Perustelut
Tausta
Kiljavan sairaala on alueellinen kuntoutussairaala Nurmijärvellä. Kuntoutussairaalapalvelut tuottaa Kiljavan Sairaala Oy, jonka omistajina ovat Hyvinkään, Järvenpään, Mäntsälän, Nurmijärven ja Tuusulan kunnat sekä HUS-kuntayhtymä.
Kiljavan Sairaala Oy:n hallitus on 12.8.2019 päivätyllä kirjeellään pyytänyt omistajakuntien ja HUS-kuntayhtymän sekä Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymän päätökset Kiljavan Sairaalan toimintamallimuutoksen periaatteellisesta hyväksymisestä. Hallitus esitti, että Kiljavan Sairaala Oy jatkaa toimintaansa ja että yhtiö vuokraa kaikki sairaalan nykyisen palvelutuotannon käytössä olevat toimitilat pitkäaikaisella sopimuksella (5 - 10 vuotta) Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymälle. Lisäksi sairaalayhtiö esitti, että kuntayhtymä päättää joko palvelutuotannon siirtämisestä nykyisessä laajuudessaan kuntayhtymän omaksi toiminnaksi tai kilpailuttaa sairaalan palvelutuotannon. Sairaalayhtiön hallitus esitti myös, että kuntayhtymä riittävässä määrin varautuu myymään sairaalassa tuotettavia kuntoutuspalveluja ja vuokraamaan sairaalan tiloja toimialueen ulkopuolisille toimijoille. Palvelutuotannon vaativan kuntoutuksen palvelutuotanto järjestetään kuntayhtymän ja HUS:n välisellä yhteistoimintasopimuksella.
Kiljavan Sairaala Oy:n omistajakunnat, HUS-kuntayhtymä sekä Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän hallitus ovat kokouksissaan hyväksyneet toimintamallin muutokset syksyn 2019 aikana. HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunta on antanut 26.9.2019 kannanoton, jossa se kannattaa Kiljavan sairaalan palvelutoiminnan siirtämistä Keski-Uudenmaan soten omaksi toiminnaksi.
Kiljavan Sairaala Oy:n kilpailuttamien hoito- ja kuntoutuspalveluja sekä ateriapalveluja koskevien sopimusten optiovuodet päättyvät 31.12.2020. Palveluntuottajana nyt voimassa olevissa sopimuksissa toimii Attendo Oy. 1.1.2021 alkaen Kiljavan Sairaala Oy:n toimiala on sairaala- ja asuinrakennusten omistus, hallinta ja vuokraus.
Kiljavan Sairaala Oy:n hallitus pyytää 3.10.2019 päivätyssä kirjeessään Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymältä päätöksen, järjestääkö Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymä Kiljavan Sairaalan hoito- ja kuntoutustoiminnan sekä ateriapalvelut 1.1.2021 alkaen omana tuotantonaan vai kilpailuttaako kuntayhtymä toiminnan ja/tai toiminnat hankintalainsäädännön mukaisesti.
Palvelutuotannon vaihtoehtojen vertailu
Kiljavan sairaalan liikevaihto oli vuonna 2018 yhteensä 8,38 milj.€, joka koostui kuntoutustoiminnasta, osastohoidosta, asiakasmaksuista ja vuokra ym tuloista. Kiljavan sairaala tuotti yhteensä 16 730 hoitopäivää, joiden yhteislaskutus oli 7,72 milj €. Summasta vuodeosastokuntoutuksen osuus 70 % (5,4 milj €) ja pitkäaikasihoitopaikkojen 28 % (2,2 milj. €). Muu toiminta, intervallihoito, veteraanikuntoutus ja omaishoitajakuntoutus, olivat yhteensä 2 % (0,12 milj. €) kokonaislaskutuksesta. Syksyllä 2019 Kiljavan sairaalassa työskenteli 6 Kiljavan Sairaala Oy:n henkilökuntaan kuuluvaa ja vajaa 100 Attendon työntekijää. Työntekijät koostuivat 18 eri nimikkeellä työskentelevästä ammattilaisesta.
Keski-Uudenmaan kuntayhtymä osti tammi-lokakuussa Kiljavan sairaalan palveluja 5,13 milj. eurolla, arvio palveluostoista vuodessa on n. 6,16 milj. euroa.
Kiljavan Sairaala Oy:n hallitus selvitti keväällä 2019 Nordic Healthcare Group (NHG) kanssa Kiljavan sairaalan toiminnan vaihtoehtoisia toimintamalleja. Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymä järjestää ja ohjaa alueellista palvelutuotantoa. Selvityksen johtopäätöksenä on, että lähtökohtaisesti Kiljavan sairaalan toiminnan tulee olla osa kuntayhtymän palveluverkkoa ja niveltyä tarkoituksenmukaisesti ja sujuvasti kuntayhtymän muuhun palvelutuotantoon ja HUS:n toimintaan.
Kiljavan sairaalan hoiva – ja kuntoutuspalveluihin ohjaudutaan joko HUS:n tai kuntayhtymän palveluista. Laskutuksellisesti sairaalan suurin kuntoutusmuoto koostuu nivelleikkaus- ja aivoverenkiertopotilaiden hoitopäivistä. Muun muassa elektiivisen nivelleikkauksen kuntoutuksen painopiste on siirtymässä kotona tapahtuvaksi. Omana toimintana Kiljavan sairaalan paikkakiintiökäytäntö voidaan purkaa ja ohjata potilas sairaalasta kuntoutumaan yksikköön, jossa on potilaan yksilölliset lähtökohdat ja tarpeet huomioiden parhaimmat ja kustannusvaikuttavimmat kuntoutumismahdollisuudet. Toisaalta tarvittaessa tuotannollisesti halvempaa hoivapalvelua voidaan tuottaa joustavasti alueellisen tarpeen mukaan.
Kuntayhtymässä on vahvasti käynnissä tiedolla johtamisen edistäminen mm. tietoallashankkeen avulla. Osana kuntayhtymän omaa palveluntuotantoa Kiljavan sairaalan toimintaluvut tulevat osaksi kuntayhtymän ja HUS:n kokonaistarkastelua.
Sopimuksen uudelleen kilpailuttaminen määrittelee kuntoutuksen sisältöjä seuraaville vuosille ja sopimuksessa tulisikin siksi huomioida kaikki tulevatkin tarpeet, mikä tekee kilpailuttamisesta haastavan tässä vaiheessa ja voi hidastaa kehittämistyötä.
Ulkopuolisen toimijan mukaan tulo ylläpitää organisaatiorajoja, jotka pahimmillaan heikentävät hoitoketjujen toimivuutta. Kiljavan sairaalan toiminnan integroiminen kuntayhtymän palveluprosesseihin, asiakasohjaukseen ja kehittämishankkeisiin ei välttämättä ole toteutettavissa yksityisen palvelun tuottajan käyttämien järjestelmien, toimintatapojen tai tarvittavan lisäinvestoinnin toteutumattomuuden vuoksi. Yksityisen palvelutuottajalla voi olla ristiriitaa oman palvelun tuotannon kasvattamisen ja kuntayhtymän tavoitteellisen asiakasohjauksen välillä. Liian pitkät hoitojaksot, laitoskuntoutusta painottavat jatkohoitosuositukset ja eri hoitoketjujen toimimattomuus lisäävät kuluja.
Ulkoinen toimija toimittaa seurantaraportit sopimukseen kirjattujen periaatteiden mukaisesti, mutta raportit eivät välttämättä kuntayhtymän kokonaisjohtamisen kannalta ole määrämittaisia ja palvelutuotanto jää herkästi ulkopuoliseksi palvelukokonaisuuden näkökulmasta.
Kilpailutusvaihtoehto ulkoistaisi rekrytointi- ja palvelutuotannon erityisosaamisen ylläpitopitohaasteet. Ulkoisella toimijalla voi olla mahdollisuus hyödyntää konserninsa valtakunnallista skaalaetuja, sillä voi olla kuntayhtymästä puuttuvaa erityisasiantuntemusta esimerkiksi markkinoinnissa ja kokemusta asiakashankinnasta kuntayhtymäalueen ulkopuolelta.
Kiljavan sairaalan palvelutuotannossa tarvittavan erityisosaamisen varmistamiseksi tarvitaan tiivistä yhteistyötä HUS:n kanssa, mikä on myös edellytys toiminnan jatkokehittämiselle palvelujen ulosmyynnin takaamiseksi. Hankintojen näkökulmasta kuntayhtymällä on mahdollisuus hyödyntää merkittäviä volyymietuja erilaisissa toimintaan liittyvissä kilpailutuksissa.
Henkilöstövaikutukset
Osana kuntayhtymän palveluverkkokokonaisuutta Kiljavan sairaalan toimintaa voidaan kehittää huomioiden kuntayhtymän akuuttiosastojen ja avo-/kotikuntoutuksen sekä hoivan asumispalvelu-, laitos- ja kotiin kuntouttavien yksiköiden profiloinnit ja toimintatavoitteet. Resurssihallinnan näkökulmasta kehittäminen on mutkattomampaa ja läpinäkyvämpää kun sairaalan henkilöstö on osa kuntayhtymän henkilöstöä.
Työsopimuslain 1 luvun 10 §:n mukaan työnantajan liikkeen luovutuksella tarkoitetaan yrityksen, liikkeen, yhteisön tai säätiön tai näiden toiminnallisen osan luovuttamista toiselle työnantajalle, jos luovutettava, pää- tai sivutoimisena harjoitettu liike tai sen osa pysyy luovutuksen jälkeen samana tai samankaltaisena. Jos järjestely täyttää työoikeudellisen liikkeenluovutuksen tunnusmerkit, luovutettavaan kokonaisuuteen kuuluvat vanhan toiminnanharjoittajan työntekijät siirtyvät uuden toiminnanharjoittajan palvelukseen lain nojalla.
Kun arvioidaan, täyttääkö järjestely liikkeenluovutuksen tunnusmerkit, huomiota on vakiintuneesti kiinnitetty seuraaviin tekijöihin: millaisesta yrityksestä tai liikkeestä on kysymys, onko rakennusten ja irtaimiston kaltaista aineellista liikeomaisuutta luovutettu, minkä arvoinen aineeton omaisuus on luovutushetkellä ollut, onko pääosa henkilöstöstä otettu uuden työnantajan palvelukseen, onko asiakaskunta siirtynyt liiketoiminnan mukana, miten samankaltaista ennen luovutusta ja sen jälkeen harjoitettu liiketoiminta on ollut, sekä se, kuinka pitkän ajan liiketoiminta mahdollisesti on ollut keskeytyneenä.
Mikäli kuntayhtymä ryhtyisi harjoittamaan 1.1.2021 alkaen samaa toimintaa samoissa tiloissa ja samoilla laitteilla kuin Attendo Oy on palvelujen nykytoimittajana toimintaa harjoittanut, palveluiden asiakaskunta tai kohderyhmä ei muuttuisi. Toimintaa ei ole tarkoitus toiminnanharjoittajan vaihtamisen yhteydessä keskeyttää. Edellä mainitut seikat puoltavat sitä, että järjestely tulee katsoa työoikeudelliseksi liikkeenluovutukseksi.
Erityisesti työvoimavaltaisilla aloilla tapahtuvia järjestelyitä ei ole välttämättä pidetty liikkeenluovutuksena, jos pääosaa henkilöstöstä ei oteta uuden työnantajan palvelukseen. Hoiva- ja kuntoutuspalveluiden järjestäminen edellyttää tarkoitukseen sopivia tiloja ja laitteita, joten toiminnan identiteetti ei perustu olennaisella tavalla pelkkään työvoimaan, vaan toiminnan harjoittaminen edellyttää myös aineellista omaisuutta. Näin ollen järjestelyä todennäköisesti pidettäisiin liikkeenluovutuksena siitäkin huolimatta, vaikka toiminnanharjoittamisen yhteydessä Attendo Oy:n työntekijöitä ei siirtyisi kuntayhtymän palvelukseen.
Kokonaisuutena arvioiden, jos Kiljavan sairaalan hoito- ja kuntoutustoiminnan tuottaminen siirtyy kuntayhtymän omaksi toiminnaksi 1.1.2021 alkaen, toiminnanharjoittamisen vaihtumista pidetään todennäköisesti liikkeenluovutuksena. Tämän seurauksena mainituissa toiminnoissa oleva Kiljavan sairaalan kuntoutusta ja hoitoa palveleva henkilöstö sekä palvelutoimintaa harjoittavan Attendo Oy:n työsuhteinen henkilöstö siirtyisi kuntayhtymän palvelukseen 1.1.2021 suoraan lain nojalla. Henkilöstön siirroista laaditaan erilliset henkilöstön siirtosopimukset nykyisten toimijoiden kanssa.
Toimintamallin muutos valmistellaan yhdessä Kiljavan sairaalan johdon ja hallituksen sekä kuntayhtymän nimeämien jäsenten muodostamassa operatiivisessa projektiryhmässä.
Päätös
Hyväksyttiin esityksen mukaan.