Sosiaali- ja terveydenhuollon jaosto, kokous 27.4.2021

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 52 Tartuntatautilain 58 §:n mukaisen päätöksen (KEUDno-2021-6990) kumoaminen

KEUDno-2021-6990

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Paula Kosonen, tartuntataudeista vastaava lääkäri, paula.kosonen@keusote.fi

Perustelut

Tartuntatautilaki

Tartuntatautilain (1227/2016) 1 §:n mukaan lain tarkoituksena on ehkäistä tartuntatauteja ja niiden leviämistä sekä niistä ihmisille ja yhteiskunnalle aiheutuvia haittoja. Tartuntatautilain 58 §:n mukaan, kun laajaa tartunnan vaaraa aiheuttava yleisvaarallinen tai yleisvaaralliseksi perustellusti epäilty tartuntatauti on todettu tai sen esiintyminen on perustellusti odotettavissa, kunnan tartuntatautien torjunnasta vastaava toimielin voi päättää toimialueellaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden, oppilaitosten, päiväkotien, asuntojen ja vastaavien tilojen sulkemisesta sekä yleisten kokousten tai yleisötilaisuuksien kieltämisestä. Edellytyksenä on lisäksi, että toimenpide on välttämätön yleisvaarallisen tai yleisvaaralliseksi perustellusti epäillyn tartuntataudin leviämisen estämiseksi. 

Aluehallintovirasto voi tehdä alueellaan vastaavat päätökset silloin, kun ne ovat tarpeen usean kunnan alueella. Tartuntatautilain edellä tarkoittamat kunnan tartuntatautien torjunnasta vastaavan toimielimen päätökset tehdään enintään yhden kuukauden ajaksi. Toimenpiteet on heti lopetettava, kun tartunnan vaaraa ei enää ole.

Tartuntatautilain 91 §:n mukaisesti voidaan lain 58 §:ssä tarkoitettu päätös panna täytäntöön heti muutoksenhausta huolimatta.

Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymän toimialueella eli Hyvinkään, Järvenpään, Nurmijärven, Tuusulan, Mäntsälän ja Pornaisten alueella tartuntataudeista vastaava toimielin on Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymän sosiaali- ja terveydenhuollon jaosto. 

Perusopetuslaki

Perusopetuksessa lähtökohta on lähiopetuksena annettava opetus. Perusopetuslain 29 §:n mukaan oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön.  Perusopetuslain 30 §:n mukaan opetukseen osallistuvalla on työpäivinä oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. 

Perusopetuslakiin väliaikaisesti ajalle 1.1.-31.7.2021 lisätyn 20 a §:n 1 momentin mukaan, jos opetusta ei tartuntatautilain 58 §:n nojalla annetun päätöksen johdosta voida järjestää turvallisesti lähiopetuksena koulussa tai muussa opetuksen järjestämispaikassa, voidaan opetuksessa siirtyä opetuksen järjestäjän päätöksellä poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin. Oppilaan oikeus opetukseen tulee turvata myös poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden aikana. Muutoksen tarkoituksena on mahdollistaa paikallinen päätöksenteko, jolla perusopetuksen järjestäminen voidaan hoitaa turvallisesti myös epidemian aikana. Poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtymistä koskeva päätös voidaan tehdä enintään yhdeksi kuukaudeksi kerrallaan. Päätös poikkeuksellisista opetusjärjestelyistä voidaan panna täytäntöön lainvoimaa vailla olevana.

Poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden aikana opetusta voitaisiin järjestää osittain tai kokonaan muuna kuin lähiopetuksena, etäyhteyksiä hyödyntäen. Opetusta voitaisiin toteuttaa esimerkiksi etäyhteyksiä hyödyntävän ja lähiopetuksen ns. yhdistelmämallin mukaisesti, jossa etäyhteyksiä hyödyntävää opetusta ja lähiopetusta vuoroteltaisiin viikoittain tai muulla opetuksen järjestäjän soveltuvaksi arvioimalla rytmillä. Opetuksen järjestäjän päätös poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtymisestä voisi koskea esimerkiksi yksittäistä koulua tai kaikkia opetuksen järjestäjän kouluja tai toimipisteitä.

Poikkeukselliset opetusjärjestelyt eivät voi koskea esiopetuksen oppilaita, perusopetuksen 1-3 vuosiluokkien oppilaita, erityisen tuen päätöksen saaneita oppilaita, pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaita eikä valmistavan opetuksen oppilaita. Näiden oppilaiden opetus järjestetään lähiopetuksena.

Vaikka tartuntatautilain 58 §:ssä mainitaan nimenomaisesti vain toimintayksiköiden, koulujen jne. sulkeminen, on perusopetuslain 20 a §:n säätämistä koskevien lain esitöiden perusteella nähtävissä, että myös tilojen osittainen sulkeminen samoin kuin edellytysten asettaminen tilojen käytölle on mahdollista. Perusopetuslain 20 a §:n säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä (HE 218/2020) on todettu, että pykälän 1 momentissa ehdotetaan, että opetuksen järjestäjä voisi siirtyä poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin, jos tartuntatautilain mukainen tartuntatautiviranomainen antaisi tartuntatautilain 58 §:n nojalla päätöksen opetukseen käytettävien tilojen sulkemisesta osittain tai kokonaan, tai jos opetuksessa ei voitaisi noudattaa päätökselle mahdollisesti asetettuja ehtoja. Lisäksi edellytyksenä olisi, että opetuksen järjestäminen ei olisi turvallista ja poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtyminen olisi välttämätöntä. Poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin voitaisiin siirtyä vain tartuntatautitilanteessa. 

Kuuleminen olisi saattanut vaarantaa tämän päätöksen tarkoituksen toteutumisen, ja siitä johtuva viivästyminen olisi aiheuttanut huomattavaa haittaa ihmisten terveydelle ja yleiselle turvallisuudelle, minkä vuoksi hallintolain (434/2003) 34 §:n 2 momentin 4 kohdan nojalla asiassa ei ole suoritettu kuulemista. 

Epidemiologinen arviointi

Suomen tilanne

Tartuntataudeista annetun valtioneuvoston asetuksen 1 §:n 1 momentin 14 kohdan mukaan uuden SARS-CoV-2:n aiheuttama infektio on yleisvaarallinen tartuntatauti. Maailman terveysjärjestö WHO on julistanut SARS-CoV-2 -viruksen aiheuttaman Covid-19 -taudin pandemiaksi 11.3.2020. Suomen koronatartuntojen  ilmaantuvuusluku on 6.4.2021 THL Koronakartan mukaan 134,5/100 000/14 vrk. Tartuntamäärät ovat laskeneet 15.3.21 jälkeen. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä koronatartuntoja todettiin eniten viikolla 10, 3104 kpl. Sen jälkeen tapausmäärät ovat pienentyneet kolmen viikon ajan (vko 11; 2850 tartuntaa, vko 12; 2494 tartuntaa, vko 13; 1868 tartuntaa).

Tilanne Keski-Uudellamaalla

Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymän alueella epidemiologinen tilanne muuttui 25.1.2021 alkaen nopeasti epäsuotuisaan suuntaan ja todetut COVID-19-tapaukset lisääntyivät. Edellinen voimakkaita rajoitustoimia alueella vaatinut tartunta-aalto asettui 25.12.2020 mennessä ja sen jälkeen tartuntoja esiintyi alueella maltillisesti 38-56 tapausta viikkoa kohden ja ilmaantuvuus laski matalimmillaan 41/ 100 000/ 14 vrk tasolle.

Viikossa aikavälillä 25.1.-31.1.21 tartuntoja todettiin jo 113. Tartuntamäärät kasvoivat viikko viikolta ja ilmaantuvuus nousi korkeimmilleen aikavälillä 22.2.-7.3.2021 ollen 160.5/ 100 000/ 14 vrk. Sen jälkeen tartuntamäärä laski hetkellisesti 124 tapaukseen viikossa, jonka jälkeen kolmen perättäisen viikon aikana tartuntojen kokonaismäärä on noussut joka viikko. Viikolla 13 (29.3.-4.4.21 tartuntoja todettiin 166 kpl ja kahden viikon (22.3.-4.4.21) ilmaantuvuusluku on 154/100 000/ 14 vrk.

Tartuntojen ilmaantuvuus on vaihdellut Keusoten kunnissa viimeisen 2,5 kuukauden aikana:

Järvenpäässä tartunnat lisääntyivät selvästi 25.1. alkaen ja niitä oli eniten 10.2. Sen jälkeen tartunnat ovat vähentyneet ja ilmaantuvuus on nyt 144/100 000/14 vrk.

Nurmijärvellä tartunnat lisääntyivät 1.2. alkaen ja ilmaantuvuus on nyt 142/100 000/14 vrk.

Hyvinkäällä ilmaantuvuus lähti nousemaan vasta 24.2.21, ollen nyt 137/100 000/14 vrk.

Tuusulassa oli korkeamman ilmaantuvuuden jakso 21.1.-23.2., jonka jälkeen ilmaantuvuus laski ja nousi uudestaan korkeimmilleen 1.4.21. Ilmaantuvuus on nyt 273/100 000/14 vrk.

Mäntsälässä tartunnat lisääntyivät 26.1.21 ja 11.-15.3. esiintyi ryvästymää, mutta nyt ilmaantuvuus on laskenut lukuun 48/100 000/14 vrk.

Pornaisissa ilmaantui tartuntatapauksia 27.1 alkaen, ajoittain tartuntoja ei tullut juurikaan, nyt ilmaantuvuus on 99/100 000/14 vrk.

Tuusulassa koronatartuntojen ilmaantuvuus on nyt lähellä pääkaupunkiseudun suurten kuntien ilmaantuvuuksia (Helsinki 326/100 000/14 vrk, Vantaa 319/100 000/14 vrk ja Espoo 252/100 000/14 vrk) ja Keravaa (363/100 000/14 vrk).

Alueemme tartunnoista muuntovirusepäilyjä seulontatestien perusteella on 50-70% tartunnoista ja näistä valtaosa vahvistuu sekvensoinnin myötä muuntoviruksiksi. Vallitseva muuntovirus on UK-variantti. Koronatestejä otetaan HUSLABin mukaan 4400-5200 kpl viikossa. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä erikoissairaanhoidon osastoilla oli 6.4.2021 86 koronapotilasta.

Tartuntojen läheteistä yleisin on perheenjäsen. Noin joka viides ei tiedä mistä tartunta olisi voinut tulla. Yleisiä tunnettuja tartunnanlähteitä ovat muu läheinen sukulainen tai ystävä. Tartunnanlähteenä työpaikkaa epäile useimmiten rakennustyömaalla työskentelevä, myös asennustyö ammattina korostuu tartunnan saaneissa. Ajankohtaisesti Tuusulassa Vaunukankaan päiväkodissa on todettu 10 tartunnan ryväs, jossa tartunnoista 7 on lapsilla ja 3 aikuisilla. Ketjuun liittyy lisäksi 7 muuta tartuntaa perheissä.

Joukkoaltistumisia (10 tai enemmän altistunutta) oli vuodenvaihteen suvantovaiheessa 2-3 viikossa. 25.1.21 alkaen joukkoaltistumisten määrä nousi 9-16 tapaukseen viikossa, eniten tapauksia oli viikolla 1.-7.3.21. Sen jälkeen joukkoaltistumisia oli kahden viikon ajan vain viisi viikossa, kunnes määrä lisääntyi jälleen, viimeisen kahden viikon aikana 26 tartunnan saanutta altisti kukin enemmän kuin 10 ihmistä.

Joukkoaltistumisia esiintyy etenkin päiväkodeissa ja alakouluissa tilanteissa, joissa maskeja ei ole käytetty. Viime viikolla joukkoaltistumisia tapahtui etenkin Tuusulassa Vaunukankaan päiväkodissa (useita), Riihikallion koulussa kahdessa ryhmässä, sekä Kellokosken ja Rusutjärven kouluissa. Nurmijärvellä joukkoaltistumisia tapahtui Klaukkalan koulussa ja koulukuljetuksessa ja Hyvinkäällä Hyvinkään koulussa.

Tartunnanjäljitys on ruuhkautunut tartuntamäärien noustessa ja joukkoaltistumisten yleistyessä. 6.4. (klo20) 14 tartunnansaaneen henkilön tartunnanjäljitystä ei oltu vielä tehty, useimmat olivat kuitenkin saaneet yhteydenoton tartunnanjäljityksestä tekstiviestillä. Osa tartunnan saaneista oli jo valmiiksi karanteenissa. Muualla kuin Keusoten kunnissa altistuneita Keusoten kuntien asukkaita on käsittelemättä yli 200. Useimmiten he ovat saaneet karanteenisoiton muusta kunnasta, mutta eivät aina ja tarvitsevat karanteenitodistuksen. Tartunnanjäljityksen henkilökuntaa on lisätty ja lisätään edelleen, tartunnanjäljitystyöhön palkattuja työntekijöitä on nyt 30. Tavoiteltavaa olisi, että jäljitys pystyttäisiin tekemään vuorokauden kuluessa, jotta karanteeni ja eristystoimet ehtisivät hillitsemään tartuntojen leviämistä tehokkaasti. Karanteeniin ulkopuolisten kuntien toimesta asetetut tulisi käsitellä myös pikaisesti, sillä joukossa voi olla tapauksia, jotka eivät ole saaneet riittävää ohjantaa ja altistuneet odottavat tartuntatautipäivärahan anomiseksi tarvittavaa viranhaltijapäätöstä.

Muuntovirus ja yläkouluikäiset

Vuoden 2021 aikana on todettu, että koronaviruksen muuntovirusvariantit leviävät myös HUS—alueen väestöön. Virusvarianttien yleistymisen on arvioitu olevan merkittävä epidemian kiihtymistä edesauttava tekijä ulkomaisten kokemusten mukaan. On arvioitu, että varianttien yleistyessä rajoitustoimia voitaisiin tarvita enemmän epidemian hallitsemiseksi. Varianttien tunnistamiseen on aloitettu käyttämään HUS-alueella kahdenlaista seulontatestiä. Keusoten alueen positiivisia koronanäytteitä on seulontatestattu enenevästi alkuvuoden aikana.

10-19- vuotiaiden ikäluokassa testivarmennetuista koronatartunnoista muuntovirusseulontatesti on viitannut muuntoviruksen mahdollisuuteen lisääntyvässä määrin. Aikavälillä 1.1.-1.4.2021 ikäluokan positiivisista testituloksista muuntovirusepäilyjä on ollut 54% (113 muuntovirusepäilyä, näytteiden kokonaismäärä 210). Aikavälillä 1.3.-1.4.2021 muuntovirusepäilyjä on näytteistä 82% (84 muuntovirusepäilyä, näytteiden kokonaismäärä 102). Virusmuunnosten lopullinen tunnistaminen vaatii sekvensointitutkimusta, minkä tekeminen on seulontatestiä huomattavasti hitaampaa. Valmiita sekvensointituloksia alueemme näytteistä on eniten viikolta kuusi ja sen jälkeisistä näytteistä sekvensointituloksia on valmistunut hyvin vähän vielä.  Yleisin muuntovirus 10-19 -vuotiailla on brittivariantti ja ko. ikäluokan sekvensointituloksia on 1.1.-1.4.2021 valmistunut vasta 22, joista 13 on brittivarianttia. Tosiasiallisesti emme esimerkiksi tiedä, missä määriin tuloksista paljastuu mitäkin varianttia ja mitä se tosiasiallisesti tarkoittaa epidemian leviämisen kannalta. Jo nyt on havaittu, että lasten koronavirustartunnat ovat lisääntyneet vuoden 2021 aikana ja esimerkiksi päiväkotilapsilla on todettu tartuntaryvästymiä alueellamme. Tällaiset löydökset viittaavat siihen, että variantit voivat levitä lapsissa ja nuorissa aiempaa helpommin, mikä voi vaikuttaa tartuntojen leviämiseen myös yläkouluissa.

Altistumistilanteet yläkouluissa

Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymän toimialueen kunnissa yläkouluissa tapahtuneita joukkoaltistumisia on tapahtunut 20 kertaa aikavälillä 16.9.2020-2.3.2021. Joukkoaltistuminen tarkoittaa tilanteita, joissa tartunnan saanut on ollut tartuttavuusajalla koulussa ja ns. lähikontakteiksi arvioituja henkilöitä on 10 tai enemmän. Tämän lisäksi on tapahtunut koulualtistumisia, joissa altistuneiden määrä on ollut tätä pienempi ja joita ei sen vuoksi ole laskettu mukaan joukkoaltistumistilanteisiin. Yläkoulujen oppilaille ja opettajille annettiin maskisuositus alueella 23.11.2020. Lisääntynyt maskien käyttö on vähentänyt altistuneiksi katsottujen lukumäärää, mutta maskien käytön yleisyys vaihtelee yläkoulujen, luokkien ja yksilöiden välillä.

Joukkoaltistumisien määrät Keusoten yläkouluissa:

Syyskuu 2020: 3

Lokakuu 2020: 0

Marraskuu 2020: 5

Joulukuu 2020: 5

Tammikuu 2021: 1

Helmikuu 2021: 7

Maaliskuu 2021: 1

Eniten joukkoaltistumisia on tapahtunut marras-joulukuussa 2020 ja helmikuussa 2021. Altistumistilanteiden lukumäärät korreloivat tartuntojen yleiseen ilmaantuvuuteen, epidemia-aaltoihin. Yläkoulut siirtyivät etäopetukseen maanantaina 8.3., joten koulualtistumisia ei ole voinut tapahtua perjantain 5.3. jälkeen ja tämä näkyy maaliskuun luvuissa. Etäopetukseen siirtymisellä on näin ollen nähtävissä selkeä vaikutus joukkoaltistumistilanteiden vähenemisessä. Altistumistilanteissa karanteeniin asetetut on ohjattu testaukseen. Testissä käyminen on suositus ja useimmat käyvät ainakin yhdessä testissä, mutta kaikki eivät käy testissä suosituksesta huolimatta.

Koulu tartunnanlähteenä ja muut tartunnanlähteet

Aikavälillä 1.9.2020-31.3.2021 Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymän alueen kuntien 10-19 -vuotiaiden tartunnanlähteistä 35 % tapauksessa ei ole tietoa tai riittävää varmuutta. Tapauksissa 39 %:ssa tartunnanlähde on samassa taloudessa asuva toinen henkilö. 7.4 %:ssa tapauksista muu lähipiiri ja 6.8 %:ssa tapauksista peruskoulu. Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymässä käytetään HUS-tietohallinnon Haavi-ohjelmistoa ja valitettavasti teknisistä syistä tietojärjestelmästä ei voi saada raporttitietoa erikseen ylä- ja alakouluista tai pienemmillä ikäryhmäjaoilla.

THL:n koulutartuntojen tutkimuksessa (https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tilannekatsaus-koronaviruksesta/koulujen-koronavirustartunnat) karanteeniin asetettujen jatkotartunnat olivat yläkouluissa vähäisiä, mutta tartunnat ovat kuitenkin lisääntyneet tammi-helmikuussa 2021 verrattuna vuoden 2020 tartuntoihin. Jatkotartuntoja koulualtistumisissa on tullut elokuun 2020 ja helmikuun 2021 välillä kesimäärin 1.3 %:lla, mutta tammi-helmikuuta tarkastellessa jatkotartuntoja on 2.1-2.2 %:lla. THL on päivittänyt helmikuun tiedot 30.3.2021 ja maaliskuulta tietoja ei ole vielä käytettävissä. Muuntovirukset ovat yleistyneet enenevässä määrin alkuvuodesta 2021 lukien ja sen vaikutuksesta Suomalaisiin koulualtistumisiin on ollut rajallisesti tietoa.

Koulualtistumisissa jatkotartuntoja on tullut vähän, mutta niitä kuitenkin tapahtuu. Esimerkiksi viimeisimmässä alueemme yläkoulussa tapahtuneessa joukkoaltistumisessa Kellokosken koulussa karateeniin asetettiin 11 oppilasta, josta 10 kävi testissä ja kaksi todettiin positiiviseksi.

Tartuntoja, joiden lähdettä ei tiedetä, on vaikea torjua kohdennetusti. Yläkouluikäiselle perhe ja lähimmät ystävät ovat merkittävin tartuntariski. Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymän alueella on suositus välttää kokoontumista yksityistilaisuuksiin ja ko. ikäluokalle on mahdollistettu yksilöharrastaminen, mutta ei ryhmäharrastamista sisätiloissa. Ikäluokkaan tartuntojen rajoittamiskeinoja on rajallisesti.

Alueelliset muut suositukset ja päätökset yläkoulujen sulusta ja etäopetuksesta                         

Keusoten alueen yläkoululaiset ovat olleet etäopetuksessa 8.3.21 alkaen.

HUS-Uusimaa pandemiakoordinaatioryhmässä HUS on 25.3.2021 ja 30.3.2021 suosittanut yläkoulujen etäopetuksen jatkamista Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella. Yläkoulujen osalta sulkua on suositeltu 11.4.2021 saakka.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on antanut 31.3.2021 Helsingin- ja Uudenmaan alueen kunnille määräyksen yläkoulujen tilojen sulkemisesta 11.4.21 saakka. 

6.4.2021 HUS-Uusimaa pandemiakoordinaatioryhmässä ei esitetty aluehallintovirastolle enää yhteistä toivetta yläkoulujen sulkemisen jatkamiseksi. Asiaan vaikutti se, että pääkaupunkiseudun koronaryhmä (Helsinki, Espoo ja Vantaa) on jo aiemmin tehnyt ehdollisen päätöksen, jossa yläkouluissa palataan ns. hybridi/vuorotteluopetukseen mikäli tartuntamäärät laskevat ja 6.4.21 tiedon mukaan tartuntamäärät ovat laskemassa. Näin olleen mahdolliset sulkupäätökset jäivät kuntien päätettäväksi.

Johtopäätökset

Yläkoululaiset ovat olleet etäkoulussa 8.3.21 lukien. Voidaan arvoida, että etäopetuksen pitkittyessä siitä oppilaille aiheutuvat haitat kasvavat ja ilmenevät esimerkiksi oppimisen vaikeuksina ja mielialaoireiluna. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiirin alueella tartuntamäärät ovat nyt selvästi laskemassa ja on todennäköistä, että myönteinen kehitys tulee heijastumaan myös Keski-Uudellemalle. Vaikka Keusoten ilmaantuvuus ei ole lähtenyt vielä laskuun, kokonaisarvion perusteella voidaan pitää perusteltuna sitä, että oppilaitokset avataan osittaiselle lähiopetukselle.  Osittainen lähiopetus vähentää yhtäaikaa paikallaolevaa oppilasmäärää, tuo tilojen käyttöön väljyyttä ja rajaa joukkoaltistusten määrää verrattuna täysimääräiseen lähiopetukseen. Edellä oleva ja Keski-Uudenmaan tartuntojen nousu huomoiden voidaan pitää välttämättömänä sitä, että yläkouluihin kohdistetaan osittaisia sulkutoimenpiteitä.

 

Ehdotus

Esittelijä

Erja Pentti, palvelujohtaja, erja.pentti@keusote.fi

Sosiaali- ja terveydenhuollon jaosto päättää, 

  1. rajoittaa Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymän alueella sijaitsevien perusopetuslain mukaista perusopetusta antavien yläkoulujen tilojen käyttöä siten, että ajalla 12.4.-9.5.2021 tiloja voi opetuksessa käyttää yhtä aikaa maksimissaan kaksi vuosiluokkatasoa, kuitenkin siten, että ajalla 12.4.-18.4.2021 tiloja voi käyttää yhtä aikaa vain yksi vuosiluokkataso.
  2. että päätös on voimassa 12.4-9.5.2021 tai kunnes asiasta päätetään toisin.

Päätös

Hyväksyttiin esityksen mukaan.

Valmistelija

  • Paula Kosonen, tartuntataudeista vastaava lääkäri, paula.kosonen@keusote.fi

Perustelut

Asian tausta

Maailman terveysjärjestö WHO julisti koronavirusepidemian pandemiaksi 11.3.2020. Tartuntataudeista annetun valtioneuvoston asetuksen (146/2017) 1 §:n 1 momentin 14 kohdan mukaan muu uuden koronavirustyypin aiheuttama vaikea infektio on yleisvaarallinen tartuntatauti.

Keski-Uudenmaan sote- kuntayhtymän sosiaali- ja terveydenhuollon jaosto on päätöksellään 7.4.2021 § 42 päättänyt rajoittaa kuntayhtymän alueella sijaitsevien perusopetuslain mukaista perusopetusta antavien yläkoulujen tilojen käyttöä siten, että ajalla 12.4.-9.5.2021 tiloja voi käyttää yhtä aikaa maksimissaan kaksi vuosiluokkatasoa, kuitenkin siten, että ensimmäisellä viikolla (12.-18.4.2021) tiloja voi käyttää vain yksi vuosiluokkataso. Päätös on voimassa 12.4.-9.5.2021 tai kunnes toisin päätetään.

Kuuleminen

Oppilaiden ja heidän huoltajiensa kuuleminen olisi saattanut vaarantaa tämän päätöksen tarkoituksen toteutumisen, ja siitä johtuva viivästyminen olisi aiheuttanut huomattavaa haittaa ihmisten terveydelle ja yleiselle turvallisuudelle, minkä vuoksi hallintolain (434/2003) 34 §:n 2 momentin 4 kohdan nojalla asiassa ei ole suoritettu kuulemista.

Lainsäädäntö

Tartuntatautilain (1227/2016) 1 §:n mukaan lain tarkoituksena on ehkäistä tartuntatauteja ja niiden leviämistä sekä niistä ihmisille ja yhteiskunnalle aiheutuvia haittoja. 

Tartuntatautilain 58 §:n mukaan, kun laajaa tartunnan vaaraa aiheuttava yleisvaarallinen tai yleisvaaralliseksi perustellusti epäilty tartuntatauti on todettu tai sen esiintyminen on perustellusti odotettavissa, kunnan tartuntatautien torjunnasta vastaava toimielin voi päättää toimialueellaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden, oppilaitosten, päiväkotien, asuntojen ja vastaavien tilojen sulkemisesta sekä yleisten kokousten tai yleisötilaisuuksien kieltämisestä. Edellytyksenä on lisäksi, että toimenpide on välttämätön yleisvaarallisen tai yleisvaaralliseksi perustellusti epäillyn tartuntataudin leviämisen estämiseksi. 

Tartuntatautilain edellä tarkoittamat kunnan tartuntatautien torjunnasta vastaavan toimielimen päätökset tehdään enintään yhden kuukauden ajaksi. Toimenpiteet on heti lopetettava, kun tartunnan vaaraa ei enää ole.

Tartuntatautilain 91 §:n mukaisesti voidaan lain 58 §:ssä tarkoitettu päätös panna täytäntöön heti muutoksenhausta huolimatta.

Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymän toimialueella eli Hyvinkään, Järvenpään, Nurmijärven, Tuusulan, Mäntsälän ja Pornaisten alueella tartuntataudeista vastaava toimielin on Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymän sosiaali- ja terveydenhuollon jaosto. 

Epidemiologinen arvio

Keusoten alueen kunnissa yläkoulut palasivat etäopetuksesta lähi- ja etäopetuksen vuorotteluun 12.4.2021. Ensimmäisellä viikolla lähiopetuksessa oli yksi vuosiluokka-aste ja sen jälkeen lähiopetuksessa on voinut olla enintään kaksi vuosiluokka-astetta. Kahden viikon aikana Suomen, Helsingin ja Uudenmaan sekä Keusoten koronatartunnat ovat vähentyneet huomattavasti. 26.4.2021 koronatartuntojen ilmaantuvuus on THL koronakartan mukaan Suomessa 67,9 tartuntaa 100 000 asukasta kohden 14 vuorokaudessa ja Helsingissä ja Uudellamaalla 115,9 tartuntaa 100 000 asukasta kohden 14 vuorokaudessa.

Lähi- ja etäopetuksen vuorotteluun alkaessa edeltävän kahden viikon (29.3.-11.4.2021) ilmaantuvuusluku Keusoten alueella oli 150 tartuntaa 100 000 asukasta kohden 14 vuorokaudessa ja edeltävän viikon (5.-11.4.2021) tartuntojen kokonaismäärä oli 129 kpl. 

Tartuntojen kokonaislukumäärä Keusoten alueella oli 12.-18.4.2021 80 kpl ja 19.-25.4.2021 57 kpl ja kahden viikon ilmaantuvuusluku (12.-25.4.2021) on 69 tartuntaa 100 000 asukasta kohden 14 vuorokaudessa. Kuntakohtaiset kahden viikon ilmaantuvuusluvut 100 000 asukasta kohden ovat nyt:

  • Järvenpää 47
  • Tuusula 83
  • Nurmijärvi 87
  • Hyvinkää 51
  • Mäntsälä 29
  • Pornainen 296

Pornaisten kaikki edeltävän kahden viikon aikana todetut tartunnat (15 kpl) liittyvät yhteen tunnettuun tartuntaketjuun, jonka vuoksi alakoulun luokka ja esikouluryhmä on asetettu karanteeniin. Tartuntoja ei ole todettu yläkoululaisilla ja uusia tartuntoja Pornaisissa ei ole todettu 24.4.2021 jälkeen.

Keusoten alueella tartuntojen väheneminen on ollut nopeaa. Myönteistä jatkokehitystä tukee koko Suomen ja sairaanhoitopiirimme useita viikkoja jatkunut myönteinen kehitys. 

Tartunnanlähteistä tunnetaan noin 80%. Tartunnanjäljityksessä ei ole viiveitä. Positiivisten näytteiden osuus on laskenut alle 2%n. Sairaalahoidon kuormitus on HUS alueella pienentynyt, eikä terveydenhuollon kantokyky ole ajankohtaisesti uhattuna koronaepidemian vuoksi. Keusoten alueella epidemia on kutistumassa, leviämisvaiheen neljästä kriteeristä ainoastaan yksi enää täyttyy, ilmaantuvuusluku on vielä liian korkea. Mikäli tartuntojen kokonaismäärä jatkaa laskemista myönteisen 3 viikon kehityssuunnan mukaisesti, on odotettavissa, että alueemme ei enää tosiasiallisesti ole  leviämisvaiheessa ja yläkoulujen osittaista sulkua koko Keusoten alueella ei voi pitää välttämättömänä. 

Pornaisten tartuntaryppään tilannetta seurataan ja rajoitetaan karanteeni- ja  eristystoimin, sekä suosittelemalla kaikille altistuneille korontestissä käymistä. Tarvittaessa alueelle esitetään muita kohdennettuja toimia. 

Valtakunnallinen ohjaus

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) 1.3.2021 antaman ohjauskirjeen mukaan, jossa ministeriö on ohjannut paikallisia viranomaisia ottamaan rajoituksia käyttöön, on viimesijaisena vaihtoehtona ohjattu ottamaan käyttöön peruskoulun luokkien 7-9 tilapäinen etäopetukseen siirtyminen (tartuntatautiL 58 § ja PerusopetusL 20 § §). Näin ollen ns. koulusulkurajoitus on ensimmäisenä vuorossa kun epidemiatilanne alkaa helpottamaan ja rajoituksia puretaan.

Valtioneuvosto on STM:n ohjauskirjeen 23.4.2021 mukaan julkaissut muistion Suuntaviivat covid-19-epidemiaan liittyvien rajoitustoimien ja -suositusten hallitulle purkamiselle. Suunnitelman mukaan rajoituksia puretaan vaiheittain alkaen siitä, että poikkeusolot päättyvät ja aina siihen saakka että alueelliset rajoitukset poistetaan asteittainm, tautitilanne huomioiden.

Johtopäätökset

Tartuntatautilain 58 §:n mukaan rajoitustoimenpiteiden tulee olla välttämättömiä tartuntataudin leviämisen estämiseksi ja rajoitustoimenpiteet on heti lopetettava, kun tartunnanvaaraa ei enää ole. Aiemmin sote-jaosto on arvioinut toimenpiteiden olevan välttämättömiä tartuntataudin rajoittamiseksi, johtuen mm. yleisestä epidemiatilanteesta, tartuntojen ilmaantuvuudesta alueella ja muuntovirusten ilmaantuvuuden alueellisesta kasvusta.

Nyt tartuntatilanne on kehittynyt siten, että tartuntojen kokonaislukumäärä Keusoten alueella oli 12.-18.4.2021 80 kpl ja 19.-25.4.2021 57 kpl ja kahden viikon ilmaantuvuusluku (12.-25.4.2021) on 69 tartuntaa 100 000 asukasta kohden 14 vuorokaudessa. Taudin ilmaantuvuss on siten laskenut merkittävästi ja laskeva suunta on ollut johdonmukainen. Ainoa poikkeus on Pornainen, jossa tartuntojen kasvu on yhdistettävissä yhteen tunnettuun tartuntaketjuun, joka on saatu hallintaan ja kaikki tiedossa olevat altistuneet on asetettu karanteeniin. Tartuntaketju ei ole aiheuttanut tartuntoja yläkoululaisilla ja uusia tartuntoja ei ole todettu 24.4. jälkeen. Näin ollen, vaikka ilmaantuvuuslukema puoltaisi rajoitusten voimassa pitämistä Pornaisissa, voidaan rajoitus purkaa myös siellä, koska nähdään, että tartuntaketju on saatu hallintaan.

Rajoitusten välttämättömyyden arvioinnissa tulee huomioida myös rajoituksista mahdollisesti aiheutuvat haitat ja se, että ns. koulusulut on STM:n ohjauskirjeessä katsottu viimesijaisiksi rajoituksiksi. Tässä tilanteessa oppilaitosten tilojen käyttämisen rajoitus tulee purkaa. Oppilaitoksissa tulee kuitenkin edelleen noudattaa THL:n ja opetus- ja kulttuuriministeriön suositusta. 

Ehdotus

Esittelijä

  • Pirjo Laitinen-Parkkonen, kuntayhtymän johtaja, pirjo.laitinen-parkkonen@keusote.fi

Sosiaali- ja terveydenhuollon jaosto päättää kumota 7.4.2021 § 42 tekemänsä tartuntatautilain 58 §:n mukaisen päätöksen Hyvinkään, Järvenpään, Nurmijärven, Tuusulan, Mäntsälän ja Pornaisten osalta ajalta 3.-9.5.2021.

Päätös

Hyväksyttiin esityksen mukaan.

Tiedoksi

Hyvinkään kaupunki, Järvenpään kaupunki, Nurmijärven kunta, Tuusulan kunta, Mänstälän kunta ja Pornaisten kunta, Etelä-Suomen aluehallintovirasto.

Muutoksenhaku

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa ja se, jonka valitusoikeudesta laissa erikseen säädetään. Viranomainen saa hakea muutosta valittamalla myös, jos valittaminen on tarpeen viranomaisen valvottavana olevan yleisen edun vuoksi.

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Päätöksen katsotaan tulleen viranomaisen tietoon kuitenkin kirjeen saapumispäivänä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Mikäli käytetään todisteellista tiedoksiantoa, katsotaan asianosaisen saaneen päätöksestä tiedon sinä päivänä, jona päätös on luovutettu asianosaiselle tai hänen lailliselle edustajalleen. Postitse saantitodistusta vastaan lähetetystä asiakirjasta katsotaan asianosaisen saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana. Käytettäessä todisteellista sähköistä tiedoksiantoa päätös katsotaan annetuksi tiedoksi, kun asiakirja on noudettu viranomaisen osoittamalta palvelimelta, tietokannasta tai muusta tiedostosta.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Helsingin hallinto-oikeus
Radanrakentajantie 5
00520 Helsinki

faksi 029 56 42079
puhelinnumero: 029 56 42000 (vaihde)
sähköpostiosoite: helsinki.hao@oikeus.fi

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet.

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

  1. päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
  2. miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
  3. vaatimusten perustelut;
  4. mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat

Valitukseen on liitettävä:

  1. valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  2. selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.


Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireille panijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään.