Perustelut
1. Lastensuojelun hoidon korvaaminen
Lastensuojelulain 19 §:n mukaan lastensuojelusta tarjotusta palvelusta voidaan periä asiakasmaksuja siten kuin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa laissa (734/1992) (asiakasmaksulaki) säädetään. Asiakasmaksulain säännöksiä täydentää asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (912/1992) (asiakasmaksuasetus).
2. Lastensuojelun hoidonkorvauksen perusteet
Asiakasmaksulain 1 §:n mukaan kunnallisista sosiaali- ja terveyspalveluista voidaan periä palvelun käyttäjältä maksu, jollei lailla toisin säädetä. Maksu voidaan periä henkilön maksukyvyn mukaan.
Asiakasmaksulain 4 §:ssä säädetään maksuttomista sosiaalipalveluista. Yksi maksuttomista sosiaalipalveluista on säännöksen mukaan lastensuojelulaissa tarkoitettu lasten ja nuorten huolto.
Asiakasmaksulain 4 §:stä on kuitenkin yksi poikkeus, josta säädetään asiakasmaksulain 7 §:ssä. Tämän säännöksen mukaan lastensuojelulain nojalla avohuollon tukitoimena, sijaishuoltona tai jälkihuoltona lapselle annetusta perhehoidosta, laitoshoidosta tai asumispalveluista aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi voidaan periä korvaus.
Lastensuojelun hoidonkorvaus voidaan periä kolmella eri tavalla:
1. Perimällä lapselle vahvistettu elatusapu
2. Perimällä korvaus muista lapsen tuloista, korvauksista tai saamisista
3. Vahvistamalla vanhemmalle erillinen lastensuojelun asiakasmaksu
3. Hoidonkorvauksen periminen suoraan kunnalle
Asiakasmaksulain 14 § säätää kunnan oikeudesta periä kunnalle asiakasmaksuilla määritellyt korvaukset henkilön tuloista, korvauksista ja saamisista. Säännöksen mukaan milloin kunta on järjestänyt henkilölle laitoshoitoa tai -huoltoa taikka perhehoitoa, voi kunta periä ja nostaa hänelle tulevat eläkkeet, elinkorot, elatusavut, avustukset tai muut jatkuvat taikka kertakaikkiset tulot, korvaukset tai saamiset siltä ajalta, jonka laitoshoito tai perhehoito kestää. Kunta voi periä ja nostaa mainitut tulot, korvaukset ja saatavat sen estämättä, mitä muussa laissa säädetään sekä käyttää niitä hoidosta, ylläpidosta tai huollosta määrätyn maksun korvaamiseen ottaen kuitenkin huomioon, mitä sellaisten varojen käyttämisestä muualla lailla tai asetuksella säädetään.
Jo kunta on ilmoittanut yllä mainitun tulon, korvauksen tai saamisen suorittajalle vähintään kaksi viikkoa ennen maksupäivää, että tuloa, korvausta tai saamista ei saa suorittaa henkilölle itselleen, voi suoritus tapahtua laillisin vaikutuksin vain kunnalle.
4. Kuntien väliset sijaishuollon kustannukset
Lastensuojelulain 16,16a,16b ja 16c §:ssä säädetään lastensuojelun järjestämisestä ja kustannuksista vastuussa olevasta kunnasta. Lapsen sijaishuollon kustannuksista vastaa se kunta, jossa lapsen sijaishuollon järjestämisen tarve on syntynyt.
5. Kuntien välisen jälkihuollon kustannukset
Lastensuojelulain 16a §:n mukaan jälkihuollon kustannuksista vastaa se kunta, joka on vastannut sijaishuollon kustannuksista. Jos jälkihuolto järjestetään yli puoli vuotta kestäneen avohuollon sijoituksen perusteella, vastaa jälkihuollon kustannuksista se kunta, joka on lapsen kotikunta sijoituksen päättyessä. Jos jälkihuoltoa järjestetään harkinnanvaraisesti 75 §:n 2 momentin mukaisesti, vastaa kustannuksista se kunta, jossa jälkihuoltopäätös tehdään.
Ehdotus
Esittelijä
-
Pirjo Laitinen-Parkkonen, kuntayhtymän johtaja, pirjo.laitinen-parkkonen@keusote.fi
Yhtymähallitus päättää hyväksyä lastensuojelun asiakasmaksu- ja perintäohjeen 1.4.2020 alkaen liitteen mukaisena.
Päätös
Hyväksyttiin esityksen mukaan.