Yhtymähallitus, kokous 12.4.2022

Perustelut

Alueellinen hyvinvointisuunnitelma määrittelee, mitä Keski-Uudenmaan sote kuntayhtymä tekee yhdessä muiden toimijoiden kanssa asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi sekä eriarvoisuuden vähentämiseksi. Hyvinvointisuunnitelma kuvaa alueellista yhteistyötä, jonka tavoitteena on tuottaa hyvinvointi- ja terveyshyötyä alueen asukkaille. Hyvinvointisuunnitelma täydentää ja tukee kuntien omaa hyvinvointityötä alueillaan. Alueellinen hyvinvointisuunnitelma on yksi Keski-Uudenmaan sote kuntayhtymän strategiaa toimeenpanevista asiakirjoista.

Keski-Uudenmaan sote kuntayhtymän alueen hyvinvointisuunnitelman valmistelusta vastaa ulkoinen integraatiotiimi. Alueellista hyvinvointisuunnitelmaa on valmisteltu yhteistyössä Keski-Uudenmaan sote kuntayhtymän tulosyksiköiden ja päättäjien sekä alueen eri toimijoiden kanssa, mm. kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työn vastaavat, yhdistykset ja järjestöt sekä kuntalaiset. Hyvinvointisuunnitelman raportointi tavoitteittain toteutuu tilinpäätöksen yhteydessä alueellisessa hyvinvointikertomuksessa ja osana kuntayhtymän strategiaa.

Nykytilan perusteella voi todeta, että keski-uusimaalainen voi keskimäärin hyvin. Kuntien välillä kuitenkin on eroja esimerkiksi toimeentulon niukkuudessa ja osallisuudessa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmasta yhteisiä alueellisia haasteita ovat väestön liikkumattomuus, ylipainoisten ja diabeteksen (2 tyyppi) määrän kasvu, mielenterveyden häiriöt ja päihteiden käytön lisääntyminen. Näihin haasteisiin vastaa alueellinen hyvinvointisuunnitelma tavoitteillaan ja toimenpiteillään. Laajempana näkökulmana on ehkäistä ongelmia ennen niiden syntymistä.

Keski-Uudenmaan sote kuntayhtymän hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen neljä (4) tavoitetta ovat:

• Sähköisen omahoidon ja asioinnin lisääminen
• Kansansairauksien ennaltaehkäisy
• Hyvinvointi ja terveyserojen kaventaminen
• Osallisuuden lisääminen

Alueellisessa hyvinvointisuunnitelmassa painotetaan näistä tavoitteista kansansairauksien ennaltaehkäisyä sekä hyvinvoinnin ja terveyserojen kaventamista siten, että sähköinen omahoito ja asiointi sekä osallisuus ovat em. tavoitteissa mukana. Alueellisen hyvinvointisuunnitelman tavoitteet ovat, että alueen asukkaiden:

1. Sairastavuus vähenee 
2. Liikunta lisääntyy vähän liikkuvien ja liikkumattomien parissa
3. Ylipainoisten ja lihavien määrä laskee
4. Yksinäisyyden kokemus vähenee
5. Sähköinen omahoito ja asiointi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä lisääntyy
6. Mielenterveysongelmien määrä vähenee
7. Päihteiden (nikotiinituotteet, alkoholi, huumeet) käyttö vähenee

Jokaiselle tavoitteelle luodaan toimenpidetaulukot, joissa kuvataan yksityiskohtaisesti toimijoiden vastuut ja aikataulut. Lisäksi järjestetään tarpeen mukaan ilmiötyöpajoja, joiden avulla tunnistetaan, määritellään ja identifioidaan ilmiöön (esim. yksinäisyys) liittyvät tavoitteet, toimenpiteet ja vastuut. Ensimmäinen ilmiötyöpaja järjestetään tammikuussa 2020. Jokaisen tavoitteen konkreettiset toimenpiteet pyritään kohdentamaan huomioiden erityisesti riskiryhmiin kuuluvat henkilöt (positiivinen kohdentaminen).

Perustelut

Perustelut

Alueellinen hyvinvointisuunnitelma määrittelee, mitä Keski-Uudenmaan sote- kuntayhtymä tekee omana toimintanaan sekä yhdessä muiden toimijoiden kanssa asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi sekä eriarvoisuuden vähentämiseksi. Hyvinvointisuunnitelma kuvaa alueellista yhteistyötä, jonka tavoitteena on tuottaa hyvinvointi- ja terveyshyötyä alueen asukkaille. Hyvinvointisuunnitelma täydentää ja tukee kuntien omaa hyvinvointityötä alueillaan. Alueellisella hyvinvoinnin ja terveydenedistämistyöllä on merkitystä syntymässä olevien kustannusten ennaltaehkäisyssä sekä tuottavuuden parantamisessa. Keski-Uudenmaan sote- kuntayhtymän alueellinen hyvinvointisuunnitelma 2020-2025 hyväksyttiin kuntayhtymän valtuustossa 19.12.2019, §50.

Hyvinvointisuunnitelman raportointi tavoitteittain toteutuu tilinpäätöksen yhteydessä alueellisessa hyvinvointikertomuksessa ja osana kuntayhtymän strategiaa. Terveydenhuoltolain (1326/2010/12§) mukaan laaja hyvinvointikertomus tulee tehdä valtuustokausittain. Keski-Uudenmaan sote kuntayhtymän alueellinen hyvinvointikertomus 2020 on tehty suppeana ja laaja hyvinvointikertomus tuodaan päätöksentekoon v. 2022.

Vuosi 2020 tullaan muistamaan koronaepidemiasta, joka vaikutti laajasti myös keskiuusimaalaisten hyvinvointiin ja terveyteen. Vuoden aikana jouduttiin tekemään muutoksia palvelutuotantoon ja esimerkiksi toimintoja keskitettiin epidemian hoidon kannalta tärkeisiin palveluihin. Näillä toimenpiteillä oli vaikutusta myös alueelliseen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työhön. Toisaalta epidemian aikana toimijoiden välinen yhteistyö syveni ja toimijat tulivat enemmän tietoisiksi toistensa tekemästä työstä. Toisaalta taas monet suunnitellut toimenpiteet lykkääntyivät ja niiden toteutus siirtyi tulevaisuuteen. Koronaepidemian negatiivisista vaikutuksista kuntalaisten hyvinvoinnille on jo jotain näyttöä, mutta pitkäkestoisiin vaikutuksiin tulee varautua tulevaisuuden alueellisessa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työssä. Koronaepidemiaan liittyviä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannalta merkittäviä huomioita ovat mm. liikunnan lisääntyminen osalla ja osalla taas väheneminen, osalla päihteiden käyttö kasvoi ja osalla väheni, koettu yksinäisyys sen sijaan lisääntyi eri ikäryhmissä, taloudelliset haasteet kasvoivat esimerkiksi työllisyystilanteen muutosten vuoksi ja hoitovelka sosiaali- ja terveyspalveluissa (ml. erikoissairaanhoito) on kasvanut koronaepidemian aikana. 

Hyvinvoinnin tilan kehittyminen alueellisen hyvinvointisuunnitelman tavoitteiden suhteen on vuoden 2020 osalta haasteellista johtuen valtakunnallisen indikaattoritiedon päivittymisen puutteesta ja Koronaepidemian vaikutuksista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työhön. Jatkossa Keusoten tietoaltaasta saatava tieto tulee merkittävästi täydentämään ja nopeuttamaan tiedonkeruuta. 

Alueellisen hyvinvointikertomuksen kautta raportoidaan myös kuntayhtymän Osallisuusohjelman 2020-2025 toteutumista. Osallisuusohjelmaa on toimeenpantu kuntayhtymän sisällä eri menetelmin. Osallisuuden edistämiseen kehitettiin v. 2020 aikana Osallisuuspeli työyhteisöjen käyttöön. Kuntien työntekijöille suunnattuja Kohtaamisen tueksi -koulutustilaisuuksia järjestettiin kevään aikana ja niihin osallistui yhteensä noin 100 henkilöä. Kohtaamisen tueksi -koulutukset oli tarkoitettu erityisesti niille kuntien työntekijöille, jotka tekivät koronaepidemian alkuvaiheessa ikääntyneille suunnattuja puhelinsoittoja. Vuonna 2020 aloitettiin erityisesti ”osallisuus palvelujen kehittämisessä”- osa-alueeseen kohdistuva asukaskehittäjätoiminta. Vuoden aikana asukaskehittäjäksi ilmoittautui yli 200 alueen kuntalaista, joista iso osa pääsi heti mukaan palvelujen kehittämiseen. Osallisuuden toteutumisessa keskeistä on kohdatuksi ja kuulluksi tuleminen palvelutilanteessa. Kuulluksi tulemista turvaamaan Keusotessa on mahdollista järjestää dialogisia verkostopalavereita. Osallisuusohjelman toimeenpanoon vaikutti koronaepidemiaan liittyvät rajoitukset ja useampi suunniteltu tilaisuus jouduttiin siirtämään vuodelle 2021.

Perustelut