Yhtymävaltuusto, kokous 27.10.2022

§ 42 Vastaus valtuustoaloitteeseen: Monialaista hoitoa pitkittyneeseen COVID-19- tautiin sairastuneille myös perusterveydenhuollossa

KEUDno-2022-10200

Aikaisempi käsittely

Perustelut

Kati Lepojärvi jätti alla kuvatun Sitoutumattomien valtuustoryhmän valtuustoaloitteen yhtymävaltuuston kokouksessa 5.5.2022:

"Monialaista hoitoa pitkittyneeseen COVID-19- tautiin sairastuneille myös perusterveydenhuollossa

Koronapandemia ei ole Suomessa eikä alueellamme hellittänyt. Samalla pitkittyneen koronan potilasmäärä on luonnollisesti kasvussa. Pitkittyneen COVID-19- taudin eli niin kutsutun longcovidin hoidon tulee Suomen hoitolinjausten mukaan olla monialaista ja vastata näin sairaudesta kärsivien potilaiden monipuolisiin hoidontarpeisiin yhdenmukaisesti ja laaja-alaisesti. HUSin longcovid-poliklinikka ei voi ottaa kaikkia oireilevia potilaaksi ja hoitovastuu säilyy myös poliklinikkahoidon aikana lähettävällä lääkärillä. 

Onkin tärkeää, että perusterveydenhuollossa voidaan tukea potilaita riittävästi longcovid-oireiden hoidossa.

Keusoten terveyskeskushenkilöstön mukaan longcovidin hoito on tällä hetkellä oireenmukaista. Hoitamalla yhtä oiretta kerrallaan ja oireita erikseen ja eri aikaan eri asiantuntijoiden toimesta hoidon yhdenmukaisuus kuitenkin vaarantuu ja potilaiden paraneminen vaarantuu/hidastuu. Jos asiantuntijat eivät keskustele hoidosta keskenään ja jos hoitava lääkäri jatkuvasti vaihtuu, ei potilaan oireenkuvan kokonaisuus ole selvillä ja potilas voi joutua ”taistelemaan” saadakseen apua oireisiinsa, oireiden mahdollisesti pahentuessa. Vaikeamuotoista longcovidia sairastavalle potilaalle tämä voi olla kohtuuttoman kuormittavaa. Yhteen oireeseen annettu hoito voi myös haitata toisen oireen hoitoa tai kärjistää muita elimistön oireita.

Pitkittynyt koronavirusinfektio on nimensä mukaisesti monille potilaille pitkä ja vaikea sairaus, jonka syitä ei vielä tunneta, ja josta paranemiseen ja kuntoutumiseen ei ole vielä selkeää hoitoa tai käypähoito-suosituksia. Siksi potilaat ovat oireidensa kanssa usein hyvin yksin ja ymmällään. 

Keusoten ja jatkossa Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen perusterveydenhuollon palveluissa tuleekin varmistaa, että longcovid-potilaille varmistetaan mahdollisuus monialaiseen ja laaja-alaiseen perusterveydenhuollon tukeen. 

Tämä tarkoittaa potilaan terveydentilan pitkäjaksoista tutkimista, hoitoa, kuntoutusta ja seurantaa potilaan hoitoketjusta vastaavan lääkärin toimesta, konsultoimalla erikoislääkäreitä sekä potilaan tarvitsemien tukipalvelujen tarjoamista viiveettä ja oikea-aikaisesti (Näitä voivat olla mm. fysioterapia-, mielenterveys- ja muut kuntoutuspalvelut). 

Longcovid-poliklinikalla ryhmäkuntoutus on todettu tehokkaaksi paranemista edistäväksi toimintamalliksi, mutta sitä voidaan tarjota vain muutamille potilaille kerrallaan. Tällaisia vertaisryhmiä onkin syytä perustaa myös Keusoten perusterveydenhuollon pariin. Se on resurssiviisas ratkaisu, jossa potilaat voivat saada vertaisiltaan tukea. "

Ehdotus

Esittelijä

Pirjo Laitinen-Parkkonen, kuntayhtymän johtaja, pirjo.laitinen-parkkonen@keusote.fi

Yhtymähallitus päättää lähettää saapuneen valtuustoaloitteen koskien pitkittyneen Covid-19 -taudin monialaista hoitoa valmisteltavaksi terveys- ja sairaalapalveluiden palvelualueelle.

Päätös

Hyväksyttiin esityksen mukaan.

Valmistelija

  • Susanna Pitkänen, palvelujohtaja, susanna.pitkanen@keusote.fi

Perustelut

Aikaisempi käsittely
Yhtymähallitus 25.10.2022

Valmistelija: Susanna Pitkänen

§ 110 Vastaus valtuustoaloitteeseen: Monialaista hoitoa pitkittyneeseen COVID-19- tautiin sairastuneille myös perusterveydenhuollossa

Vastaus Lepojärven aloitteeseen 
Long covidista puhutaan, kun covid-19 infektioon sairastumisen jälkeen potilaan oireet ovat kestäneet yli kolme kuukautta. Long covid-potilailla on HUS:in koronavirusinfektion pitkäaikaisoireiden poliklinikan mukaan hyvin moninaisia oireita ja oireilevista voidaan erottaa erilaisia potilasryhmiä. Potilaita voidaan tämänhetkisen tiedon mukaan hoitaa tehokkaasti käyttämällä yksilöllisiä hoitokeinoja ja moniammatillista kuntoutusta. 
Palvelun kohdentamisen tarve -esiintyvyys: Tällä hetkellä long covidille ei vielä ole omaa ICD-diagnoosikoodia, joten sen esiintyvyyttä Keusoten asukkaissa ei saada yksiselitteisesti selville. Oireenmukaisten diagnoosien kirjaaminen on aina epätarkkaa, minkä vuoksi esim. ristiintaulukoimalla nykyoireet ja aikaisempi sairastettu covid-infektio ei saatane myöskään tarkkaa tietoa long covidin esiintyvyydestä. Esiintyvyydessä joudutaan siksi tukeutumaan muihin selvityksiin ja arvioihin. Iso-Britannian terveysviranomaisten ylläpitämän kansallisen rekisterin mukaan vuoden 2021 lopussa n. 2 % väestöstä kärsi long covid:n eriasteisista oireista oman ilmoituksensa mukaan. Esiintyvyysluvut tulevat jatkossakin vielä muuttumaan. Keusotessa pitkittyneistä oireista kärsiviä olisi ym arvioon perustuen n. 4 000 hengellä. Heidän palvelujen käytöstä ei ole tietoa.
Ennuste: Tiedetään, että viruksen jälkeiset oireyhtymät paranevat useimmiten ajan kanssa. Aiemmat koronavirusten aiheuttamat SARS- ja MERS-epidemiat aiheuttivat pitkäaikaisoireita noin kolmasosalle potilaista, näin näyttäisi olevan myös covid-infektion jälkeen. Aiemmissa koronavirusepidemioissa pitkäaikaisoireita kokeneet kuntoutuivat ennalleen kuukausien tai viimeistään parin vuoden kuluessa. Erikoissairaanhoidossa voimakkaasti oireilevien ryhmäkuntoutuksella on saatu hyvät kokemukset. Hoidettavalle vertaistuki on tärkeää. Pienelle osalle potilaista jää kroonisen väsymysoireyhtymän kaltainen oirekuva. Kuitenkin kolmen kuukauden seurannassa paranemistrendi on hyvä: oirejaksot lyhenevät ja hyvän voinnin jaksot pitenevät.

Oireenmukainen hoito: Yleisimpiä oireita ovat mm. rintatuntemukset, hengenahdistus, uupumus, aivosumu, kipuoireet, rasitusväsymys, kehon pistely ja puutumisoireet. Joskus mukana on myös toiminnallista oirehdintaa.  Asiantuntijanäkemyksen mukaan oireita kannattaa ehdottomasti hoitaa. Oireenmukainen lääkitys ja muu oiretta helpottava hoito on yleinen lääketieteellinen käytäntö ja tarpeellinen silloin, kun potilaalla on arjen toimintakykyä haittaava tila, vaikkakaan hoito ei kohdistuisikaan oireiden taustalla olevaan syyhyn. Tämä on vallitsevan käytännön mukainen lääketieteellinen toimintatapa, kun oireen taustalla olevaa patofysiologista syytä ei tunneta riittävästi. Tällä hetkellä long covidista tehdään runsaasti tutkimusta sen mekanismien ja optimaalisen hoidon tunnistamiseksi.

Kuntoutus: Vaikka sairauden mekanismit tunnetaan vielä heikosti, ne ovat luonteeltaan korjautuvia. On tärkeää ylläpitää potilaan toivoa ja pyrkiä edistämään asteittaista kuntoutumista. Riittävä lepo ja vähittäinen aktiivisuuden lisääminen edistävät paranemista. Siirtyminen tilapäisesti osa-aikatyöhön voi olla tarpeen.

Tutkimustieto korostaa kuntoutuksen merkitystä oireista toipumisessa. Sairaalassa hoidetuilla potilailla on havaittu merkittävin oireiden paraneminen kuuden kuukauden kuluttua kotiutumisesta. Potilailla, jotka olivat saaneet kuntoutushoitoa sairaalahoidon jälkeen, tapahtui paranemista useammassa kuin yhdessä fyysisen toimintakyvyn osatekijässä. Sen sijaan potilailla, jotka eivät olleet päässeet kuntoutukseen, toimintakyvyn kohentuminen näkyi pelkästään lihaskunnon paranemisena.

Moniammatillinen hoito: Erikoissairaanhoidon poliklinikan kokemusten mukaan potilaat ovat tyytyväisiä moniammatilliseen lähestymistapaan, jossa eri työntekijöillä on oma roolinsa. Lääkäri antaa tietoa sekä toivoa psykoedukaation muodossa: hän kertoo, mitä sairaudesta tiedetään ja tuo esiin sen, että yleensä paranemisennuste on hyvä kuten muissakin infektion jälkeisissä oireyhtymissä. Oireenmukainen lääkitys esim. sydämentykytyksiin ja kroonisen kipuoireiden hoitoon suunnitellaan. Fysioterapeutti arvioi ja tukee toimintakykyä ja antaa esimerkiksi liikeohjeita: myös long covidiin liike on lääke. Jos potilaalla on mielenterveysoireita, esimerkiksi posttraumaattista stressiä, psykologin apu on tarpeen. Joskus tarvitaan mukaan sosiaalityötä.
Keusote palveluketju: Tämän uuden oireyhtymän hoidossa alueellisen palveluketjun suunnittelu ja sen mukainen hoito ja huolenpito ovat ajankohtaiset. Perustasolla eli terveyskeskuksissa ja työterveyshuollossa on oma hoitovastuunsa, ja HUS:n erikoissairaanhoitoon osa potilaista lähetetään ennalta sovittujen kriteerien perusteella. Hoitoa voidaan toteuttaa myös perusterveydenhuollossa erikoissairaanhoidon konsultaation tuella. Valtaosa pitkittyneeseen covid-19 sairastuneista potilaista hoidetaan perustasolla sen toimintamallin mukaisesti. 

Keusoten avosairaanhoidon moniammatillinen toimintamalli antaa hyvän rakenteellisen tuen hoitaa monialaista arviointia ja palveluja tarvitsevaa potilasta. Terveyskeskuksen lääkärin rooli on em. tiedon antamisen, kannustuksen ja kuntoutukseen ohjaamisen osalta oleellinen. Hän myös laatii hoitosuunnitelman. Tärkeää on, että potilaalle järjestetään rauhallinen vastaanottoaika.  Oma hoitaja /vastuuhoitaja koordinoi lääkärin suunnitelman mukaisesti eri ammattilaisten yhteistyötä. Oma hoitaja tuo turvallisuutta ja mahdollistaa hoidon jatkuvuutta, ja häneen potilas voi olla yhteydessä tarvittaessa lyhyelläkin viiveellä. 

Tiimissä ammattilaisina työskentelevät myös kuntoutuksen ammattilaiset, fysioterapeutti ja toimintaterapeutti, jotka osallistuvat potilaan toimintakyvyn arviointiin, kuntoutusuunnitelman laatimiseen ja järjestävät liikkeeseen ja liikkumiseen liittyvien ongelmien yksilöllisen tai ryhmäkuntoutuksen toteutuksen. Toimintakyvyn lisäämiseen tähtäävän kuntoutuksen periaatteiden mukaisesti toiminnassa seurataan ensisijaisesti yhdessä laadittujen tavoitteiden täyttymistä eikä niinkään kiinnitetä liikaa huomiota erilaisiin oireisiin. Kuntoutusohjelmaan kuuluu muun muassa hengitysharjoituksia ja lihaskuntoharjoitteita. Ohjautuminen fysioterapiaan tapahtuu moniammatillisen tiimin avulla tai asiakkaan oman kontaktin tai itse tekemän OmaOlon oirearvion perusteella.

Toimintaterapiassa arvioidaan, ohjataan ja neuvotaan asiakasta erilaisissa toiminnoissa. Toimintaterapian keinoja asiakkaan toimintamahdollisuuksien parantamiseksi ovat muun muassa päivittäisten toimintojen arviointi ja ohjaus, käden toimintojen arviointi ja kuntoutus, apuvälineiden tarpeen arviointi, näiden hankinta ja käytön opetus, asunnonmuutostöiden tarpeen arviointi ja suunnittelu sekä ohjaus, neuvonta ja konsultaatio. Omahoitaja ohjaa asiakkaan toimintaterapeutin vastaanotolle tai ohjautuminen voi tapahtua myös moniammatillisessa tiimissä toimivan muun ammattilaisen toimesta. Asiakas voi olla yhteydessä oman alueen toimintaterapeuttiin puhelimitse tai nettisivuilta löytyvän yhteystietolomakkeen kautta.  

Mikäli asiakas ei kykene asioimaan avoterveydenhuollon palveluissa ja asiakkaan itsenäinen toimintakyky ja kuntoutuminen on uhattuna, on asiakkaalla myös mahdollista saada kotiin arviointi- ja kotikuntoutuspalveluja.  Palvelua voidaan toteuttaa lääkärin, fysioterapeutin, toimintaterapeutin tai hoitohenkilökunnan moniammatillisen kuntouttavan työskentelyotteen avulla. Arviointi- ja kotikuntoutuspalvelu käynnistyy sote-ammattilaisen yhteydenoton perusteella. 

Terapeuteille ei ole tällä hetkellä vielä hankittu laajamittaisesti long covid-osaamiseen koulutusta. Kardiovaskulaarista toimintakykyä tarkkaillaan /testataan tarpeen mukaan kaikilla asiakkailla moniammatillisesti. Mikäli long covid aiheuttaa pysyviä muutoksia päivittäiseen toimintakykyyn arvioivat terapeutit moniammatillisen tiimin tuella mm. pienapuvälineiden ja kodin muutostöiden tarvetta. 
Monialaiseen toimintaan osallistuvat tarvittaessa myös Keusoten Mielenterveys- ja päihdepalvelujen ammattihenkilöt, esim. tilanteissa, joissa asiakkaalla on ahdistus- ja mielialaoireita.

Toiminnan kehittämisestä: STM:n rahoittamaan tulevaisuuden sotekeskushankeen yhtenä toimenpiteenä kehitetään Keusoten geneeristä monialaista toimintamallia. Tämän kehittämistyön yhteydessä tarkennetaan edellä kuvatun monialaisten toimijoiden toiminnan yhteensovittamista niin, että asiakkaan palvelukokemuksessa korostuu toiminnan jatkuvuus, yhtenäisyys ja sujuvuus. 

Sote-ammattilaisten kouluttautumista tunnistamaan, ymmärtämään ja hoitamaan moniammatillisesti longcovid potilaita tullaan lisäämään. 
Esityksen mukainen ryhmäkuntoutustoiminta toteutuu jo nykyisellään. Ryhmien määrää lisätään ja niiden sisältöä muokataan aina tarpeeseen perustuen.


Yhtymähallituksen päätösehdotus:
Yhtymähallitus päättää ehdottaa yhtymävaltuustolle, että se päättää

  • hyväksyä edellä annetun vastauksen valtuustoaloitteeseen sekä
  • todeta, ettei valtuustoaloite anna aihetta muihin toimenpiteisiin ja valtuustoaloite todetaan loppuun käsitellyksi

Lisäksi yhtymähallitus päättää tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta kokouksessa.

Päätös: Hyväksyttiin esityksen mukaan.

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Hallintosäännön 79 §:n mukaan esityslista, joka sisältää selostuksen käsiteltävistä asioista ja ehdotukset yhtymävaltuuston päätöksiksi,
lähetetään kokouskutsun yhteydessä, mikäli erityiset syyt eivät ole esteenä. Yhtymähallitus käsittelee asiaa kokouksessaan 25.10.2022 ja tekee silloin ehdotuksen yhtymävaltuustolle. Heti tämän jälkeen yhtymävaltuuston päätösehdotus asiassa täydennetään esityslistalle yhtymähallituksen tekemän päätöksen mukaiseksi.

Ehdotus

Yhtymävaltuusto päättää

  • hyväksyä edellä annetun vastauksen valtuustoaloitteeseen sekä
  • todeta, ettei valtuustoaloite anna aihetta muihin toimenpiteisiin ja valtuustoaloite todetaan loppuun käsitellyksi

Päätös

Hyväksyttiin esityksen mukaan.