Perustelut
Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnista edellyttää vuosittaisen henkilöstö- ja koulutussuunnitelmien käsittelyn yhteistoiminnassa. Perustana henkilöstösuunnittelulle on muutosten ennakointi. Millaisilla yhtymän toiminnan tai toimintaympäristön tapahtumilla on vaikutuksia henkilöstöön. Esimerkkeinä esimerkiksi ostopalvelujen ottaminen omaksi toiminnaksi tai Kiljavan sairaalan toiminnan ja henkilöstön liikkeenluovutus Keusoteen. Henkilöstövaikutuksia ja koulutustarpeita syntyy myös palvelurakenteen uudistamisen, keskitetyn asiakasohjauksen ja geneerisen vastaanottotoimintamallin käyttöönoton myötä.
Henkilöstösuunnitelma perustuu henkilöstöpolitiikkaan sekä Keusoten henkilöstöohjelmaan. Henkilöstösuunnitelmassa kuvataan mm. nykyinen henkilöstön rakenne ja määrä ja miten nämä kehittyvät tulevan vuoden aikana. Suunnitelmassa myös avataan yleiset periaatteet, joilla pyritään ylläpitämään työkyvyttömyysuhanalaisten sekä ikääntyneiden työntekijöiden työkykyä ja työmarkkinakelpoisuutta. Suunnitelmassa on kuvattu strategiset painopisteet henkilöstön kehittämiselle ja hankinnalle mm. rekrytointiperiaatteet.
Koulutussuunnitelmassa määritellään Keusotessa ilmenneet osaamisen kehittämistarpeet sekä ne tavoitteet ja periaatteet, joita yrityksen osaamisen kehittämisessä noudatetaan. Vuosittain jokaisen työntekijän kanssa käytävässä kehityskeskustelussa käydään läpi perustehtävä, tavoitteet, mahdolliset toiminnalliset tai työn organisoinnin muutokset ja niihin liittyvä osaamisen kehittäminen ja koulutustarpeet. Esimiehen tulee kannustaa koulutukseen erityisesti niitä työntekijöitä, jotka eivät itse aktiivisesti koulutuksiin hakeudu.
Kunnallinen työnantaja voi hakea työttömyysvakuutusrahastolta koulutuskorvausta koulutussuunnitelmaan kirjatuista koulutuksista. Koulutuskorvaus on 10 % koulutusajan palkkakustannuksesta.
Henkilöstöjohtaja esittelee asiaa kokouksessa.