Perustelut
Keski-Uudenmaan vastaanottopalvelujen valinnanvapauskokeilun päättyessä syksyllä 2019 kuntayhtymä selvitti palvelusetelin käytön mahdollisuuksia Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän lääkäri – hoitaja vastaanottopalveluissa. Yhtymävaltuusto (27.6.2019/§ 24) hyväksyi yhtymähallituksen (18.6.2019 / § 93) esityksen mukaisesti palvelusetelin käytön lääkäri-hoitaja vastaanottopalveluja täydentävänä palveluna. Arvioitavana oli kolme vaihtoehtoista toimintamallia. Hyväksytyn toimintamallin mukaan palveluseteli olisi mahdollistanut asiakkaan hoidon kokonaisvastuun. Palvelusetelitoimintaan ei ilmoittautunut yhtään palvelutuottajaa, jonka vuoksi lääkäri-hoitaja vastaanottopalvelujen palveluseteliä ei ole otettu käyttöön.
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä linjaa, että hyvinvointialue voi tuottaa asiakkaalle annettavia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja sekä niiden käyttöön liittyvää muuta tukea hankkimalla niitä yksityiseltä palveluntuottajalta sopimukseen perustuen, jos niiden hankkiminen yksityiseltä palveluntuottajalta on tarpeen tehtävien tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi. (612 / 2021 / 12 §). 12 §:ssä määritellään lisäksi, mitä hyvinvointialue ei saa hankkia yksityiseltä palveluntuottajalta. Tästä esimerkkinä Terveydenhuoltolain 50 §:ssä tarkoitettuja kiireellisen hoidon ja päivystyksen palveluja lukuun ottamatta mainitun pykälän 2 momentissa tarkoitettua perusterveydenhuollon päivä- ja ilta-aikaista kiireellistä vastaanottotoimintaa.
Kuntayhtymän asukasmäärä kasvaa n. 0,5 % /vuosi ja etenkin sen yli 75- vuotiaiden osuus kasvaa. Vuoden 2018 palvelukäytön toteuman perusteella arvioitiin, että julkisen palvelukysynnän vuosittainen kasvu olisi n. 1 % ja terveysasemapalvelujen kysyntä kasvaisi vuoteen 2025 mennessä noin 10 % ja yli 75-vuotiaiden ikäryhmässä yli 50 %. Palvelutarpeen kasvuun vastaamiseksi on arvioitu, että vuoteen 2025 mennessä omassa toiminnassa tarvittaisiin 23 lääkärin ja hoitajan lisäystä tai 5 milj. euron bruttokustannuskasvua, jotta saatavuus olisi säilynyt vuoden 2019 tasolla.
Keusoten lääkäri-hoitaja vastaanottojen toteutunut asiakkaiden ja kontaktien määrän kasvu oli vuosina 2019 -2021 merkittävä n. 36 % molempien osalta. Palvelun käytön kasvua siivitti koronapandemiaan liittyvät kontaktit ja rokotustoiminta vuonna 2021. Pandemian ensimmäisen aallon yhteydessä 2020 asiointi hiipui hetkellisesti. Tästäkin huolimatta vastaanottotoiminnan asiakkaiden määrä kasvoi myös vuosina 2019-2020 liki 8 % ja kontaktien määrä n. 14 %.
Palvelutarpeen kasvuun on pystytty vastaamaan lähes ilman henkilöstölisäystä, kun ei huomioida pandemian hallintaan liittyvää lisäpalveluja. Ilman lisäresurssia koronapandemian hallintatoimenpiteitä ei olisi pystytty toteuttamaan tai vaihtoehtoisesti perustoimintaa olisi pitänyt oleellisesti supistaa. Kasvavaan kysyntään on pystytty vastaamaan lisäämällä maksimaalisesti oman toiminnan tuottavuutta ja panostamalla ennaltaehkäisyyn. Toimintatapoja kehittämällä lääkärivastaanotolle pääsee aikaisempaa nopeammin. Uudistettu hoitotakuulainsäädäntö astunee voimaan keväällä 2023. Kiireetön lääkärivastaanotto toteutuu kuntayhtymässä pääsääntöisesti 3 päivän sisään. Useiden eri kehittämistoimenpiteiden myötä yhteispäivystyksen käyttö on vähentynyt, mutta ruuhkautuu herkästi poikkeamatilanteissa.
Toimintatapojen kehittymisestä huolimatta palvelun saavutettavuus ja saatavuus ovat herkästi haavoittuvia kysynnän vähänkin kasvaessa tai tilanteessa, jossa on henkilöstövajausta. Samoin yksittäistapauksissa voi olla huomattavia poikkeamia saavutettavuudessa ja saatavuudessa. Oman toiminnan joustovara on pientä ja nopeasti käyttöönotettavia muita joustomekanismeja ei ole. Kuntayhtymä on kilpailuttanut lääkäri- ja hoitaja henkilöstövuokrapalvelut ja ostaa etälääkäripalvelua. Näillä mekanismeilla ei pystytä riittävästi vastaamaan nopeasti kehittyviin tai lyhytkestoisiin kysynnän vaihteluihin tai henkilöstöpuutoksiin. Poikkeamatilanteet heikentävät asukkaiden yhdenvertaisten palvelujen saatavuutta ja aiheuttavat palvelunsisältöön laadullista vaihtelua. Usein toistuvat saavutettavuuden ja saatavuuden poikkeamat altistavat asukkaita käyttämään yhteispäivystystä epätarkoituksenmukaisesti. Ilmiö on selvästi nähtävissä etenkin Hyvinkäällä.
Palvelusetelitoimintaa esitetään otettavaksi käyttöön tilanteissa, jossa potilaalla on hoidon tarpeen arvion perusteella tarve päästä viikon sisään lääkärin läsnävastaanotolle, kyseessä on episodityyppinen sairauden hoidon tarve, eikä kuntayhtymän terveysasemilla ole mahdollista toteuttaa palvelua riittävän nopeasti.
Palvelusetelitoiminnan päätavoitteena on: 1) taata palveluiden saavutettavuus ja saatavuus ilman lisäinvestointeja tiloihin tai henkilöstöön, 2) luoda ketterä mekanismi palvelukysynnän hallintaan, jotta kaikissa tilanteissa voidaan toteuttaa palveluja lainsäätäjän edellyttämällä tavalla 3) turvata hoidon laatu kysyntäruuhkienkin aikana, 4) vahvistaa peruspalveluja, jotta potilaiden ei tarvitse hakeutua päivystykselliseen palveluun.
Uusi palvelusetelitoiminta otettaisiin käyttöön elokuussa 2022, ja se rahoitettaisiin vuoden 2022 loppuun saakka käyttötaloudesta. Lähtökotaisesti palvelusetelin käytön tulee olla omaan toimintaan nähden kustannusneutraalia ja sen kokonaisarvoksi arvioidaan vuonna 2022 n. 0,55 miljoonaa euroa. Vuoden 2023 osalta palvelusetelin käytön resursointi valmistellaan osana talousarviovalmistelua. Mikäli nyt esitetty palvelusetelitoiminta hyväksytään, Palvelusetelin tarkka arvo määritellään palveluntuottajaehdokkaiden kanssa käytävän vuoropuhelun jälkeen. Palvelusetelin arvo tuodaan erikseen yhtymähallituksen hyväksyttäväksi.
Vastaanottopalvelujen palvelusetelitoimintaa ohjaa palvelukohtainen sääntökirja. Palvelusetelin yleinen sääntökirja on hyväksytty 2021 yhtymähallituksessa ja sitä sovelletaan nyt esitettyyn vastaanottopalvelujen palvelusetelitoimintaan.
Päätös
Hyväksyttiin esityksen mukaan.