Yhtymähallitus, kokous 3.9.2019

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 114 Kuntalaskutuksen periaatteet vuonna 2019/tarkennus

KEUDno-2019-1296

Valmistelija

  • Päivi Tarsia, Talous- ja hallintojohtaja, paivi.tarsia@keusote.fi

Perustelut

Yhtymähallitus 18.12.2018 § 167

Kuntalaskutus tulee Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymässä toteuttaa siten, että kuntayhtymän jäsenkuntien maksuosuudet määräytyvät jäsenkuntien käyttämien palvelujen mukaan (Perussopimus 26 §, Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämis- ja tuottamissopimus 26.9.2017).

Jäsenkuntien laskutus toteutetaan kerran kuussa tapahtuvana ennakkolaskutuksena, jonka suuruus perustuu talousarvioissa esitettyihin kunnittaisiin maksuosuusarvioihin. Erikoissairaanhoito ja perustason sosiaali- ja terveyspalvelut laskutetaan erikseen. Perustason sosiaali- ja terveyspalvelujen ennakkolaskutus tarkistetaan kolmannesvuosittain Numerus-järjestelmällä toteutettavalla laskennalla, jonka periaatteet kuvataan alla.

Yleiset periaatteet

Kuntalaskutus ja raportointi toteutetaan Numerus- järjestelmällä toteutuneen palvelukäytön ja toteutuneiden kustannusten pohjalta vuoden aikana, ei ennalta määrätyillä tuotehinnoilla. Tämä parantaa laskutuksen ennakoitavuutta. Tällä mallilla kuntayhtymälle ei pääse muodostumaan ali- tai ylijäämää kuin poikkeustilanteissa, eikä alijäämän kattaminen perussopimuksen 23 §:n (alijäämä katetaan asukasluvun mukaan) mukaan tule laskutuksen perusteeksi.

Laskutus pohjautuu kirjanpidon toteutumaan ja toteutuneeseen palveluiden käyttöön kultakin kaudelta. Tavoitteena on raportoida kuukausittain toteutuneet kuntien maksuosuudet.

Laskennan pääsääntö on, että kullekin palvelua tuottavalle yksikölle on määritelty peruste, jonka mukaan kunnalle aiheutuvat kustannukset jaetaan. Perusteita voi olla yhdellä yksiköllä yksi tai useampi. 

Perusteita ovat:

• Suorite, esim. hoitopäivä, käynti, asiakasmäärä
• Määrätty osuus, esim. kiinteä osuus, väkiluku, prosenttiosuus
• Kirjanpidon tunniste, esim. seurantakoodi ”kunta”

Keski-Uudenmaan ulkopuolisten kuntien käyttö huomioidaan mallissa myös. Tuotot (tulotilit) ulkokunnilta kohdistetaan ulkokunnille, ulkokuntien kulut muodostuvat samoin perustein kuin jäsenkuntien maksuosuus. Tulojen ja kulujen mahdollinen erotus kohdistetaan ao. palvelua käyttäneille kunnille palvelun kunnittaisten kulujen mukaan. Ulkokuntalaisten palveluiden käyttö haetaan asiakastietojärjestelmistä kuten jäsenkuntalaistenkin.

Yhtymän johto, strateginen kehittäminen ja tukipalvelut (mm. talous, ict, hankinta, Hr, rekry, koulutus, tutkimus, integraatio, valinnanvapaus) vyörytetään jäsenkunnille toimintakulujen suhteessa tai muulla vastaavalla perusteella.

Palvelutuotannon kuntalaskutus

Asukkaalle hankitut ostopalvelut kohdennetaan tässä vaiheessa asukkaan kotikuntaan. Asukkaalle kokonaan kuntayhtymän ulkopuolelta ostettu palvelu läpilaskutetaan (esim. yksityinen hoivapalvelutuottaja, vammaisen henkilön henkilökohtainen apu yms). Palveluiden tuottamisessa hankitut ei yksittäiseen asiakkaaseen kohdistuvat ostopalvelut jakautuvat sen yksikön mukana, mistä kulloinkin on kyse.

Oma tuotanto laskutetaan pääsääntöisesti käytettyjen palveluiden mukaan: avopalveluissa jakoperusteena toimii käyntimäärä ja ympärivuorokautisessa hoidossa hoitopäivien määrä. Avopalveluissa jakoperusteena käytetään myös asiakkuuksien määrää, jos esim. käyntejä ei kirjata tai ne eivät ole tarkoituksenmukainen jakoperuste (esim. sosiaalityö).

Kapitaatiolla jaetaan sellaiset palvelut, kuten sosiaalipäivystys, joissa kuntayhtymälle tulee varautumisesta kustannuksia vaikka palveluita ei käytettäisi.

Palvelualueiden yhteiset palvelut (hallinto, tukipalvelut, ym) vyörytetään kulujen perusteella tai muulla vastaavalla perusteella kustannuspaikoille ja siitä edelleen kunnille kuten muutkin kulut näille kustannuspaikoille määriteltyjen jakosääntöjen mukaisesti.

Edellä mainittujen laskutusperiaatteiden toimivuutta seurataan vuonna 2019 ja seurannan perusteella tehdään mahdollisesti tarvittavia muutoksia vuodelle 2020.

OHEISMATERIAALI Kustannuspaikkakohtainen tarkastelu jakoperusteista


Esitys KYJ
Yhtymähallitus päättää hyväksyä esittelyosassa kuvatut kuntalaskutuksen periaatteet vuodelle 2019.

Päätös
 Hyväksyttiin esityksen mukaan.

________________________________________________________________________________________________

Yhtymähallitus 3.9.2019 §

Kuntakohtaisten menojen raportointia on toteutettu Numerus-  ja PowerPi-järjestelmillä toteutuneen palvelukäytön ja toteutuneiden kustannusten pohjalta maaliskuusta lähtien. Kesä-heinäkuulta raportointia ei ole tehty vaan seuraava raportointi tehdään toisen osavuosikatsauksen yhteydessä elokuun tiedoista. Tällöin annetaan myös kuntakohtainen tilinpäätösennuste. Kuntien maksuosuusennakoiden tasauslaskutusta ei esitetä tehtäväksi vielä vuonna 2019.

Aikuisten mielenterveys-, päihde- ja sosiaalipalveluissa sekä lasten, nuorten ja perheiden palveluissa on oman palvelutoiminnan pääasiallisena kustannusten jakoperusteena ollut käynnit mutta useisiin asiakastietojärjestelmiin kirjattavien suoritteiden kirjaamistavoissa on vielä kuntakohtaisia eroja. Näin ollen oikeudenmukaisempi menojen kohdistusperiaate tässä vaiheessa olisi asiakkuudet.


Perusopimuksen 26 §:n mukaan palvelujen yleiset hinnoitteluperusteet määrittää yhtymävaltuusto ja tarkemmista hinnoista päättää yhtymähallitus, joten yhtymähallituksen joulukuussa tehty päätös kuntalaskutuksen perusteista on syytä viedä vielä valtuuston käsiteltäväksi. Jatkossa laskutusperusteet sisältyvät osaksi talousarviota.

 

Ehdotus

Esittelijä

  • Pirjo Laitinen-Parkkonen, Kuntayhtymän johtaja, pirjo.laitinen-parkkonen@keusote.fi

Yhtymähallitus

  • esittää, että yhtymävaltuusto hyväksyy edellä esitetyt kuntalaskutuksen perusteet vuodelle 2019
  • hyväksyy liitteen mukaiset kustannuspaikkakohtaiset jakoperusteet, joissa aikuisten mielenterveys-, päihde- ja sosiaalipalveluissa sekä lasten, nuorten ja perheiden palveluissa kustannusten jakoperusteina voidaan käyttää jatkossa asiakkuuksia.

 

 

 

Päätös

Hyväksyttiin esityksen mukaan.

Tiedoksi

Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymän jäsenkunnat