Perustelut
Taustaa
Liikkumista tukevat palvelut pitävät sisällään sosiaalihuoltolain ja vammaispalvelulain mukaisen kuljetuspalvelun. Palvelua järjestetään henkilöille, joiden kotikunta on Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen tai Tuusula. Palvelut järjestetään ensisijaisesti osana yleistä palvelujärjestelmää sosiaalihuoltolain mukaisesti. Näitä ensisijaisen lainsäädännön perusteella myönnettäviä kuljetuspalveluja ja -tukia ovat mm. Kelan maksamat korvaukset hoidosta, tutkimuksista ja kuntoutuksesta aiheutuvista matkakustannuksista, koulukuljetukset sekä sosiaalihuoltolain perusteella järjestetyt liikkumista tukevat palvelut. Mikäli sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut eivät ole riittäviä ja sopivia, tulee arvioitavaksi vammaispalvelulain mukaisen kuljetuspalvelun tarve.
Sosiaalihuoltolain mukaisia liikkumista tukevia palveluja järjestetään henkilöille, jotka eivät kykene itsenäisesti käyttämään julkisia liikennevälineitä, kutsuohjattua joukkoliikennettä tai palvelulinjoja alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn perusteella. Liikkumisen tuki on tarkoitettu jokapäiväiseen elämään kuuluvien asioiden hoitamista varten.
Vammaispalvelulain mukaisen kuljetuspalvelun tavoitteena on edistää vaikeavammaisten henkilöiden tasaarvoa, toimintamahdollisuuksia, omatoimista suoriutumista ja edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Kuljetuspalvelun avulla vaikeavammaiselle henkilölle järjestetään liikkumismahdollisuus kohtuullisin henkilökohtaisin kustannuksin. Kuljetuspalvelu on joukkoliikennettä korvaavaa palvelua vaikeavammaiselle henkilölle.
Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän palvelulupauksessa todetaan mm., että asiakkaan hoito ja palvelu perustuvat yhdenmukaisiin menetelmiin yksilölliset tarpeet huomioiden. Yhtenäisillä vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisilla kuljetuspalvelujen soveltamisohjeilla vastataan tähän lupaukseen.
Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymässä ei ole tällä hetkellä käytössä yhtenäisiä soveltamisohjeita ja kriteereitä kyseessä olevilla palveluille. Kunnissa on sovellettu tähän asti kuntien omia ohjeita.
Soveltamisohjeiden valmistelussa on hyödynnetty kuntien vammais- ja vanhusneuvostoja. Valmistelun ajan soveltamisohjeita on käsitelty työryhmässä, jossa on ollut jäsenenä kuntayhtymän asiantuntijoita sekä edustus vammais- ja vanhusneuvostoista. Syksyn 2019 aikana soveltamisohjeita esiteltiin kolmessa eri vammais- ja vanhusneuvostoille suunnatuissa tilaisuuksissa Mäntsälässä 14.11., Nurmijärvellä 21.11. ja Tuusulassa 13.12.2019. Kaikki 3 tilaisuutta oli suunnattu kuntayhtymän alueen kaikkien kuntien vammais- ja vanhusneuvostoille. Esittelykierrosten jälkeen alueen neuvostoille annettiin mahdollisuus lausua näkemyksensä soveltamisohjeista. Lausuntopyyntö lähetettiin 19.12.2019 ja vastausaikaa annettiin 24.1.2020. Vastausaikaa pidennettiin 31.1.2020 saakka. Neuvostojen lausunnot kokonaisuudessaan liitteessä 3.
Lausuntokierroksen jälkeen soveltamisohjeisiin tehtiin joitakin pieniä ja tarkentavia muutoksia. Merkittävä tehty muutos on vpl- ja shl-ohjeiden yhdistäminen yhteiseksi liikkumista tukevien palvelujen ohjeeksi. Yhdistämisessä soveltamisohjeiden asiasisältö ei ole muuttunut. Keusoten yhtenä tuottavuustavoitteena on yhdistetyn liikkumista tukevien palvelujen yksikön perustaminen, josta tullaan myöntämään ja koordinoimaan kaikkia Keusoten yksilö- ja yhteiskuljetuksia, minkä vuoksi yhdistettyjen vpl- ja shl-ohjeiden tarve on nähty tarpeelliseksi. Lisäksi yhdistetty ohje tukee tavoitetta korvata tarpeellisin osin vammaispalvelulain mukaisia yksilökuljetuksia sosiaalihuoltolain mukaisilla kuljetuksilla sekä yhteiskuljetuksilla.
Sosiaalihuoltalain mukaiset liikkumista tukevat palvelut
Liikkumista tukevia palveluja järjestetään asiakkaiden yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Tavoitteena on toteuttaa sosiaalihuoltolain tarkoitusta hyvinvoinnin edistämisestä ja ylläpitämisestä sekä eriarvoisuuden ja syrjäytymisen torjumisesta ja vähentämisestä. Palvelu tukee osaltaan erityisesti ikääntyneiden henkilöiden suoriutumista ja omatoimisuutta, osallisuutta yhteiskuntaan sekä mahdollistaa kotona asumista.
Liikkumista tukevat palvelut ovat sosiaalihuoltolain mukainen kunnallinen sosiaalipalvelu, jota Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymä järjestää vahvistetun käyttösuunnitelman ja varattujen määrärahojen puitteissa.
Sosiaalihuoltolain mukaisina liikkumista tukevina palveluina kuntayhtymä voi myöntää 1) julkisen liikennevälineen käytön ohjausta ja ohjattua harjoittelua, 2) saattajapalvelua, 3) ryhmäkuljetuksia tai 4) matkoja toteutettavaksi taksilla, invataksilla tai muulla vastaavalla kulkuvälineellä. Kohtien 1-3 mukaiset toteuttamistavat ovat ensisijaisia, ja kohdan 4 mukaisia matkoja voidaan myöntää silloin, jos muut liikkumista tukevat palvelut eivät ole riittäviä tai sopivia.
Edellytyksinä sosiaalihuoltolain mukaisten liikkumista tukevien palvelujen myöntämiselle ovat
1. Alentunut toimintakyky
2. Toissijaisuus: Palvelua järjestetään, jos henkilöllä ei ole oikeutta vastaaviin palveluihin muiden säädösten nojalla (esim. Kela-matkat)
3. Kuntalaisuus: Palvelua järjestetään henkilöille, joiden kotikunta on kuntayhtymän jäsenkunta.
4. Lisäksi sosiaalihuoltolain nojalla myönnettävien matkojen osalta noudatetaan tulo- ja varallisuusrajoja, jotka kuntayhtymä vahvistaa vuosittain
Sosiaalihuoltolain nojalla myönnettävien matkojen määrä on enintään kahdeksan yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa. Tehostetussa asumispalvelussa asuville matkoja myönnetään pääsääntöisesti enintään kahdesta neljään yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa. Matkojen määrän osalta voidaan poikkeustilanteissa käyttää tarveharkintaa myös ylöspäin.
Matkustusalueena sosiaalihuoltolain nojalla myönnettävissä matkoissa on oman kunnan alue. Matkustusalueen osalta voidaan poikkeustilanteissa käyttää tarveharkintaa, esimerkiksi silloin kun naapurikunnan asiointikeskus on lähempänä kuin oman kunnan asiointikeskus.
Määrärahasidonnaisena palveluna sosiaalihuoltolain nojalla myönnettävien matkojen kohdentamista ohjataan toimintakykyyn perustuvan tarpeen lisäksi tuloihin ja varallisuuteen perustuvan tarveharkinnan kautta. Tulo- ja varallisuusrajoiksi esitetään
Tulorajat (brutto):
1 300€ /kk (yhden hengen talous)
2 400€ /kk (kahden hengen talous, yhteen lasketut tulot)
Varallisuusrajat:
5 000€ (yhden hengen talous)
8 000€ (kahden hengen talous, yhteen laskettu varallisuus)
Tulojen määrittelyssä huomioitavat sekä huomiotta jätettävät tulot ja etuudet on kuvattu tarkemmin soveltamisohjeessa. Tulo- ja varallisuusrajat päätetään vuosittain asiakasmaksu- ja koskevan päätöksenteon yhteydessä.
Rintamaveteraanien ja sotainvalidien sosiaalihuoltolain mukaisten matkojen kustannukset korvaa Valtiokonttori, jonka vuoksi näiden asiakasryhmien osalta ei noudateta tulo- ja varallisuusrajaa tai matkojen määrää koskevia rajauksia. Myös matkustusalue on laajempi. Rintamaveteraanien ja sotainvalidien palvelujen järjestämisessä noudatetaan Valtiokonttorin antamia ohjeistuksia.
Vammaispalvelulainen mukaiset kuljetuspalvelut
Kunnan on järjestettävä vammaispalvelulain 8 §:n 2 momentin mukaan vaikeavammaiselle henkilölle kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen. Vammaispalveluasetuksen 4-6 §:n mukainen kuljetuspalvelu on tarkoitettu vaikeavammaisille henkilöille, joilla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja jotka eivät voi vammansa tai sairautensa vuoksi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Kuntayhtymän velvollisuutena on huolehtia siitä, että vammaisille henkilöille tarkoitetut palvelut ja tukitoimet järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kuntayhtymän kunnissa esiintyvä tarve edellyttää. Kuljetuspalveluja niihin liittyvine saattajapalveluineen tulee järjestää vaikeavammaisille henkilöille määrärahoista riippumatta.
Edellytyksenä vammaispalvelulain mukaisen kuljetuspalvelun myöntämiselle ovat
1. vaikeavammaisuus. Henkilölle, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Lisäksi sairauden tai vamman, josta kuljetustarve johtuu, tulee olla pitkäaikainen.
2. toissijaisuus. Kuljetuspalvelu voidaan myöntää hakijalle, joka ei saa vastaavaa palvelua muun ensisijaisen lain nojalla tai hänen saamansa palvelut eivät ole riittäviä tai sopivia (esim. Kela-matkat)
3. kuntalaisuus. Kotikunta tulee olla kuntayhtymän jäsenkunta.
Vammaispalvelulain nojalla myönnettävien asiointi- ja vapaa-ajanmatkojen määrä on vähintään 18 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa. Asiakkaan tulee esittää selvitys tarpeesta, mikäli hän hakee enemmän kuin 18 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa. Välttämättömiin opiskelu- ja työmatkoihin voidaan matkoja myöntää yksilöllisen tarpeen mukaisesti.
Matkustusalueena vammaispalvelulain nojalla myönnettävissä matkoissa on
1. Asuinkunnan alue,
2. Asuinkunnan maantieteellisten naapurikuntien alue sekä
3. Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän kuntien alue
Viranhaltijan harkinnalla voidaan asiakkaan yksilöllisen arvioinnin perusteella myöntää matkoja poikkeavalle matkustusalueelle. Perusteluna voi olla esimerkiksi asiakkaalle tärkeä harrastus tai luottamustoimi, johon ei ole mahdollisuutta asuin- tai lähikunnan alueella.
Kuntien nykyisiin ohjeisiin verrattuna merkittävimmät muutokset koskevat
1. Oikeutta matkustaa Keusoten alueen kuntiin
Uusiin ohjeisiin sisältyy matkustusoikeus myös Keusoten alueen muihin kuin oman kunnan maantieteellisiin naapurikuntiin. Siten matkustusoikeus laajenee kaikkien kuntien asukkaiden kohdalla. Esimerkiksi Hyvinkään alue laajenee Järvenpäähän ja Pornaisiin, Järvenpään alue laajenee Hyvinkäälle, Nurmijärvelle ja Pornaisiin ja Mäntsälän alue laajenee Nurmijärvelle.
2. Oikeutta matkustaa Helsinkiin
Tällä hetkellä matkustusoikeus pääsääntöisesti maantieteellisiin naapurikuntiin sekä Nurmijärven kohdalla myös Helsinkiin. Tuusulassa ja Järvenpäässä on mahdollisuus käyttää myönnetyistä matkoista 4 yhdensuuntaista matkaa Helsinkiin. Järvenpään asiakkailla 1 Helsinkiin myönnetty matka vähentää 4 muuta matkaa. Hyvinkääläisillä, mäntsäläläisillä sekä pornaislaisilla on ollut oikeus matkustaa Helsinkiin ja muihin matkustusalueen ulkopuolisiin kuntiin vain erityisin perustein.
3. Omavastuuosuuden suuruutta
Tällä hetkellä omavastuuosuuden vaihtelevat kunnittain, esimerkiksi Hyvinkäällä ja Nurmi-järvellä käytetään matkahuollon taksojen mukaisia maksuja. Uusiin ohjeisiin tulee Keus-oten alueella yhtenäiset omavastuuperiaatteet.
4. Matkojen yhdistämistä
Uusissa ohjeissa korostetaan kuntakohtaisia ohjeita enemmän tavoitetta lisätä liikkumista tukevissa palveluissa matkojen yhdistämistä yhden tai useamman kuljetuspalvelun käyttäjän kanssa hyödyntäen yhteiskuljetuksia, palvelulinjoja ja kutsutakseja.
5. Vakiotaksioikeutta
Vakiotaksioikeus voidaan myöntää erityisin perustein henkilöille, jotka jostakin erityisestä syystä tarvitsevat vakituisen kuljettajan matkoille. Tällaisia erityisiä syitä voivat olla esimerkiksi terveydelliset tai työmatkojen poikkeuksellisuuteen liittyvät syyt. Oikeus vakiotaksiin kirjataan kuljetuspalvelupäätökseen.
6. Yksilötaksioikeutta
Yksilötaksioikeus voidaan myöntää erityisin perustein henkilöille, jotka jostakin erityisestä syystä tarvitsevat oikeuden matkustaa yksin. Tällaisia erityisiä syitä voivat olla esimerkiksi terveydelliset tai matkojen poikkeuksellisuuteen liittyvät syyt. Tällöin kyytiä ei yhdistellä. Myös oikeus yksilötaksiin kirjataan kuljetuspalvelupäätökseen.
Neuvostokierrosten ja –lausuntojen perusteella suurin erimielisyyttä aiheuttanut kohta on esitetyt muutokset Helsingin matkojen kohdalla. Neuvostoille esitetyssä luonnoksessa ehdotettiin Helsingin matkojen poistamista kokonaan, jäljelle jäisi erityisin perustein myönnettävät matkat varsinaisen matkustusalueen ulkopuolelle. Kuntien tilanne vaihtelee huomattavasti sijainnilla suhteessa Helsinkiin sekä siitä johtuen kuntalaisten asioimismatkojen kohdentumisen suhteen.
Neuvostojen lausuntojen perusteella esitetään kaksi erilaista vaihtoehtoa Helsingin matkojen osalta. Nämä vaihtoehdot esitetään tarkemmin oheisena jaettavassa esityksessä.
Vaihtoehto 1 Helsingin matkat myönnetään vain erityisin perustein, tämä vaihtoehto on samalla päätösehdotus ja soveltamisohjeiden ehdotus
Tällä vaihtoehdolla arvioidaan asiakasmäärän pysyvän ennallaan. Kustannukset tulisivat arvion mukaan alenemaan n. 350 000 euroa vuositasolla. Merkittävimmin kustannukset alenisivat Nurmijärven kohdalla, n. 200 000 euroa. Myös Tuusulan ja Järvenpään kohdalla kustannukset tulisivat pienentymään. Hyvinkään, Mäntsälän ja Pornaisten kohdalla ei kustannusvaikutusta. Yleiseen kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen ei tällä vaihtoehdolla arvioida olevan vaikutusta. Myöskään muiden tulosalueiden toimintaan ei arvioida olevan vaikutusta.
Vaihtoehto 2 Helsinkiin suuntautuvia matkoja voidaan myöntää 6 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa kuljetuspalvelupäätöksessä myönnetystä määrästä matkoja
Tällä vaihtoehdolla ei olisi myöskään vaikutusta kuljetuspalveluiden saavien asiakkaiden konaismäärään. Kustannuksien osalta tämän vaihtoehdon arvioidaan olevan kustannusneutraali, mahdollisesti kuitenkin lievää kasvua. Tässäkin vaihtoehdossa kustannukset alenisivat eniten Nurmijärven kohdalla, n. 70 000 euroa. Muiden kuntien kohdalla tulisi lievää kasvua. Yleiseen kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen arvioidaan tällä vaihtoehdolla olevan myönteisiä vaikutuksia koko kuntayhtymän alueella. Muiden tulosalueiden toimintaan ei arvioida olevan vaikutusta.
Kustannusvaikutuksiin vaikuttavat useat eri tekijät eikä tarkkaa arviota suuruuksista pystytä antamaan. Kustannusten kehittymissuunta eri vaihtoehtojen osalta pystytään sitä vastoin arvioimaan tarkemmin, mikäli toimintaympäristössä, olosuhteissa tai lainsäädännössä ei tapahdu merkittäviä muutoksia nykyiseen. Kustannuksissa ei ole huomioitu viranhaltijoille aiheutuvaa lisääntyvää työmäärää, kun kuljetuspalvelupäätöksiä ja –suunnitelmia joudutaan päivittämään.