Yhtymähallitus, kokous 8.12.2020

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 182 Palvelujen järjestämis- ja tuottamissuunnitelma 2020-2025

KEUDno-2019-1754

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Päivi Tarsia, talous- ja hallintojohtaja, paivi.tarsia@keusote.fi

Perustelut

Kuntayhtymän yhtymästrategia 2020-2025 on hyväksytty yhtymävaltuustossa 23.10.2019. Yhtymästrategia ja kuntayhtymän palvelulupaus ovat palvelujen järjestämis- ja tuottamissuunnitelman lähtökohtana. Kuntayhtymän palvelujen tulee olla asiakaslähtöisiä, vaikuttavia ja laadukkaita, ja ne tulee tuottaa kustannustehokkaasti.


Palvelujen järjestämis- ja tuottamissuunnitelmassa on tarkoitus linjata mm.  tarkoituksenmukaisimpia palvelujen tuottamistapoja ja palvelutasoa. Työ etenee rinnan palveluverkkosuunnittelun kanssa.  Suunnitelman on tarkoitus valmistua kevään 2020 aikana. Suunnitelma laaditaan vuoteen 2025 saakka.
 

Ehdotus

Esittelijä

Pirjo Laitinen-Parkkonen, kuntayhtymän johtaja, pirjo.laitinen-parkkonen@keusote.fi

Yhtymähallitus päättää käynnistää palvelujen järjestämis- ja tuottamissuunnitelman valmistelun ja nimeää hankkeelle poliittisen ohjausryhmän.

Päätös

Hyväksyttiin esityksen mukaan.

Ohjausryhmään nimettiin jäseniksi Annika Kokko (varalla Mika Mäki-Kuhna), Irma Pahlman (varalla Aki Korpela), Helinä Perttu (varalla Eemeli Peltonen), Aila Koivunen (varalla Arto Lindberg), Tapio Havula (varalla Erkki Laukkanen), Juha Virkki (varalla Liljan-Kukka Runolinna) ja Sirkka Rousu (varalla Kallepekka Toivonen).

Valmistelija

Sirpa Salinto, kehittämispäällikkö, sirpa.salinto@keusote.fi

Perustelut

Perustelut

Keski-Uudellamaalla toteutettiin hallinnollinen sote-integraatio perustamalla sote-kuntayhtymä 2018. Vuoden 2019 alusta kuntayhtymä on vastannut sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta.  Jotta kuntayhtymä voi saavuttaa taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteensa, on tarpeen vahvistaa toiminnan ohjausvoimaa ja selkiyttää järjestämiseen ja tuottamiseen liittyviä rooleja. Palvelujärjestelmän ohjausvoiman ja järjestämisosaamisen vahvistamiseen ajavat sote-uudistuksen ohella myös lainsäädännöstä riippumattomat globaalit megatrendit – kuten kuntien taloudellisen kantokyvyn kehitysnäkymät, väestön ikääntyminen, nuorten mielenterveysongelmat, digitalisaatio – jotka vaativat uuden tyyppisiä palvelutuotantotapoja ja innovaatioita. Kuntayhtymän ohjausvoiman vahvistamisella sekä järjestä-tuottaja roolien toiminnallisella selkeyttämisellä pyritään parempaan kokonaiskuvan hahmottamiseen, suurempaan liikkumavaraan palvelujen kokonaissuunnittelussa sekä joustavampaan palvelutuotantoon. Toisin kuin aiemmissa valtakunnallisissa kokeiluissa sekä aiemman hallituksen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksissa tähdättiin järjestäjän ja tuottajan hallinnolliseen ja organisatoriseen erottamiseen, niin Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän järjestämis- ja tuottamisuussuunnitelman lähtökohtana on toiminnallisten kokonaisuuksien optimaalinen muodostaminen ja järjestäjäosaamisen vahvistaminen osana kuntayhtymän johtamista. 

Kuntayhtymän yhtymähallitus teki päätöksen Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän järjestämis- ja tuottamissuunnitelman 2020-2025 laadinnan käynnistämisestä 29.10.2019 (§ 146).

Suunnitelman laadinta

Yhtymähallituksessa nimettiin poliittisen ohjausryhmän jäsenet. Poliittisen ohjausryhmän tehtävänä on ollut valvoa, neuvoa sekä tukea omalta osaltaan suunnitelman laadinnan etenemistä. Ohjausryhmä kokoontui seitsemän kertaa.

Järjestämis- ja tuottamissuunnitelman laadinnassa hyödynnettiin valtakunnallisia, järjestämiseen liittyviä materiaaleja sekä ryhmittelyä järjestäjän vastuulla olevista eri tehtäväkokonaisuuksista. Sisältö, Keusote-malli, tuotettiin vastuuviranhaltijoiden toimesta ohjausryhmän ohjauksessa.

Palvelutuotannon operatiivisen tason johtamisella ja siihen liittyvällä osaamisella on organisaatioissa ja julkisessa päätöksenteossa pitkät perinteet. Järjestäjän rooli ja siihen tarvittava osaaminen on ilmiönä abstraktimpi ja asiana uudempi ja siksi laadintaprosessin aikana järjestettiin yhteistyössä NHG:n kanssa johtoryhmälle, yhtymähallitukselle ja yhtymävaltuustolle luennot järjestäjänäkökulmasta kuntayhtymässä. Tavoitteena oli muun muassa tarkentaa perusteita, miksi ja mihin palvelujärjestelmän strategista ohjausta ja järjestäjä - näkökulmaa tarvitaan.     

Asiakirjan ehdotettu sisältö

Järjestämis- ja tuottamissuunnitelmassa 2020-2025 kuvataan kuntayhtymän yhteistyöverkoston ohjausmalleja sekä järjestämisen ja tuottamisen periaatteita, toiminnallisia rooleja ja vastuita Keusote-mallilla toteutettuna. Suunnitelmassa kuvataan myös järjestäjän ja tuottajan vastuut eri tehtäväalueilla sekä tavoitteet järjestäjäosaamisen vahvistamiselle. Järjestäjän tavoiteasetanta eri osa-alueilla tarkennetaan tämän asiakirjan hyväksymisen jälkeen laadittavassa palvelujärjestelmäsuunnitelmassa, joka tuodaan erikseen päätöksentekoon. Samalla tarkennetaan ohjausfoorumien kokonaisuus sekä niiden tehtävät järjestäjän ja tuottajan toiminnallisia rooleja vasten. 

Ehdotus

Esittelijä

Pirjo Laitinen-Parkkonen, kuntayhtymän johtaja, pirjo.laitinen-parkkonen@keusote.fi

Yhtymähallitus päättää esittää yhtymävaltuustolle, että yhtymävaltuusto hyväksyy Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän järjestämis- ja tuottamissuunnitelman vuosille 2020-2025 liitteen mukaisesti.

Päätös

Asia päätettiin palauttaa uudelleen valmisteltavaksi.

Valmistelija

  • Päivi Tarsia, talous- ja hallintojohtaja, paivi.tarsia@keusote.fi

Perustelut

Kuntayhtymän jäsenkuntia pyydettiin antamaan lausuntonsa valmistellusta järjestämis- ja tuottamissuunnitelmasta 25.11.2020 mennessä. Kaikki jäsenkunnat antoivat lausuntonsa. Lausunnot ja niistä koottu yhteenveto ovat liitteinä. Alla on kuvattu keskeisimpiä nostoja kuntien lausunnoista.

Hyvinkään ja Mäntsälän lausunnoissa on viitattu järjestäjän ja tuottajan organisatoriseen eriyttämiseen tai sitä koskevaan organisaatiomuutokseen. Suunnitelman lähtökohtana ei kuitenkaan ole organisatorinen eriyttäminen vaan toiminnallisten kokonaisuuksien optimaalinen muodostaminen. Palvelutuotannon operatiivisen tason johtamisella ja siihen liittyvällä osaamisella on organisaatioissa ja julkisessa päätöksenteossa pitkät perinteet. Järjestäjän rooli ja siihen tarvittava osaaminen on ilmiönä abstraktimpi ja asiana uudempi.  Suunnitelman tavoitteena on toimia välineenä johtamisen kehittämisessä selkeyttämällä nykyisiä vastuita ja rooleja sekä vahvistamalla järjestäjäosaamista suunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden mukaisesti. Järjestäjän ja tuottajan organisatorista eriyttämistä ei suunnitelmassa esitetä.

Pornaisten lausunnossa on viitattu ”tämän hetken haastavaan taloustilanteeseen, jossa tarvitaan kehittämis- ja tuottavuustoimenpiteiden taloudellisten ja toiminnallisten vaikutusten arviointia sekä ennakoivaa talouden seurantaa koko kuntayhtymän, mutta myös kuntakohtaisella tasolla”. Samaan aihealueeseen on viitattu myös muiden kuntien lausunnoissa.

Järvenpään lausuntoon on kirjattu, että ” Roolitusten odotetaan tuottavan taloudellisia hyötyjä omistajille. Taloudellisten vaikutusten arvioinnin pitää sisältyä suunnitelmaan ” Mäntsälän lausuntoon on vastaavasti kirjattu, että ”yhtymästrategiassa tai järjestämissuunnitelmassa on linjattava palvelusuunnitelma, mitä palveluja tuotetaan omana tuotantona, missä käytetään ostopalveluja”.  Järjestäjän tavoitteita eri osa-alueilla tarkennetaan tämän asiakirjan hyväksymisen jälkeen laadittavassa palvelujärjestelmäsuunnitelmassa, joka tuodaan erikseen päätöksentekoon. Siinä otetaan kantaa palvelun tuotannon tapoihin ja taloudellisiin vaikutuksiin.

Nurmijärven lausunnossa on kiinnitetty huomiota kunnan roolin näkymiseen suunnitelmassa.  Lausunnon mukaan kuntayhtymän järjestämisen ja tuottamisen ohjausjärjestelmän kuvauksessa kuvassa 7 ”kunta on sijoitettu palvelutuottajatasolle, lähinnä väestön hyvinvoinnin edistämisen yhteistyötehtävän näkökulmasta. Kunnan rooli on yhtymän toiminnan rahoittajana huomattavasti keskeisempi, mikä tulisi näkyä myös kuvassa”. Kuvassa jäsennetään kuntayhtymän sisäisen järjestämisen ja tuottamisen rooleja. Kunnat vaikuttavat luottamushenkilöidensä kautta päätöksentekoon tuleviin asioihin. Lisäksi suunnitelman kohdassa 2.3.4 on kuvattu kuntien ja kuntayhtymän yhteistyön eri tasot, jossa mm. kuntajohtajien neuvottelukunta on hallintosäännön mukaisessa roolissa neuvoa antavana toimielimenä erityisesti alueellisen ja taloudellisen näkökulman esiin tuomisessa. Keskeisenä tavoitteena on talouden ja toiminnan säännöllinen ja ennakoiva seuranta kunnan ja kuntayhtymän johdon yhteistyönä.

Tuusula lausuntoon on kirjattu, että ” Tiedolla johtamisen – kokonaisuus on keskeinen edellytys kuntayhtymän tavoitteiden saavuttamiselle. Samoin kuin eri tehtäväkokonaisuuksien alla kuvatut tavoitteet ovat hyviä ja kannatettavia. Keskeistä on varmistaa tavoitteiden toteuttaminen yksityiskohtaisemmissa suunnitelmissa ja toteutuksessa. Osaamisen varmistaminen ja resurssien oikea kohdentaminen edellyttänee vahvaa henkilöstöjohtamista”. 

Lähipalvelujen tarkoituksenmukainen suunnittelu osana palveluverkkosuunnitelmaa nostettiin esiin kolmessa lausunnossa.

Muut lausunnoissa esitetyt kommentit ja tarkennukset eri aihealueista huomioidaan järjestämis- ja tuottamissuunnitelman toimeenpanossa ja palvelujärjestelmäsuunnitelman laadinnassa.
 

Ehdotus

Esittelijä

  • Pirjo Laitinen-Parkkonen, kuntayhtymän johtaja, pirjo.laitinen-parkkonen@keusote.fi

Yhtymähallitus päättää esittää yhtymävaltuustolle, että yhtymävaltuusto hyväksyy Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän järjestämis- ja tuottamissuunnitelman vuosille 2020-2025 liitteen mukaisesti.

 

Kokouskäsittely

Eemeli Peltonen esitti Pauliina Naalan kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteluun. Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty  kannatettu esitys asian palauttamisesta uudelleen valmisteluun, on asiasta äänestettävä. Ne, jotka kannattivat asian käsittelyn jatkamista, äänestivät JAA. Ne, jotka kannattivat asian palauttamista  uudelleen valmisteluun, äänestivät EI. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 11 JAA-ääntä ja 8 EI-ääntä. 

Päätös

Hyväksyttiin esityksen mukaan.

Kokouskäsittely

Eemeli Peltonen esitti Pauliina Naalan kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteluun. Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty  kannatettu esitys asian palauttamisesta uudelleen valmisteluun, on asiasta äänestettävä. Ne, jotka kannattivat asian käsittelyn jatkamista, äänestivät JAA. Ne, jotka kannattivat asian palauttamista  uudelleen valmisteluun, äänestivät EI. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 11 JAA-ääntä ja 8 EI-ääntä. 

Äänestystulokset

  • Jaa 11 kpl 58%

    Aki Korpela, Annika Kokko, Paula Vilhunen, Anna Helin, Juha Virkki, Heta Ravolainen-Rinne, Mari Keturi, Tapio Havula, Kallepekka Toivonen, Kati Lepojärvi, Ruut Sjöblom

  • Ei 8 kpl 42%

    Erkki Laukkanen, Pauliina Naala, Helinä Perttu, Eemeli Peltonen, Maiju Tapiolinna, Virpi Räty, Arto Järvinen, Arto Lindberg