Perustelut
Kuntoutusyksikön asemoituminen lastensuojelun palvelurakenteessa
Lastensuojelun ensisijaisena tehtävänä on tukea vanhemmuutta niin, että vanhemmat kykenevät hoitamaan itse omat lapsensa. Lastensuojelun palveluissa perheen tilanteen arviointi ja tukeminen alkaa avohuollon palveluissa. Perheen tueksi lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä järjestää tarpeen mukaiset avohuollon tukitoimet, kuten tehostettua perhetyötä, avoperhekuntoutusta ja ammatillista tukihenkilötyötä.
Mikäli annetun tuen avulla perheen tilanteessa ei saada riittävää muutosta aikaan ja lapsen kasvu ja kehitys vaarantuu, niin vaihtoehdoksi tulee yhteistyössä tehtävä avohuollon sijoitus, joko koko perhe yhdessä tai lapsi yksin. Tilanteissa, joissa lapsen tilanne välittömästi vakavasti vaarantuu ja tarvitaan lapsen tilanteen turvaaminen vanhempien vastustaessa, tehdään kiireellinen sijoitus.
Ensisijaisesti lapsi sijoitetaan Keusoten vastaanotto- ja arviointiyksiköihin tai Perhehoitoyksikkö Pihlajan perheisiin lyhytaikaiseen perhehoitoon. Lapsen ja perheen tilanteen arviointi jatkuu vastaanotto- ja arviointiyksikössä tai lastensuojelun avohuollossa. Keusoten lastensuojelupalveluissa on aloitettu palvelujen vakiointi niin, että asukkailla olisi mahdollisuus saada tasavertaiset ja yhdenmukaiset lastensuojelupalvelut asuinpaikasta riippumatta. Tehostetun perhetyön ja lastensuojeluyksiköiden vastaanotto- ja arviointityön prosessit mallinnetaan ja vakioidaan, jotta arviointi muodostuisi asiakkaille jatkumolliseksi ja saumattomaksi kokemukseksi ja vältettäisiin päällekkäistä työskentelyä. Yhteisenä arviointimenetelmänä sosiaalityössä, tehostetussa perhetyössä, avoperhekuntoutuksessa sekä vastaanotto- ja arviointiyössä käytetään perhearviointimenetelmää.
Vastaanotto- ja arviointiyksikössä tavoitteena on selvittää lapsen ja perheen tilanne monipuolisesti, muodostaa lapsen edun mukainen jatkosuunnitelma, sekä järjestää tarpeenmukaiset tukitoimet. Vastaanotto- ja arviointiyksiköstä lapsi voi siirtyä:
- Omaan kotiin, tukena avohuollon tukitoimet
- Ympärivuorokautiseen perhekuntoutukseen yhdessä vanhempien kanssa
- Pihlajan lyhytaikaiseen perheeseen
- Keusoten omaa kuntouttavaan, lyhytaikaiseen laitoshoitoon (Auerkulma)
- Pihlajan pidempiaikaiseen perhehoitoon
- Palveluntuottajan tuottamaan toimeksiantosuhteiseen perhehoitoon (perus ja vankka perhehoito)
- Palveluntuottajan tuottamaan luvanvaraiseen perhehoitoon
- Palveluntuottajan tuottamaan laitoshoitoon (perus, erityistason ja vaativa laitoshoito)
Lyhytaikainen, kuntouttava laitoshoitojakso tarvitaan, kun lapsen kotiin paluu on arvioitu kiireellisen tai avohuollon sijoituksen jälkeen mahdolliseksi, mutta se ei heti arviointijakson (3 kk) jälkeen vielä onnistu. Näin lapsen on edelleen mahdollista jatkaa omassa tutussa kasvuympäristössä ja vältetään kauemmas sijoittaminen, joka rikkoo lapsen arjen tukirakenteet. Samalla vapautetaan vastaanotto- ja arviointiyksiköiden paikat uusille arvioitaville lapsille ja nuorille.
Vastaanotto- ja arviointipaikkojen nykytilanne
Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymän alueella toimii kolme kuntayhtymän lastensuojelun vastaanotto- ja arviointiyksikköä: Auerkulman perhetukikeskus Järvenpäässä, Kotirinteen vastaanottokoti Hyvinkäällä ja Koivukujan vastaanotto- ja arviointiyksikkö Tuusulassa. Auerkulmassa vastaanotto- ja arviointipaikkoja on kuusi, Kotirinteessä seitsemän ja Koivukujalla seitsemän eli yhteensä 20 paikkaa. Lisäksi Auerkulmassa on 6-paikkainen kuntoutusyksikkö.
Näissä kolmessa arviointi- ja vastaanottoyksikössä on vuositasolla sijoitettuna yhteensä 130 lasta. Usein sijoitusta on edeltänyt päihteidenkäyttöä tai muuta nuoren kasvua ja kehitystä vakavasti vaarantavaa epäsosiaalista käyttäytymistä, kuten rikollisuutta tai itsetuhoisuutta. Syynä sijoitukselle voi olla myös vanhemman omat ongelmat ja kyvyttömyys huolehtia lapsen turvallisesta kasvusta ja kehityksestä. Sijoitus kodin ulkopuolelle on aina viimesijainen keino, ja tällöin muut keinot tukea lasta ja perhettä on jo kokeiltu ja todettu riittämättömiksi tai lapsen edun vastaisiksi.
Laitosyksiköihin on sijoitettu pääasiassa nuoria. Pienet lapset pyritään sijoittamaan perheisiin. Perhehoitoyksikkö Pihlajan sijaisperheisiin lyhytaikaiseen perhehoitoon sijoitettiin v. 2018 Keusoten alueella yhteensä 42 lasta. Kuntayhtymän omat laitokset sekä Pihlajan perheet pystyvät siis nykyresurssillaan vastaamaan noin 43 % lapsikohtaisesta sijoitustarpeesta.
Vastaanotto- ja arviointipaikkojen tarve
Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtmän alueella sijoitetaan kiireellisesti vuositasolla yhteensä noin 200 lasta. Tämän lisäksi moni lapsista joudutaan sijoittamaan useamman kerran, eli kiireellisten sijoitustilaneiden määrä vuositasolla on noin 250. Tämän lisäksi päätöksiä avohuollon arvioiville ja kuntouttaville sijoitusjaksoille tehdään noin 300 vuodessa. Kiireellisten ja avohuollon sijoitusjaksojen tarve on siis vuositasolla yli 400 lasta, 550 päätöstä. Kuntayhtymän omat laitokset pystyvät siis nykyresurssillaan vastaamaan 47 % sijoitustarpeesta. Kuntayhtymän yksiköiden ollessa täynnä joudutaan lapset sijoittamaan yksityisten palveluntuottajien laitoksiin. Ostopalveluna hankittavat laitospaikat on kilpailutettu ja sijoituspaikat pyritään löytämään kilpailutuslistoilta. Tilanne on kuitenkin viime vuosina ollut se, että myös kilpailutetut yksiköt eri puolilla maata ovat olleet usein täynnä ja kiireellisessä tilanteessa sijoituspaikkaa on jouduttu etsimään useita tunteja. Tällöin on jouduttu sijoittamaan lapsia myös kilpailutuksen ulkopuolisiin laitoksiin. Toisinaan lapset on jouduttu sijoittamaan kauaksi kotoa toiselle puolelle Suomea. Tällöin yhteydenpito ja perheen jälleenyhdistäminen on huomataavasti haastavampaa, kuin lähelle kotia sijoittaessa.
Omaan laitosyksikköön sijoittamisen edut
Toisinaan on perusteltua sijoittaa nuori kauemmas omasta kodista, jotta esimerkiksi saadaan katkaistua vahingolliset sosiaaliset suhteet nuoren lähipiirissä. Sijoittaminen lähelle omaa kotia ja koulua on kuitenkin useimmiten nuorelle paras vaihtoehto, sillä yhteydenpito omiin läheisiin on helpompaa ja nuori voi jatkaa koulunkäyntiä tutussa lähikoulussaan. Lastensuojelussa ensisijaista on auttaa ja tukea lasta hänen omassa kasvumympäristössään ja perheen jälleenyhdistäminen on lähes poikkeuksetta sijoituksen tavoite. Jos nuori joudutaan sijoittamaan kauas omasta kodista, on korjaavan työn tekeminen, esimerkiksi nuoren ja vanhempien tulehtuneiden välien korjaaminen, huomattavasti vaikeampaa. Kauas sijoitettaessa myös hoitokontaktit esimerkiksi nuorisopsykiatriaan ja nuorisoasemalle katkeavat ja hoito alkaa alusta uudella paikkakunnalla.
Kilpailutetut ykistyiset palveluntuottajat tarjoavat tällä hetkellä vastaanotto- ja arviointityötä vain neljässä yksikössä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yksityisten palvelutuottajien yksiköihin kiireellisesti sijoitettavat lapset sijoitetaan pääsääntöisesti pitkäaikaisen hoivan osastoille ja arviointi jää tekemättä. Kriistilanteessa sijoitettu lapsi saattaa myös ohjautua vääränlaiseen paikkaan, joka ei vastaakaan lapsen tarpeisiin, jolloin joudutaan sijaishuoltopaikan muutokseen. Joidenkin lasten kohdalla sijaishuoltopaikan muutoksia joudutaan tekemään useita.
Vastaanotto- ja arviointitoiminta on välttämätöntä pitää ”omissa käsissä”. Näin voidaan turvata lapsen edun mukainen arviointi ja jatkosuunnitelma kun lapsi on sijoitettu kiireelisesti tai avohuollon tukitoimena. Pidempiaikainen sijaishuolto on helpompi toteuttaa yksityisten palveluntuottajien yksiköissä arvioinnin jälkeen, kun sijaishuollon tarve on todettu, lapsen tarpeet kartoitettu ja löydetty lapselle sopivin sijaishuoltopaikka.
Lastensuojelutyön laatu ja vaikuttavuus kasvaa, kun palvelu vastaa lapsen tarpeita. Usein myös yhteistyö lapsen ja hänen läheisverkostonsa kanssa sujuu paremmin, kun lapsen ja perheen tilannetta on voitu yhdessä rauhassa selvittää.
Kotorannan kuntoutusyksikkö
Avaamalla uusi kuntoutusyksikkö saataisiin vastaanotto- ja arviointiyksiköistä liikettä, eli lapset, jotka eivät voi kotiutua, mutta joille on jo tehty arviointi, voisivat tarvittaessa siirtyä kuntoutusosastolle ja näin vapautuisi paikkoja uusille arvioitaville nuorille. Sijoitusten pituus omissa vastaanotto- ja arviointiyksiköissä pystytään pitämään lyhyempänä, koska nuoren ja perheen tilannetta voidaan aktiivisesti arvioida ja kuntouttaa. Tavoitteena 3 kuukauden arviointijakso vastaanotto- ja arviointiyksikössä ja 3 kuukauden tiivis kuntoutusjakso kuntouttavalla osastolla.
Tuusulan perhetukikeskukseen on nopeasti avattavissa Kotorannan kuntoutusyksikkö. Tilat on saneerattu vuosina 2011 - 2012 ja ne ovat heti käyttöönotettavissa kuntoutusosastotarkoitukseen. Kotorannassa on asuintilat 7 lapselle. Henkilökuntaa kuntoutusyksikköön pitää rekrytoida 8-10 riippuen siitä, minkälainen mitoitus halutaan. Vaihtoehtoina on perustason mitoitus (suhdeluku 1,0) tai erityistason mitoitus (suhdeluku 1,3). Suurempi lapsikohtainen mitoitus mahdollistaa vaativampihoitoisten lasten kuntoutuksen yksikössä. Kotorannan kuntoutusyksikössä voidaan hyödyntää Koivukujan vastaanotto- ja arviointiyksikön henkilökunnasta johtajan, erityistyöntekijän (perhetarapeutti), emännän ja laitoshuoltajan työpanosta.
Kotorannan seitsemänpaikkaisessa kuntoutusyksikössä voidaan toteuttaa vuoden aikana 28 lapsen kuntoutusjakso, kun hoitojakson tavoiteaika on 3 kuukautta.
Kotorannan kuntoutusyksikön henkilöstö
Seitsemänpaikkainen Kotorannan kuntoutusyksikkö voidaan toteuttaa perustason kuntoutusyksikkönä (henkilöstömitoitus 1.0) tai erityistason kuntoutusyksikkönä (henkilöstömitoitus 1.3).
Perustason kntoutusyksikössä voidaan hoitaa lapsia ja nuoria tilanteissa, joissa lapsi itse ja perhe ottavat tukea vastaan ja haluavat muutosta tilanteeseensa. Perustason kuntoutusyksikkö soveltuu esim. koulupudokkaille, psyykkisesti oireileville ja lievästi käytöshäiriöille. Perustason yksikössä ei voida hoitaa voimakkaasti päihteillä tai psyykkisesti oireilevia tai väkialtaisia nuoria.
Perustason 8 hoitajan mitoituksella arjessa olisi aamussa aina 1 työntekijä, illassa 2 työntekijää ja yössä 1 työntekijä + varallaolija. Viikonloput vuoroissa siten, että aamussa 1 työntekijä, illassa 2 työntekijää ja yössä 1 työntekijä.
Erityistason kuntoutusyksikössä on mahdollista toteuttaa vahvempaa hoidollista ja kuntouttavaa hoitoa. Erityistason kuntoutusyksikölle on suuri tarve, koska lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon sairaalapaikat ovat vähentyneet, kun psykiatrinen hoito on siirretty avohoitoon. Paine lastensuojelun sijaishuoltoon on kasvanut tilanteissa, joissa lapsi oireilee vahvasti, eikä sitoudu psykiatriseen avohoitoon. Erityistason yksikössä on mahdollista hoitaa eri tavoin voimakkaammin oireilevia nuoria. Lyhytaikaisella kuntouttavalla laitoshoidolla on mahdollista tukea hoitoprosessin käynnistymistä ja vanhemmuutta niin, että lapsen kotona asuminen myöhemmin onnistuu, eikä lasta ja vanhempaa tarvitse erottaa toisistaan eri paikkakunnille. Erityistason kuntoutusyksikön henkilökuntarakenteessa tulee huomioida sekä sosiaali- että terveydenhuollon osaaminen. Lisäksi ohjaajille tulee olla päihde- ja mielenterveystyön sekä neuropsykiatrisen valmennuksen osaamista.
Erityisyksikön 10 hoitajan mitoituksella arjessa olisi aamussa aina 2-3 työntekijää, illassa 3 työntekijää ja yössä 1 työntekijä + varallaolija. Viikonloput vuoroissa siten, että aamussa 2 työntekijää, illassa 2 työntekijää ja yössä 1 työntekijä.
Kotorannan henkiöstökustannukset on laskettu vaihtoehtoisilla perustason ja erityistason mitoituksilla liitteessä 2.
Liitteet
- Tuusulan perhetukikeskuksen tilat
- Kotorannan henkilöstökustannukset
- Vaihtoehtojen vertailu ja vaikutusten ennakkoarviointi
- TA2020 Koivukuja ja Kotoranta