Yhtymävaltuusto, kokous 15.12.2022

§ 49 Vuoden 2022 talousarvion muuttaminen

KEUDno-2022-11986

Valmistelija

  • Sanna Kaukua, talouspäällikkö, yhtymän johto, sanna.kaukua@keusote.fi
  • Monica Hostio, henkilöstöjohtaja, monica.hostio@keusote.fi

Perustelut

KEUDno-2022-11986
Aikaisempi käsittely

Yhtymähallitus 8.12.2022

§ 117 Vuoden 2022 talousarvion muuttaminen

Valmistelija / lisätiedot:
Sanna Kaukua, Monica Hostio
sanna.kaukua@keusote.fi, monica.hostio@keusote.fi
talouspäällikkö, yhtymän johto, henkilöstöjohtaja

Liitteet
1 Liite, vuoden 2022 talousarvion muuttaminen

Yhtymävaltuusto hyväksyi vuoden 2022 talousarvion kokouksessaan 16.12.2021 § 56.

Syyskuun toteutuman perusteella laaditun tilinpäätösennusteen mukaan kuntayhtymän oman toiminnan toimintakatteen ylitysuhka on n. 46 Me. Ylitysuhka jakautuu palvelualueittain seuraavasti:

  • Yhtymän johto sekä strateginen kehittäminen ja tukipalvelut -kokonaisuus 4,5 Me
  • Ikäihmisten ja vammaisten palvelualue 21,3 Me
  • Terveyspalvelu ja sairaanhoito -palvelualue ilman erikoissairaanhoitoa 12,8 Me
  • Aikuisten mielenterveys-, päihde- ja sosiaalipalvelujen sekä lasten, nuorten ja perheiden palvelujen palvelualue 7,4 Me

 

Edellä esitettyjen lisäksi oman toiminnan talousarviomuutoksessa huomioidaan lomapalkkavelan muutos, jonka arvioidaan olevan n. 1 Me. Sote-sopimuksen mukaan keväällä 2020 koronatyötä tehneille maksetaan 600 euron kertakorvaus keväällä 2023, mutta korvaus kohdennetaan kirjanpidossa vuodelle 2022. Kertakorvauksen suuruudeksi on arvioitu 1 Me. Hyvinvointialueelle siirryttäessä kuntayhtymän aikana syntyneet työaikasaldot maksetaan 31.12.2022 tilanteen mukaisena ja kustannuksen arvioidaan olevan n. 0,5 Me. Kokonaisuudessaan oman toiminnan toimintakatteen muutostarve on siis 48,5 Me.

Erikoissairaanhoidon arvioidaan ylittyvän n. 10,3 Me. Arvio perustuu HUS:lta saatuun tilinpäätösennusteeseen. Erikoissairaanhoitoon kirjattavaa valtion korona-avustusta arvioidaan saatavan n. 1,9 Me.

Ennusteissa on huomioitu arvio valtiolta saatavasta koronakorvauksesta.

Kuntayhtymätasolla toimintakatteen muutos on siis n. 58,9 Me.

Oman toiminnan ylityksen perustelut

Yhtymän johto sekä strateginen kehittäminen ja tukipalvelut -kokonaisuuden alkuperäinen talousarvio sisälsi tuottavuusohjelman kuntayhtymätasoisen 2,9 Me:n mm. toimitilakustannuksiin liittyvän säästötavoitteen, joka ei toteudu.

Asiakasohjauksessa toimeentulotukikustannusten arvioidaan ylittyvän n. 0,4 Me. ICT-palveluissa on ylitysuhkaa, koska puhelinoperaattorin vaihto viivästyi ja aiheutti lisäkustannuksia. Lisäksi jotkin muutkin järjestelmäkustannukset toteutuvat budjetoitua suurempina. Valmistus omaan käyttöön ei toteudu suunnitellussa laajuudessa. Henkilöstöpalveluissa on ylitysuhkaa mm. työterveyshuoltokustannuksissa.

Ikäihmisten ja vammaisten palvelualueella ympärivuorokautisten palvelujen arvioidaan ylittyvän runsaat 9 Me. Ylitykseen vaikuttaa mm. henkilöstön saatavuusongelma ja vuokratyövoiman käyttö. Suurimpana syynä ostopalveluiden ylitykseen on vanhuspalvelulain mukaisen kolmen kuukauden odotusajan täyttyminen, minkä vuoksi ikäihmisten asumispalvelujen ostojen kokonaispaikkamäärä on kasvanut merkittävästi. Lisäksi ylitysuhkaa aiheuttavat hintojen korotukset. Vammaisten palveluissa ylitysuhka on n. 12,3 Me, mikä johtuu erityisesti kuljetuspalveluista ja henkilökohtaisesta avusta. Lisäksi sekä kehitysvammaisten että vaikeavammaisten asumispalveluissa on ylitystä.

Terveyspalvelujen ja sairaanhoidon palvelualueella on jouduttu käyttämään paljon vuokratyövoimaa ja ostamaan lääkäripalveluja henkilöstön saatavuusongelmasta johtuen. Kliinisissä tukipalveluissa ylitystä on n. 2,5 Me, joka johtuu pääasiassa koronakustannuksista sekä hoitotarvikekustannusten ylityksistä. Kuntoutuspalveluissa ylitystä on n. 1,9 Me apuvälinepalveluissa ja kehitysvammapoliklinikan ostoissa. Puheterapian jonoja on purettu, mikä aiheuttaa lisäkustannuksia. Avopalveluissa ylitystä arvioidaan olevan lähes 6,9 Me, koska tuottoja jää toteutumatta n. 1,8 Me ja mm. työvoiman vuokrauksesta johtuen kustannukset ylittyvät n. 5,1 Me:lla. Sairaalapalveluissa ylitystä on n. 1,5 Me, joka johtuu pääasiassa henkilöstön saatavuusongelmasta johtuvasta työvoiman vuokrauksesta ja lääkäripalvelujen ostoista.

Aikuisten mielenterveys-, päihde- ja sosiaalipalvelujen sekä lasten, nuorten ja perheiden palvelujen palvelualueella lastensuojelun kustannusten arvioidaan ylittyvän n. 4,8 Me pääasiassa ympärivuorokautisen sijaishuollon talousarviovarausta suuremmasta toteutumasta johtuen (laitoshoito, laitosmuotoinen perhekuntoutus, perhehoidon ostopalvelut). Myös avohuollon tukitoimipalvelut, ammatillinen tukihenkilötyö, avoperhekuntoutus sekä tehostettu perhetyö ovat ylittymässä. Aikuisten mielenterveys-, päihde- ja sosiaalipalveluissa ylitystä on n. 2,6 Me, joka johtuu pääasiassa mielenterveys- ja päihdeasumispalvelujen ostoista.

Koronakustannuksia ja tuottojen menetyksiä omassa toiminnassa arvioidaan kertyvän n. 19,2 Me. Valtiolta saatavan omaan toimintaan kirjattavan korona-avustuksen arvioidaan olevan n. 13,3 Me. Koronakustannusten ja avustusten arviot sisältyvät edellä esitettyihin palvelualueiden lukuihin.

Palkkojen harmonisointi, piikkipalkat

Kuntayhtymässä on käytetty palkkojen harmonisointiin n. 8 Me ja palkat on harmonisointu ylimpään desiiliin vuosina 2019-2022. Palkkojen harmonisointia jatketaan hyvinvointialueella piikkipalkkoihin. Järjestöt ovat riitauttaneet ratkaisun ja vaativat piikkipalkkojen maksamista jo vuodesta 2021 alkaen vedoten aiempiin oikeustapauksiin, joissa kohtuulliseksi harmonisointiajaksi on määritelty kaksi vuotta. Neuvottelut ovat siirtyneet kuntatyönantaja - kattojärjestöjen tasolle. Kuntayhtymä ei kiistä piikkipalkkoja vaan harmonisointiin käytettävää aikaa. Sote-sopimuksen mukaan palkkojen harmonisointiajan pituuteen vaikuttavat palkkaerot, kustannukset ja työnantajan taloudellinen tila. Toisin sanoen mitä suurempia palkkaerot ovat, mitä enemmän kustannuksia palkkaerojen poistaminen aiheuttaa ja mitä heikompi työnantajan taloudellinen tilanne on, sitä pidempi harmonisointiaika voisi perustellusti olla.

Kuntayhtymän toiminnan aloittamisesta tulee pian kuluneeksi neljä vuotta ja olemassa olevien palkkaerojen poistaminen tulee edellyttämään vielä lisää aikaa. Näköpiirissä oleva ajanjakso on melko pitkä suhteessa aiemmin oikeuskäytännössä todettuun noin kahteen vuoteen, jota pääsäännön mukaan ainakin pidetään kohtuullisena aikana palkkaerojen tasaamiseen. Palkkojen harmonisointia koskeviin riitoihin liittyy nykyisen oikeuskäytännön valossa selkeitä riskejä, mutta oikeuskäytäntö kehittyy ja vireillä on pari tapausesimerkkiä, joissa korkein oikeus on myöntänyt valitusluvan palkkaharmonisointia koskevassa riidassa, joissa harmonisointiaika on selvästi kahta vuotta pidempi. Tämän vuoksi on tarkoituksenmukaista odottaa näitä ratkaisuja ennen kuin piikkipalkat laitettaisiin maksuun. 

Piikkipalkkojen maksaminen vuodesta 2021 lisäisi kustannuksia n. 10 Me/vuosi eli vuodelle 2022 tulisi n. 20 Me:n kustannukset. Talousarviomuutoksessa ei ole varauduttu piikkipalkkojen maksuun vuonna 2022.

Talousarviomuutoksen vaikutukset jäsenkuntien maksuosuuksiin

Muutostarve, 58,9 Me, jakautuu jäsenkunnittain seuraavasti:

  • Hyvinkää 15,0 Me
  • Järvenpää 18,5 Me
  • Mäntsälä 3,9 Me
  • Nurmijärvi 10,2 Me
  • Pornainen 0,4 Me
  • Tuusula 10,8 Me

 

Talousarvion käyttötalousosan ja rahoitusosan muutokset on esitetty liitteessä.

Ehdotus

Esittelijä: Pirjo Laitinen-Parkkonen, kuntayhtymän johtaja

Yhtymähallitus päättää esittää yhtymävaltuustolle, että yhtymävaltuusto päättää hyväksyä liitteessä esitetyt muutokset vuoden 2022 talousarvioon.

Päätös

Hyväksyttiin esityksen mukaan.


***

 

Ehdotus

Yhtymävaltuusto päättää hyväksyä liitteessä esitetyt muutokset vuoden 2022 talousarvioon.

Päätös

Hyväksyttiin esityksen mukaan.