Yhtymävaltuusto, kokous 27.10.2022

§ 41 Vastaus valtuustoaloitteeseen: Vasemmistoliiton valtuustoaloite vanhuspalveluista 11.2.2021

KEUDno-2021-2421

Valmistelija

  • Tiina Salminen, palvelujohtaja, tiina.salminen@keusote.fi

Perustelut

Aikaisempi käsittely
Yhtymähallitus 25.10.2022

Valmistelija: Tiina Salminen

§ 109  Vastaus valtuustoaloitteeseen: Vasemmistoliiton valtuustoaloite vanhuspalveluista 11.2.2021

11.2.2021 Vasemmistoliiton valtuustoaloite vanhuspalveluista 11.2.2021 §3

Valtuustoaloite iäkkäiden ihmisten tehostetun palveluasumisen paikkojen lisäämiseksi sekä selvitys ikääntyvien palvelutarpeista ja niihin vastaamisesta lähivuosina

Valtuustolle on jätetty kaksi ikäihmisiin liittyvää valtuustoaloitetta; 16.4.2020 on jätetty valtuustoaloite iäkkäiden ihmisten tehostetun palveluasumisen paikkojen lisäämiseksi ja 11.2.2021 selvitys ikääntyvien palvelutarpeista ja niihin vastaamisesta lähivuosina. Valtuustoaloitteisiin vastaaminen ei ole edennyt toivotulla tavalla ja koska molemmat aloitteet liittyvät samoihin palveluihin, niin niihin vastataan tällä yhdellä yhteisellä vastauksella.

Vuoden 2020 aloitteessa tuodaan esiin ikäihmisten kasvavaa määrää, kasvuun liittyvää asumispalvelujen tarpeen kasvua, ikäihmisten hoivaan liittyneitä epäkohtia sekä valvontaa ja laadun parantamisen tarvetta. Aloitteessa nostetaan esiin vanhusten ostopalvelujen tuntuvat, jopa 25 % korotukset sekä kuntayhtymän omien ympärivuorokautisten paikkojen riittämättömyys. Aloitteessa esitetään tehostetun asumispalvelupalvelupaikkojen tuntuvaa lisäämistä joko rakentamalla, vuokraamalla tai remontoimalla.

Vuoden 2021 aloitteessa tuodaan lähtökohtahuolena esiin sekä asumispalvelujen että kotihoidon asiakasmäärän huolestuttava lasku vuosien 2019 ja 2020 mittauksiin liittyen. Aloitteessa kysytään syitä laskeviin trendeihin ja pyydetään selvitystä palvelutarpeen muutoksista lähivuosina, miten tarpeeseen on pystytty ja pystytään jatkossa vastaamaan? 

Aloitteissa esitettyjä lukuja on syytä ensin hieman tarkentaa. Vuoden 2020 aloitteessa mainittu hintojen korotus sopimuskauden vaihtuessa oli ennakkoarvio siinä vaiheessa, kun hankinnasta oltiin tekemässä päätöstä. Myöhemmin, kun korotuksen toteutumaa laskettiin isolla volyymillä, niin korotusprosentiksi muodostui hieman reilu 10 %. Vastaavasti vuoden 2021 aloitteessa asumispalvelujen asiakasmääriä/ -paikkoja on tulkittu oikein, sillä ne on poimittu poikkileikkaustietona ko. vuosien viimeisinä päivinä. Kotihoidon ja omaishoidon luvut on sen sijaan ilmoitettu yhtäaikaisina asiakkaina yhdeltä poikkileikkauspäivältä. Luvut ovat juuri sillä hetkellä kotihoidon käyntilistoilla olevista asiakkaista sekä kotona hoidettavista omaishoidon asiakkaista, jolloin luvut ovat ainoastaan suuntaa antavia, koska asiakkaita on tuolloin hoidettavana esim. ensihoidon toimipisteessä tai sairaala-, akuutti- tai kuntoutusosastojaksoilla ja, jolloin he ovat saattaneet kuitenkin olla kotiutumassa vielä saman päivän iltana. Näin ollen nämä luvut eivät anna toisiinsa nähden yhteismitallista kokonaiskuvaa ko. palvelujen asiakasmäärän pienenemisestä. 

Vaikka tehostetun palveluasumisen hinnat nousivat uuden sopimuskauden taitteessa 10 %, on kuluvan vuoden aikana noussut kustannuspaine suurempi kuin kertaakaan 2000-luvulla. Nousupaine koostuu erityisesti hoitajamitoituksen noususta, henkilöstön saatavuushaasteisiin vastaamisesta sekä nousseista elin- ja käyttökustannuksista. Lopullisista korotusprosenteista päätettäessä on hyvä huomioida samojen kustannusnousujen kuormittavan myös Keusoten omaa palvelutuotantoa, joten verrokkikohde on helposti löydettävissä.

Jo nykyinen vanhuspalvelulaki sekä 1.1.2023 voimaan tuleva uusi laki korostavat kotona asumisen ensisijaisuutta ja yhteisöllisiä monimuotoisia asumisen ja palvelun ratkaisuja. Monimuotoinen asuminen tarkoittaa sitä, että yhteisöllistä asumista ja ympärivuorokautista palveluasumista voidaan toteuttaa samaan rakennuskokonaisuuteen kuuluvissa tiloissa ilman tiukkaa rajausta omiin yksiköihin kuten nykyisin. Yhteisöllinen asuminen tarkoittaa nykyistä palveluasumista ja ympärivuorokautinen palveluasuminen nykyistä tehostettua palveluasumista. Lailla ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista, niin kutsutulla vanhuspalvelulailla, on tarkoitus turvata iäkkäiden henkilöiden perustuslain mukainen oikeus välttämättömään huolenpitoon ja riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä vahvistaa asiakas- ja potilasturvallisuutta sekä asiakkaiden yhdenvertaisuutta. Pitkäaikaista hoitoa ja huolenpitoa turvaavat sosiaali- ja terveyspalvelut on toteutettava niin, että iäkäs henkilö voi kokea elämänsä turvalliseksi, merkitykselliseksi ja arvokkaaksi.

Keusoten palvelujen verkoston suunnittelussa tullaan huomioimaan tulevan lain vaatimukset ikääntyneiden asumispalvelujen osalta sekä Keusoten väestöennusteet ikääntyneiden osalta. Palvelujen peittävyyttä tarkastellaan sekä kunta- että Keusotetasolla. Tulevaisuuden palvelurakennetta vuoteen 2030 suunniteltaessa on Keusotessa arvioitu, että tehostettu palveluasuminen tulee yli 75-vuotiaiden osalta laskemaan 7 %:sta - 3 %:iin, kun taas palveluasuminen lisääntymään 0,4 %:sta – 2 %:iin, kuten myös kotihoito, omaishoito ja perhehoito yhteensä 11 %:sta – 21 %:iin.  Samanaikaisesti, kun peilataan yli 75-vuotiaiden asukkaiden määrän lisääntymistä Keusoten käytettävissä oleviin omiin ja ostettuihin tehostetun palveluasumisen ja palveluasumisen paikkoihin, niin paikat näyttäisivät riittävän ennustetulla väestönkasvulla 5,3 % peittävyyteen. 

Haasteita tässä ajassa tuottaa henkilöstövajauksista johtuen käytöstä pois olevat tehostetun palveluasumisen paikat. Tämä koskee erityisesti ostopalveluja, sillä esim. Keusoten alueella joudutaan jatkuvasti pitämään noin 50 paikkaa tyhjänä, koska yksiköihin ei ole saatu palkattua riittävää määrää hoitohenkilökuntaa. Keusoten omat paikat pidetään koko ajan täynnä ja asiakasvaihdoksiin liittyvillä käytännöillä varmistetaan korkea käyttöaste. 

Pitkäaikaishoidosta on Keusoten aikana luovuttu kokonaan. Hyvinkään (Alahovi) paikkojen sulkeutuessa kasvatettiin tehostetun palveluasumisen ostoja, Mäntsälän (Kotokartano) tilat mahdollistivat yksikön muuttamisen tehostetun palveluasumisen yksiköksi ja Nurmijärven (Kiljavan sairaalan pitkäaikaisosasto Attendon tuottamana ja Toreenin talo) osalta lisättiin tehostettujen asumispalvelupaikkojen ostamista. Keusoten alueella tällä hetkellä käyttämättä olevat paikat tulevat jollakin aikajänteellä ja lähinnä hoitajatilanteen kohentumisen myötä paljolti täyttymään Keusoten asukkaista. Asiakasmäärä vaihtelee kuukausittain palvelujen ostoista riippuen. Painetta ostoihin tulee välillä myös ryppäinä sairaaloissa palveluasumispaikkaa odottavista. 
Ikäihmisten asumispalvelujen yhtälö näyttääkin kohdanneen lainsäädännön, hintojen korotuspaineen, hoitajien riittämättömyyden, asumispalvelupaikkojen käyttöasteen ja taloudellisten realiteettien ristipaineen vieläkin kovemmin kuin on osattu varautua. Kun tähän vielä lisätään ikäihmisten omaisten suunnalta tuleva sosiaalinen paine ympärivuorokautisten paikkojen määrän lisäämiseksi, niin tehtyjen aloitteiden tausta-ajatukseen on helppo samaistua. 

Kun arvioidaan kotona asumista tukevien palvelujen puolta, niin henkilöstön saatavuuden vaikeudet näyttäytyvät myös siellä suurena haasteena. Henkilöstön riittämättömyys on aiheuttanut viime aikoina sen, että on jouduttu myös kotiin vietäviä palveluja ajoittain ja tilapäisesti supistamaan. Kotihoidon pienentyneet asiakkuusmäärät selittyvät myös sillä, että kotihoidon palvelun pääsykriteereitä on tiukennettu ja eniten palvelua tarvitsevia asiakkaita on sijoittunut seuraavalla palveluportaalle asumispalvelujen piiriin. 

Keusoten kotihoidossa on tehty lujasti työtä sen eteen, että toimintaa on saatu tehostettua ja käytettävissä olevat resurssit mahdollisimman hyvin hyödynnettyä. Tyypillisimmät kehittämistoimet ovat keskittyneet työaika-, työtapa- ja tehtäväjärjestelyihin. Lisäksi palveluvalikoimaan on tullut läsnäpalvelua täydentävää etähoivapalvelua, jonka käyttö on lisääntyvää ja kustannustehokasta, koska palvelun avulla pystytään huolehtimaan yllättävän monenlaista tarpeista. Muutos on vaatinut uudenlaista ajattelua ja sopeutumista eritoten henkilökunnan ja omaisten puolelta – ikäihmiset ovat ottaneet laitteet ja palvelun vastaan yllättävän helposti. Myös ikäihmisten palveluissa sähköisten ja monimuotoisten palvelujen osalta uudistuva lainsäädäntö edellyttää nousujohteisuutta. 
Keusoten alueelle on rakentunut viime vuosina joitakin uusia asumispalveluja tarjoavia yksiköitä. Niihin liittyen on Keusoten vaade rakentajien suuntaan ollut, että palvelurakennetta tulee keventää ja monipuolistaa ikäihmisille suunnatun asumisen osalta. Koko sote-sektoria koskeva, pitkään kehitteillä ollut rakennemuutos on varmasti omalta osaltaan vaikuttanut siihen, että omia asumispaikkojen lisäämiseen tähtääviä hankkeita ei Keusoten ja omistajakuntien kesken syntynyt ennen lain vahvistamista – saati vahvistamisen jälkeen. Keusoten alueelle tullaan tarvitsemaan ympärivuorokautista asumista varmastikin jonkin verran lisää, mutta kuitenkin maltillinen määrä yli 75-vuotiaiden väestökasvuun suhteutettuna.

Keusotessa on jonkin verran pohdittu, josko asumispalveluiden sijaan ympärivuorokautisen kotihoidon turvin voitaisiin vaikuttaa kotona asuvien ikäihmisten määrän kasvuun tulevaisuudessa. Tässä onnistuminen edellyttää varhaisen tuen toimien tehostamista, tukipalveluiden monimuotoistamista sekä omaishoidon tuen ja perhehoidon merkittävä kasvua siten, että säännöllisen kotihoidon piirissä olevien ikäihmisten määrä pysyy noin 12 %:ssa.  Omaishoitajien jaksamisen tukemiseen tulee panostaa jatkossakin kuten myös kuntoutuksellisten palveluiden kehittämiseen.

Ikäihmisten taloudellisen tilanteen kohentumisen myötä on heidän mahdollisuutensa selkeästi parantuneet ostaa kotiin tuotettavia palveluja yksityisiltä palveluntarjoajilta. Hyöty on suurin varsinkin silloin, kun kunto on jo selkeästi heikentynyt, mutta he eivät vielä ylitä Keusoten palveluihin pääsyn kriteereitä. Toisaalta silloin, kun he pääsevät palvelujen piirin, pystytään heille tarjoamaan aiempaa paremmat valintamahdollisuudet palveluntuottajan kohdalla palvelusetelin avulla niin kotihoidon, omaishoidon vapaiden, palveluasumisen kuin tehostetun palveluasumisen osalta.

Liite    Valtuustoaloitteet iäkkäiden ihmisten tehostetun palveluasumisen paikkojen lisäämiseksi sekä selvitys ikääntyvien palvelutarpeista ja niihin vastaamisesta lähivuosina

Yhtymähallituksen päätösehdotus
Yhtymähallitus päättää ehdottaa yhtymävaltuustolle, että se päättää

  • hyväksyä edellä annetun vastauksen valtuusto aloitteeseen sekä
  • todeta valtuustoaloitteet samalla loppuun käsitellyiksi

LIsäksi yhtymähallitus päättää tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta kokouksessa.

Käsittely:

Esittelijä muutti asian liitteenä olevasta powerpoint -esityksestä sivulta, jonka otsikko on "Miten lisääntyneeseen palvelutarpeeseen vastataan?" toisen asiakohdan alla oleva lause  "..ja sitä vahvasti täydennetään ostopalveluilla" korvataan ilmaisulla "ja sitä täydennetään make or buy -analyysin perusteella"

Päätös: Hyväksyttiin esityksen mukaan.

--------------------------------------------------------------------

Hallintosäännön 79 §:n mukaan esityslista, joka sisältää selostuksen käsiteltävistä asioista ja ehdotukset yhtymävaltuuston päätöksiksi,
lähetetään kokouskutsun yhteydessä, mikäli erityiset syyt eivät ole esteenä. Yhtymähallitus käsittelee asiaa kokouksessaan 25.10.2022 ja tekee silloin ehdotuksen yhtymävaltuustolle. Heti tämän jälkeen yhtymävaltuuston päätösehdotus asiassa täydennetään esityslistalle yhtymähallituksen tekemän päätöksen mukaiseksi. 
 

Ehdotus

Yhtymävaltuusto päättää:

  • hyväksyä edellä annetun vastauksen valtuustoaloitteeseen sekä
  • todeta valtuustoaloitteet samalla loppuun käsitellyiksi.

 

Päätös

Hyväksyttiin esityksen mukaan.