Yhtymähallitus, kokous 11.6.2019

Perustelut

Tausta
Keski-Uudenmaan vastaanottopalvelujen valinnanvapauskokeilu päättyy asiakkaille elokuussa 2019 ja koko hankkeen osalta lokakuussa 2019. Hanketoimisto lopetetaan. Valinnanvapauskokeilun päättyessä on selvitetty palvelusetelin käytön mahdollisuuksia Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän lääkäri – hoitaja vastaanottopalvelujen täydentäjänä ja nyt valinnanvapauskokeilun piirissä olevien asiakkaiden lääkäri- ja hoitajapalvelujen jatkamista esitettävällä mallilla. Valmistelussa on hyödynnetty kokeilussa saatua laaja-alaista kokemusta. 

3.6.2019 julkaistussa hallitusohjelmassa linjataan, että yksityinen ja kolmas sektori toimivat julkisia palveluja täydentävien palvelujen tuottajina. Palvelusetelilainsäädäntö tullaan ohjelman mukaan uudistamaan ja henkilökohtaisen budjetin käyttöönotosta tullaan tekemään linjauksia. Uudistuksen sisällöstä ei ole vielä tarkempaa tietoa.

Vastaanottopalvelujen valinnanvapauskokeilu alkoi toukokuussa 2017 ja palveluntuottajille on tällä hetkellä listautunut yhteensä n. 10 200 asiakasta. Kokeilun vaikutus on ollut suurin Hyvinkäällä, jossa n. 3 100 eri asiakasta käytti aktiivisesti yksityisten palveluntuottajien kokeilussa tarjoamia vastaanottopalveluita vuonna 2018. Kokonaisuudessaan kuntayhtymän väestöstä n. 109 000 asukasta käytti lääkärin tai hoitajan vastaanottopalveluja v. 2018. Näistä 6 % käytti valinnanvapauskokeiluun listautuneena yksityistä palveluntuottajaa.  Kokeiluun osallistuneet asiakkaat ovat olleet hyvin tyytyväisiä valintaansa, sillä vain 371 asiakasta on siirtynyt takaisin julkiselle tuottajalle kokeilun aikana. Valinnanvapauskokeilun mukaisia kapitaatiokorvauksia maksettiin vuonna 2018 n. 1,6 miljoonaa euroa.
 
Kokeilun päättyessä yksityistä palveluntuotantoa käyttäneet asiakkaat siirtyvät takaisin julkisen palveluntuotannon piiriin, mikäli toimintaa ei jatketa missään muodossa. Kysyntää julkiselle palveluntuotannolle lisää myös väestön n. +0,5 % vuosittainen kasvu kuntayhtymän alueella. Merkittävintä kasvu on yli 75- vuotiaissa. Tässä ryhmässä terveyspalvelutarpeeseen tulisi pystyä vastaamaan pikaisesti, jotta estetään siirtyminen raskaampiin ja kalliimpiin palveluihin. Perusterveydenhuollon lääkäri- ja hoitajapalvelujen tarvetta lisää omalta osaltaan tarkentuva työnjako erikoissairaanhoidon kanssa, kun esim. sairaaloiden poliklinikoiden seurannassa olleiden hoitovastuuta siirretään jo varhaisessa vaiheessa perusterveydenhuoltoon (esim. valtaosa psykiatrisista, reuma-, diabetes- ja uniapneapotilaista).

Valinnanvapauskokeilun aikana mm. lääkärien kiireettömien vastaanottopalvelujen jonotilanne ei ole merkittävästi parantunut, vaikka julkisen palveluntuotannon käyntien määrissä on havaittavissa pientä laskua ja fyysisten käyntien sijaan on lisätty etävastaanottotoimintaa ja työnjakoa lääkärien ja hoitajien välillä on tarkennettu. Kuntayhtymässä on asetettu saatavuuden osalta tavoitteeksi asiakkaan pääsy kiireettömälle lääkärin vastaanotolle 14 vrk:n sisällä yhteydenotosta. Samalla tulee huomioida, että hallitusohjelmassa suunnitellaan saatavuuden tiukentamista 7 vrk:een. Saatavuutta kuvaava T3 jonotusaika oli v. 2018 kuntayhtymän kuntien terveyskeskuksissa keskimäärin 20 vrk:tta, T3 hajonta kuntayhtymän terveysasemilla oli 4 – 50 vrk huhtikuussa 2019.

Palvelusetelitoiminnan päätavoitteena on jatkossa: 1) taata palveluiden saatavuus kuntayhtymässä ilman lisäinvestointeja tiloihin tai henkilöstöön, 2) tuoda joustoa palvelukysynnän hallintaan ja 3) auttaa kehittämään sekä kirittämään omaa tuotantoa. Kehitettävällä mallilla ei tavoitella vain lyhyen tähtäimen suoriteperusteista jononpurkua, vaan sillä pyritään tarjoamaan asiakkaalle hoitosuhteen jatkuvuutta, ennaltaehkäiseviä terveyspalveluja ja vaikuttavaa hoitoa pitkällä tähtäimellä. Ehdotettavalla palvelusetelitoiminnalla voidaan myös helpottaa kuntien alueelliseen kehittämiseen ja väestön kasvuun liittyviä paineita mm. tilahallinnan osalta.

Kokeilun nykyiset asiakkaat voisivat halutessaan siirtyä suoraan uuteen palvelusetelimalliin. Uusilla asiakkailla olisi sen sijaan mahdollisuus päästä palvelusetelipalvelun piiriin julkisen toimijan tekemän hoidon tarpeen arvioinnin perusteella tilanteessa, jossa omaa palvelua ei saatavuuskriteerien puitteissa olisi annettavissa.

Vaihtoehdot
Selvitystyössä tunnistettiin kolme eri vaihtoehtoa tulevaisuuden toimintamalliksi: 1) palvelusetelitoimintamalli, jossa palveluntuottajalla on pitkäaikainen kokonaisvastuu asiakkaan yleislääkäritasoisista vastaanottopalveluista, 2) toimintamalli, jossa palveluseteliä tarjotaan vain erikseen sovittaville asiakassegmenteille. Edelleen palveluntuottajalla on kokonaisvastuu asiakkaan yleislääkäritasoisista vastaanottopalveluista sekä 3) omaa tuotantoa täydentävät suoriteperusteiset hankinnat. Toimintamallia on valmisteltu ja kehitetään edelleen yhdessä palveluntuottajien kanssa.

Ehdotettava asiakkaan pitkäaikaisen kokonaisvastuun malli (vaihtoehto 1) perustuu kapitaatiokorvaukseen, jossa palveluntuottajille maksetaan kuukausittain kiinteä korvaus asiakkaista. Korvaussumma on kuntayhtymässä sama riippumatta asiakkaan asuinkunnasta, ja se jakautuu ikäryhmäkohtaisesti ottaen huomioon erot asiakkaiden palveluntarpeessa. Valinnanvapauskokeilusta siirtyvistä asiakkaista maksettaisiin peruskapitaatiokorvaus. Uusien asiakkaiden korvaus ensimmäisen 6 kuukauden ajan olisi korkeampi, koska valinnanvapauskokeilussa tehdyn havainnon perusteella asiakkailla, joilla oli hoidon tarvetta listautumisen yhteydessä, palvelun käyttö oli runsasta.

Ehdotettu toimintamallin (vaihtoehto 1) korvaustaso määritellään vastaamaan kuntayhtymän oman palveluntuotannon kustannuksia. Valinnanvapauskokeilun aikana vuosina 2017 - 2018 kunnissa ei ole tehty merkittäviä sopeutustoimenpiteitä. Vaikutukset kuntayhtymän käyttötalouteen ovat vähimmillään valinnan jo tehneiden asiakkaiden korvausten verran, mikäli omaa toimintaa ei sopeuteta vastaamaan muuttunutta palveluntarvetta julkisella toimijalla.

Ostetun palvelutuotannon lisäksi mallin kustannustasoa palveluiden järjestäjän näkökulmasta nostavat toiminnan käynnistämiseen, tiedonsiirtoon, palvelun tuotannon ja laadun seurantaan ja korvausten maksatukseen liittyvistä hallinnollisista kuluista, jotka ovat toiminnan käynnistyessä arviolta n. 100 000 euroa vuodessa. Valinnanvapauskokeilussa jo hankittuja työkaluja voidaan hyödyntää myös uudessa toimintamallissa. Hallinnollisten kulujen arvioidaan vähenevän tietojärjestelmien kehittyessä ja käsin tehtävän tiedon siirron vähentyessä.

Uusi palvelusetelimalli käynnistyisi 1.9.2019, ja se rahoitettaisiin käyttötaloudesta. Vuoden 2020 osalta palvelusetelin käytön resursointi valmistellaan osana talousarviovalmistelua niin, että sen toteuttaminen on kustannusneutraalia.

Mikäli ehdotus hyväksytään, tulee mallin päivitetty sääntökirja hyväksyttäväksi seuraavaan hallituksen kokoukseen.

Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän hallintosäännön 10 §:n mukaan kuntayhtymän valtuusto päättää merkittävistä ja taloudellisesti  aajakantoisista toiminnan järjestämisen periaatteista.

Ehdotus

Esittelijä

Yhtymähallitus päättää esittää yhtymävaltuustolle, että

• vastaanottopalvelujen palveluseteliä käytetään kuntayhtymän lääkäri-hoitajavastaanottopalvelujen täydentäjänä hoidon kokonaisvastuun sisältävällä toimintamallilla vaihtoehdon 1 mukaisesti alkaen 1.9.2019, ja että
• vuoden 2020 osalta palvelusetelin käytön kustannukset valmistellaan osana talousarviovalmistelua, ja että
• kuntayhtymän johtaja valtuutetaan tekemään toimintamalliin tarvittavat kehittämistoimenpiteet.
   

Päätös

Asia päätettiin palauttaa uudelleen valmisteluun.