Perustelut
Yksityiset palveluntuottajat ovat vuoden 2020 aikana lähestyneet kuntayhtymää kirjeitse ja pyytäneet toimittamaan suojavarusteita ja edelleen myöhemmin vuonna 2020 ja 2021 lähettäneet kuntayhtymälle laskuja hankkimistaan suojavarusteista, joiden tarve on lisääntynyt merkittävästi johtuen koronapandemiasta.
Muutoksenhaun kohteena ollut päätös
Kuntayhtymän johtaja on 1.7.2021 § 100 päättänyt, että kuntayhtymä ei korvaa yksityisille palveluntuottajille koronapandemiasta johtuvia henkilösuojainten hankkimisesta aiheutuvia ylimääräisiä kustannuksia, koska laskuttaminen ei perustu palveluntuottajien ja kuntayhtymän välillä oleviin sopimuksiin eikä palveluntuottajilla ole STM:n kuntainfon mukaan suoraa asiakasmääriin perustuvaa oikeutta korvauksiin. Yksityisten palveluntuottajien vastuulla on hankkia tuottamassaan palvelutoiminnassa tarvitsemansa suojaimet.
Kuntayhtymän johtaja on perustellut päätöstään seuraavasti:
"Sosiaali- ja terveysministeriö STM on 9.4.2020 ohjeistanut Suomessa vallinneesta suojainpulasta johtuen kuntia jakamaan varmuusvarastoistaan suojavarusteita myös yksityisten toimijoiden hoivayksiköihin. Koska kunta ostaa palveluita yksityisiltä palveluntuottajilta, kunnan tulee huolehtia siitä, että palveluntuottajalla on käytössään asianmukaiset suojaimet. Ensisijaisesti palveluntuottajan tulee hankkia tarvittavat suojavarusteet itsenäisesti mutta keväällä 2020 vallinneessa poikkeustilassa suojainten riittävä saanti oli hetkellisesti häiriintynyt. Tällöin palvelun järjestäjän tuli viime kädessä vastata suojainten saannista osana asianmukaista hoitoa. Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymä jakoikin keväällä 2020 Huoltovarmuuskeskukselta saamiaan ja myös itse hankkimiaan suojaimia niille yksityisille palveluntuottajille, joilla oli vaikeuksia hankkia riittävästi suojaimia.
Kevään 2020 jälkeen suojaimia on sen sijaan ollut runsaasti saatavilla ja hankittavissa vapailta markkinoilta. Lähtökohta on, että jokainen toimija hankkii ja kustantaa tarvitsemansa suojavälineet itse. Sopimuksiin perustumattomia laskuja ei voi lähettää kuntayhtymän maksettavaksi.
STM on kuntainfossaan 30.6.2020 ottanut kantaa henkilösuojainten
korvauskäytäntöihin. Kustannusten korvaaminen perustuu ensisijaisesti kunnan ja palveluntuottajan välisiin sopimuksiin. Keski-uudenmaan sote -kuntayhtymän ja palveluntuottajien välisissä sopimuksissa ei ole juurikaan sovittu kustannusten jakamisesta lisääntyneen suojaintarpeen osalta. Vaikka kunta viime kädessä vastaisi suojaimien saatavuudesta, se ei ole velvollinen korvaamaan suoraan asiakasmääriin perustuvia vaatimuksia vaan lähtökohta on osapuolten välinen sopimus.
Suomen hallitus on päättänyt korvata koronaviruksesta aiheutuvia ylimääräisiä kustannuksia. Kunnille ja kuntayhtymille ei ole tulossa mitään sosiaali- ja terveydenhuollolle erikseen osoitettavaa korvausta vaan kunnat saavat tukena lisäystä vuoden 2020 peruspalvelujen valtionosuuksiin ja yhteisöveroon. Näistä lisäyksistä ei ole korvamerkitty mitään osaa suojainten korvauksille.
Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymä katsoo edellä mainittuun perustuen, että se ei ole korvausvastuussa yksityisille palveluntuottajille koronapandemian aiheuttamasta lisäsuojautumisesta aiheutuneista ylimääräisistä kustannuksista."
Attendo Oy on tehnyt kuntayhtymän johtajan päätöksestä 13.7.2021 päivätyn oikaisuvaatimuksen, joka on oheismateriaalina.
Oikaisuvaatimuksessa esitetyn arviointi
Attendo Oy on perustanut oikaisuvaatimuksensa siihen, että koronapandemian
johdosta syntyneiden suojavälinekustannusten korvaaminen kuuluisi
valmius- ja tartuntatautilainsäädännön varautumista, suojavälineitä ja
aiheutuneiden vahinkojen korvaamista koskevan sääntelyn nojalla kuntayhtymän vastuulle.Attendo Oy perustelee kantaansa lisäksi valtion
koronakustannusten korvaamiseen kunnille myöntämillä avustuksilla sekä
STM:n kuntainfon ja Kuntaliiton suosituksilla, joissa on esitetty
korvaamista puoltavia seikkoja.
Suomen perustuslain 121 §:n 2 momentissa säädetään, että kunnille
annettavista tehtävistä ja uusista velvoitteista säädetään lailla. Asetuksen
tasoisella säädöksellä voidaan antaa laissa säädettyjen tehtävien
täsmentämistä tarkoittavia säännöksiä. Mikäli kunnalle tai kuntayhtymälle
annetaan uusi tehtävä tai velvoite lain perusteella, tulee valtion säätää
siihen tarvittavista voimavaroista myös lain tasoisella säännöksellä. Mikäli
kunnalle tai kuntayhtymälle halutaan säätää lailla uusia tehtäviä, tulee
tämän olla lainsäätäjän nimenomainen tahto ja uusi tehtävä sekä sen
täyttämiseen tarpeelliset voimavarat tulee säätää täsmällisesti ja
yksiselitteisesti.
Attendo Oy on oikaisuvaatimuksessaan vedonnut STM:n kuntainfo-kirjeeseen
30.6.2020 sekä Kuntaliiton varatoimistusjohtajan viestiin Hyvinvointialan liiton (HALI) tiedusteluun suojavarusteiden korvaamisesta yksityisille. On selvää, että näillä ohjekirjeillä sekä kannanotoilla ei voida kuntayhtymälle määrätä uusia tehtäviä sekä velvoitteita ottaen huomioon perustuslain säännökset.
Valmiuslain poikkeusoloja tarkoittaneet valmiuslain toimivaltuudet olivat
voimassa 16.3. – 16.6.2020. Poikkeusolojen ajalle ei säädetty sellaisia
säännöksiä, jotka olisivat perustaneet järjestämisvastuussa olevalle
kuntayhtymälle velvollisuuden korvata yksityisen sektorin suojavarusteita.
Asiaa on siis tarkasteltava normaaliolojen lainsäädännön pohjalta.
Valmiuslain 12 § säätää yleisestä varautumisvelvollisuudesta seuraavaa:
Valtioneuvoston, valtion hallintoviranomaisten, valtion itsenäisten
julkisoikeudellisten laitosten, muiden valtion viranomaisten ja valtion liikelaitosten sekä kuntien, kuntayhtymien ja muiden kuntien yhteenliittymien tulee valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muilla toimenpiteillä varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen myös poikkeusoloissa.
Säännöksen perustelujen mukaan (HE 3/2008 vp. s. 37) säännöksen
mukainen varautumisvelvoite koskisi vain julkisen hallinnon tehtävien
hoitamista. Esimerkiksi monet kuntien aikaisemmin itse tarjoamat palvelut
ostetaan nykyisin muilta palveluntarjoajilta. Pykälässä tarkoitettujen
tahojen tulisi kuitenkin itse varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä
hoitaminen myös poikkeusoloissa.
Valmiuslaista ja sen toimivaltuuksia koskevista käyttöönottoasetuksista ei edellä oleva huomioon ottaen voida vetää sellaista johtopäätöstä, että järjestämisvastuussa oleva kuntayhtymä olisi velvollinen korvaamaan yksityisen sektorin suojavarusteiden hankintaa.
Tartuntatautilain 6 § säätää viranomaisten yleisistä velvollisuuksista
seuraavaa:
Tässä laissa tarkoitettujen valtion viranomaisten ja asiantuntijalaitosten sekä kuntien ja kuntayhtymien on järjestelmällisesti torjuttava tartuntatauteja sekä varauduttava terveydenhuollon häiriötilanteisiin. Niiden on ryhdyttävä välittömiin toimiin saatuaan tiedon torjuntatoimia edellyttävän tartuntataudin esiintymisestä tai sellaisen vaarasta toimialueellaan.
Kunnan korvausvelvollisuudesta säädetään tartuntatautilain 83 §:ssä
seuraavaa:
Omistajalla on oikeus saada kunnalta korvaus esineestä, joka tartuntataudin
leviämisen estämiseksi on viranomaisten määräyksestä hävitetty tai käsitelty siten, että se on pilaantunut tai vahingoittunut. Korvauksena suoritetaan esineen arvo tai arvonalennus.
Korvausta ei suoriteta esineestä, jonka arvo on vähäinen, ellei tähän ole erityisen painavaa syytä.
Edellä 82 §:ssä tarkoitetulla henkilöllä on oikeus saada kunnalta korvaus hänelle aiheutuneesta taloudellisesta vahingosta, jos hän ei ole kyennyt sitä välttämään toimenpitein, joita häneltä on voitu kohtuudella edellyttää, ja jota ei korvata mainitun pykälän nojalla.
Myöskään tartuntatautilaissa ei ole säännöstä, joka velvoittaisi
järjestämisvastuussa olevan kuntayhtymän korvaamaan siihen
sopimussuhteessa olevan yksityisen toimijan suojavarustekustannuksia.
Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymän jäsenkunnat ovat siirtäneet kuntayhtymän perussopimuksella sote-palvelujen järjestämisvastuun kuntayhtymälle. Kunnille maksettua koronatukea ei ole määrätty käytettäväksi kuntayhtymän järjestämisvastuun piiriin kuuluvien velvoitteiden täyttämiseen. Kuntien saama koronatuki ei perusta kuntayhtymälle vastuuta korvata yksityisen sektorin suojavarustehankinnoista aiheutuneita kustannuksia.
Huoltovarmuuskeskukselta saadut suojavarusteita Keusote on jakanut
niitä koskevien ohjeiden mukaisesti, myös yksityisille toimijoille.
Olemassa oleviin ostopalvelusopimuksiin liittyvät kysymykset ovat
viimekädessä sopimuksen tulkintaa koskevia asioita ja niitä koskevat
erimielisyydet kuuluvat sopimusoikeudellisina asioina käräjäoikeuden
käsiteltäviksi. Oikaisuvaatimus muilta osin kohdistunee julkisoikeudelliseen
maksuvelvollisuuteen ja on näin ollen hallintoriita-asiana käsiteltävissä
hallintoprosessissa.
Todettakoon kuitenkin, että JYSE 2014 -ehtojen kohdassa 9.6. todetaan
seuraavaa:
Palveluntuottajalla on oikeus huomioida tarjouksen jättämisen jälkeen tapahtuneista viranomaisten määräämistä uusista julkisista maksuista tai olemassa olevien maksujen korotuksista aiheutuneet suoraan tilaajalle tuotettaviin palveluihin vaikuttavat välittömät kustannukset hinnassaan edellyttäen, että ne eivät ole olleet tarjousta tehdessä tiedossa ja palveluntuottaja pystyy osoittamaan perusteet hinnanmuutokselle. Tällöin palvelun hinta muuttuu edellä ainittujen muutosten voimaantuloajankohdasta lukien. Palveluntuottajalla on edellä mainittu oikeus myös silloin, kun hinta on kiinteä. Palveluntuottajalla on tilaajan vaatimuksesta velvollisuus huomioida hinnassa myös vastaavien maksujen poistumisesta tai alenemisesta aiheutuneet muutokset.
Ehto liittyy siis sellaiseen tilanteeseen, jossa viranomainen määrää jonkin
uuden julkisoikeudellisen maksun (vero, tullimaksu yms.), jota tarjouksen
tekemisen aikaan ei ole ollut tiedossa. Nyt on kysymys tilanteesta, jossa
koronasta johtuen jonkun palvelutuotannossa tarvittavan hyödykkeen
menekki on lisääntynyt. Tätä ei voi rinnastaa 9.6 ehdossa tarkoitettuun
julkisoikeudelliseen maksuun.
Suomen voimassa olevassa lainsäädännössä ei ole sellaista pykälää, jonka perusteella Keusotella olisi velvollisuus korvata yksityisen sektorin suojavarusteita eikä tätä velvollisuutta voida perustaa myöskään palvelujen hankintaa koskevaan sopimukseen. Attendo Oy:n oikaisuvaatimus tulee näin ollen hylätä perusteettomana.