Yhtymähallitus, kokous 23.3.2021

§ 35 Autoedun käyttöönotto Keusotessa

KEUDno-2021-5890

Valmistelija

  • Monica Hostio, henkilöstöjohtaja, monica.hostio@keusote.fi

Perustelut

Henkilöstön saatavuuden parantamiseksi tarvitaan erilaisia uusia keinoja, joista autoetu on yksi keino. Autoetu jaetaan pääsääntöisesti kahteen luokkaan: vapaa autoetu ja käyttöetu. Vapaassa autoedussa työnantaja huolehtii kaikista auton käyttöön liittyvistä kustannuksista, kuten polttonesteistä, vakuutuksista, veroista, huolloista ja korjauksista. Käyttöedussa auton käyttäjä maksaa itse käyttövoimakulut. Keski-Uudenmaan sotessa vain auton käyttöetu on mahdollinen.

 
Oikeus auton käyttöetuun perustuu henkilön työtehtävien vaatimuksiin ja liikkumiseen Keusoten alueella. Yhtymän johtaja päättää auton käyttöedusta. Käyttöautoedun verotusarvo vähennetään työntekijän nettopalkasta ja työntekijä maksaa polttoaine- ja käyttövoimakulut itse.

 
Auton käyttöedusta syntyvät kustannukset työnantajalle


Autoetua pidetään verotuksessa käyttöetuna silloin, kun työntekijä maksaa itse auton käyttövoimakulut eli esimerkiksi polttoaineet. Muut käyttöetuauton kustannukset maksaa yleensä työnantaja.


Liitteenä 1 olevassa taulukossa on vertailut osamaksun, rahoitusleasingin ja käyttöleasingin välillä. Kaikissa on sama lopputulos: Auto jää yrityksen omistukseen (käyttöleasingissa auto lunastetaan jäännöshinnasta). Leasingit eivät sisällä lisäpalveluita (huoltoja tms.). Kaikissa on käytetty samaa korkotasoa (3 %). Lähde: https://www.talousverkko.fi/mita-auto-maksaa-yritykselle/  luettu 090321

Lähtökohtaisesti kaikki autosta aiheutuvat kustannukset voidaan vähentää kuluina yrityksen kirjanpidossa ja tuloverotuksessa. Eroja on lähinnä siinä, voidaanko myös arvonlisävero vähentää (henkilöautoissa ei yleensä voi) ja aiheutuuko autosta veroseuraamuksia henkilölle, joka autoa käyttää (autoedusta aiheutuu).


Autosta aiheutuvia kustannuksia on kolmea lajia: Auton hankintakustannukset, auton käyttökustannukset ja palkkasivukustannukset autoetuautosta.


Hankintakustannukseen vaikuttavat auton ikä, malli ja varustetaso. Harva yritys pystyy ostamaan auton käteisellä, joten yleensä turvaudutaan osamaksuun tai leasingiin. Leasing-sopimuksia on kahta päämallia: rahoitusleasing, jossa auton omistus siirtyy lopuksi yritykselle, ja käyttöleasing, jossa yritys voi leasing-kauden lopuksi halutessaan lunastaa auton.


Leasing-sopimuksen kesto on tavallisesti 2-4 vuotta ja leasing-maksujen suuruuteen vaikuttavat auton hintatason lisäksi mahdolliset lisäpalvelut, kuten huolto, vakuutukset jne. Rahoitusleasing on yleensä käyttöleasingia kalliimpi, koska siinä omistusoikeus lopulta siirtyy leasing-asiakkaalle.


Työnantajan kassaa rasittaa vähiten rahoitusleasing, mutta olennaisen suuria eroja rahoitustapojen välillä ei ole. Erot ovat vain satasten luokkaa koko neljän vuoden sopimuskaudella. Eroja on lähinnä siinä, miten maksut jakaantuvat eri vuosille.


Todellisessa auton hankintatilanteessa vaihtoehdon edullisuuden ratkaiseekin se, millaisen tarjouksen yritys sattuu saamaan autoliikkeestä tai rahoitusyhtiöstä. Keusote on mukana Hanselin kilpailutuksessa.


Autoetu on kyseessä silloin, kun yrityksen omistaja tai työntekijä käyttää firman autoa myös yksityisiin ajoihinsa. Autoetu rinnastetaan palkkaan, joten se kasvattaa auton käyttäjän maksamia veroja. Uudesta autosta, jonka suositushinta on 30 000 EUR, aiheutuu käyttäjälle kuukaudessa tyypillisesti 475 – 640 EUR laskennallinen verotettava tulo.


Yritykselle autoetu aiheuttaa kasvavien käyttökustannusten lisäksi kasvavia palkkasivukuluja. Palkkasivukulut ovat tyypillisesti n. 24 % työntekijän bruttopalkasta. Jos autoedun kuukausittainen verotusarvo on 640 EUR, se tarkoittaa 154 EUR lisäystä kuukausittaisiin palkkasivukuluihin (työeläke yms.). Vuodessa se tekee 1848 EUR.


Työnantajan kokonaiskustannukset auton käyttöedusta määräytyvät auton hankintahinnan mukaisesti, esimerkkinä hankintahinnaltaan noin 30 000 € työnantajakustannus on noin 8000 – 10 000 €/vuosi. 
 

Ehdotus

Esittelijä

  • Pirjo Laitinen-Parkkonen, kuntayhtymän johtaja, pirjo.laitinen-parkkonen@keusote.fi

Yhtymähallitus päättää, että 

  • yhtymässä otetaan käyttöön auton käyttöetumahdollisuus 
  • oikeus auton käyttöetuun perustuu henkilön työtehtävien vaatimuksiin ja liikkumiseen Keusoten alueella
  • autoedusta päättää kuntayhtymän johtaja
     

Päätös

Yhtymähallitus päätti yksimielisesti palauttaa asian uudelleen valmisteluun evästyksellä, että asia tuodaan uudelleen käsittelyyn osana laajempaa henkilöstöetujen kokonaisuutta.

Tiedoksi

Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymän jäsenkunnat, henkilöstöjohtaja, palvelussuhdepäällikkö

Muutoksenhaku

Muutoksenhakukielto

Tähän päätökseen ei voi hakea muutosta. Oikaisuvaatimusta tai valitusta ei saa tehdä

  • päätöksestä, joka koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (Kuntalain 136 §),
  • hallinnon sisäisestä määräyksestä, joka koskee tehtävän tai muun toimenpiteen suorittamista (Hallintolainkäyttölain 5§),
  • päätöksestä, josta lainsäädännön nojalla ei voi hakea muutosta (lainkohta mainittava erikseen päätöksen perusteluissa) tai
  • hankintapäätöksestä, jota ei tehdyn hankintaoikaisun johdosta muuteta (Hankintalaki 126§ ja 132§).