käytetty jo vuonna 2021. Henkilöstömäärä on kasvanut mm. Kiljavan liikkeenluovutuksen myötä sekä oman henkilökunnan palkkaamisella ostopalvelujen käytön sijaan, mikä osaltaan on vaikuttanut harmonisointimäärärahan etupainotteiseen käyttöön. Kehyksessä on huomioitu lisäyksenä hallituksen harmonisointipäätöksen mukainen vuoden 2022 osuus 1 Me.
Toimintaympäristön muutokset ja henkilöstön saatavuuden varmistaminen jatkossakin edellyttää harmonisointimäärärahan kasvattamista edelleen yhtymähallituksen syksyn 2019 päätöksestä ja kehyksessä tähän onkin varattu 1,5 Me vuodelle 2022.
Asiakaspalvelujen ostojen (ei sisällä erikoissairaanhoitoa) hinnanmuutoksiin on varauduttu 2 %:n kasvulla.
Palvelualueiden talousarviokeskusteluissa tulleita muutostekijöitä on huomioitu kehyksessä n. 3,7 Me (sisältäen edellä mainitun yhtymähallituksen harmonisointipäätöksen mukaisen 1 Me:n osuuden). Muutostekijät sisältävät henkilöstölisäyksiä asiakasohjaukseen, hoiva-avustajia ja sairaanhoitajia ikäihmisten palveluihin mitoitusvaateen muuttumisen vuoksi, fysioterapeutteja, toimintaterapeutteja, sairaanhoitajia avopalveluihin, hammashoitajia ja suuhygienistejä, sairaalapalvelujen lääkäreitä, lastensuojelun sosiaalityöntekijöitä ja -ohjaajan, perhekeskuspalvelujen sosiaalityöntekijöitä sekä mielenterveys- ja päihdepalvelujen sairaanhoitajia. Henkilöstölisäysten vaikutus on vajaa 2,5 Me. Toisaalta kehyksessä on huomioitu myös tiedossa olevan luonnollisen poistuman (eläköitymiset, irtisanoutumiset, määräaikaisuuksien päättymiset) vaikutuksia n. 0,8 Me.
Asiakasmaksulakiin tulevat muutokset vaikuttavat toimintatuottoihin, kehyksessä muutosten vaikutuksia on huomioitu n. 0,8 Me.
Suun terveydenhuoltoon ja vastaanottopalveluihin on varattu n. 0,6 Me pandemian jättämän hoitovelan purkamiseen. Todellisen tarpeen arvioidaan olevan suurempi.
Apuvälinepalveluissa yhteistyö HUS apuvälineyksikön ja HUS apuvälinekeskuksen kanssa lisää kustannuksia ja tähän on varauduttu kehyksessä 0,5 Me:lla. Kustannuksia syntyy mm. apuvälineiden huoltovajeen purkamisesta.
Erikoissairaanhoidon tehtäviä siirtyy perusterveydenhuoltoon, mikä lisää kustannuksia n. 0,3 Me.
Lastensuojelun palveluissa valtion koulukotien muutos vaativaksi laitoshoidoksi lisää kustannuksia n. 0,5 Me.
Tietohallinnon kustannusten arvioidaan kasvavan mm. pakollisten järjestelmäpäivitysten vuoksi n. 0,6 Me. Leasingvuokrien kasvuun ja kalustohankintoihin on varauduttu n. 0,35 Me:lla. Lisäksi on huomioitu muita pienempiä muutostekijöitä, joiden yhteisvaikutus on n. 0,35 Me.
Kustannuksia alentavina muutostekijöinä on huomioitu akuuttiosastopaikkojen vähentäminen, mikä laskee kustannuksia n. 0,3 Me. Muutokset virka-ajan ulkopuolisessa läsnävastaanotossa säästää kustannuksia n. 0,5 Me. Kotihoidon palvelurakenteen keventämisen arvioidaan säästävän kustannuksia n. 1,3 Me. Tuetun asumisen lisääminen ja asumispalvelurakenteen keventäminen puolestaan laskee kustannuksia n. 0,2 Me. Vammaisten henkilökohtaisen avun kehittämisellä arvioidaan säästettävän n. 0,7 Me. Näiden muutostekijöiden yhteisvaikutus, n. 3 Me, on huomioitu kehyksessä kustannuksia alentavana.
Edellä esitettyjen muutostekijöiden lisäksi kehyksessä on huomioitu valtionavustushankkeiden muutos verrattuna vuoden 2021 talousarvioon (3,5 Me), työterveyshuollon laajentaminen sairaanhoitopalveluihin (0,25 Me) sekä uutena toimintana kehitysvammaisten iltapäivätoiminnan siirtyminen jäsenkunnilta kuntayhtymän hoidettavaksi (1,2 Me).
Oman palvelutuotannon toimintakate on -387,8 Me eli kasvua vuoden 2021 talousarvioon on n. 3,8 %.
Erikoissairaanhoito
HUS on ilmoittanut toukokuussa alustavana tietona, että erikoissairaanhoidon maksuosuudet kasvavat n. 3,9 % vuoden 2021 talousarviosta, mikä tarkoittaa n. 9,8 Me:n kasvua. Tuottavuusohjelmassa erikoissairaanhoitoon kohdentuvia toimenpiteitä vuodelle 2022 on n. 4,3 Me, joten kehyksessä erikoissairaanhoidon kasvu on lähes 5,5 Me eli 2,2 %. Erikoissairaanhoidon toimintakate on kehyksessä -255,8 Me.
Mikäli HUS:lta saadaan tarkennus vuoden 2022 maksuosuuksiin, muutokset huomioidaan talousarviovalmistelun edetessä.
Käyttötalous yhteensä
Oman palvelutuotannon ja erikoissairaanhoidon toimintakate on yhteensä n. -643,6 Me eli n. 19,6 Me vuoden 2021 talousarviota heikompi. Kasvua on 3,1 %.
Rahoitustuotot ja -kulut on pidetty vuoden 2021 talousarvion tasolla. Kehyksessä poistojen kasvuksi on arvioitu 1 Me.
Kuntien maksuosuudet on kehyksen mukaan 647,3 Me eli n. 20,6 Me ja 3,3 % vuoden 2021 talousarviota suuremmat.
Investoinnit
Investointien kokonaismääräksi vuonna 2022 on arvioitu n. 7 Me. Investoinnit ovat lähinnä tietohallinnon investointeja ja merkittävin on asiakas- ja potilastietojärjestelmäinvestointi n. 3,5 Me. Investointitaso tarkentuu talousarviovalmistelun edetessä.
Vuosien 2023-2024 taloudelliset tavoitteet täydentyvät talousarviovalmistelun edetessä syksyn aikana, kun valtakunnallisesta ratkaisusta on saatu enemmän tietoa.
Liitteenä oleva kehys ja talousarvion laadintaohjeet esitetään virkamiesvalmistelun pohjaksi. Kuntayhtymän johtaja jakaa oman palvelutuotannon kehyksen palvelualueille ja strateginen kehittäminen ja tukipalvelut -kokonaisuudelle.
Päätös
Hyväksyttiin esityksen mukaan.